tiistai 31. joulukuuta 2013

DIY - Vuoden hyvät muistot talteen

Eilisen postauksen piti olla vuoden viimeinen. Löysin kuitenkin aivan upean vuodenvaihteeseen liittyvän idean, jonka päätin välittömästi toteuttaa ja pitäähän se luonnollisesti jakaa teidän kanssanne. Viipymättä.



Tuo idea on hyvien muistojen purkki. Meillä tuo purkki nostettiin tänään näkyvälle paikalle hyllyn päälle. Purkin vieressä kupissa on valmiita lappusia ja kynä. Vuoden mittaan jokainen perheenjäsen tallentaa ilon hetkiä ja muistoja mukavista tilanteista pienelle lapulle ja sujauttaa lapun purkkiin. Muisto voi tietysti olla myös vaikka valokuvan muodossa. Odotan oikein seuraavaa vuodenvaihdetta, jolloin avaamme purkin, luemme yhdessä laput ja muistelemme vuoden mittaan tapahtuneita asioita. Erityisesti odotan niiden lappujen näkemistä, jotka joku perheenjäsenistä on laittanut purkkiin muiden tietämättä.


Idea tähän purkkiin löytyi, kuinkas muuten kuin Pinterestistä. Valmiin, ilmaisen printattavan etiketin purkkiin löydät täältä klik. Samasta osoitteesta löytyy myös printattavia lappuja, joita voi käyttää muistojen kirjoittamiseen. Laput tosin olivat mustapohjaisia, joten meillä lapuiksi päätyivät aivan tavalliset valkoiset, pienet paperinpalat. 

Tästä tulee meille perinne. Kuopusta autamme tietysti lappujen täyttämisessä siihen asti kunnes hänen kirjoitustaitonsa vahvistuu. Eskarilaisemme harjoittelee tällä hetkellä tosin kovasti kirjoittamista ja toivon, että hänen taidonnäytteensä tulevat jatkossa olemaan hieman positiivisempia kuin viime viikolla neidin huoneen oveen ilmestynyt ensimmäinen näyte - lappu, jossa luki: TURHATULAMUNHUNEESEENISI!

Vielä kerran: upeaa vuodenvaihdetta!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

maanantai 30. joulukuuta 2013

Kohti minun vuottani

Uusi vuosi kääntää aina puhtaan, valkean sivun elämään. Olen huono tekemään lupauksia, mutta vuoden vaihtuminen laittaa aina jotenkin miettimään mennyttä ja tulevaa. Miettimään menneen vuoden iloja ja onnistumisia ja toisaalta ikävämpiä tai niitä ei-niin-hohdokkaitakin hetkiä. Myös sitä, mitä elämässä on ollut ja mitä haluaa, että siinä on. Ja mitä pitäisi pitää tehdä, jotta voisi voi saavuttaa sen mistä haaveilee. Alkavasta uudesta vuodesta haluaa aina tehdä mahdollisuuksien mukaan edellistä paremman tai ainakin yhtä hyvän kuin menneestä.

Tänä vuonna ajattelin kuitenkin tehdä lupauksen. Ihan itselleni. Ajattelin myös ehdottaa sinulle yhteisen lupauksen tekemistä: sinä itsellesi, minä itselleni.


Otetaan alkavasta vuodesta kaikki irti. Tuota lupausta en aio tehdä muiden kustannuksella tai toisia polkemalla. Aion vain muistaa itseäni enemmän, kuunnella enemmän itseäni ja olla silloin myös parempi minä toisille. Omat tarpeet kun tahtovat niin helposti jäädä kuuntelematta arjen tohinassa. Lisäksi haluan kääntää pääni sisäiset taajuudet vielä enemmän huomaamaan arjen timantit. Sillä kuten elokuvassakin niin viisaasti sanotaan: Enjoy the little things in life, because one day you will look back, and realize they were the big things.

Miten on, lähdetkö mukaan kimppalupaukseen?

Haluan toivottaa sinulle ihania asioita, tunteita ja tunnelmia alkavaan uuteen vuoteen 2014!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

torstai 26. joulukuuta 2013

Mätivaahto - tästä en luovu

Niin ne vain alkavat joulun pyhät lähestyä loppuaan. Pyhät ovat olleet ihanan rauhallisia. En osaa normaalisti oikein olla touhuamatta mitään, mutta jouluna se ei jostain syystä ole ollenkaan vaikeaa. On ihanaa, kun ruuat ovat useammaksi päiväksi valmiina. Ruuanlaitosta selviää aaton jälkeen pelkällä lämmittelyllä. Siivoilutkin on tehty, eikä ole mahdollista hoitaa tuhatta ja sataa juoksevaa asiaa. Ei siis ole mitään "pakollisia" kotitouhuja odottamassa. Voi vain herkutella, nautiskella ja maata puolet päivästä yökkärissä palapelin ääressä.


Tuo herkuttelu on meillä tarkoittanut lähinnä jouluruualla herkuttelua. Olemme nautiskelleet sitä niin paljon, ettei vatsaan ole enää tahtonut mahtua juurikaan mitään makeita herkkuja. Lähes säälittävää... ;) Yksi joulupöytämme vakkarisuosikki, jota ilman joulu ei ehkä edes tulisi, on äitini pöydästä kopioitu mätivaahto.

Menin lukemaan ihanasta Jouluttelua -blogista blineistä ja siitä huolimatta, että vatsanahkani on tälläkin hetkellä piukeampaakin piukeampana, en saa nyt rauhaa niiltä. Mieli tekisi testata ensimmäistä kertaa tehdä itse blinejä ja laittaa niiden päälle tätä mätivaahtoa. Ehkä uutena vuotena. Tai sitten loppiaisena.


* * * * *
NUUNIN MÄTIVAAHTO

smetanaa
mätiä
sipulia
mustapippuria
(suolaa)

Vatkaa smentana vaahdoksi. Huomioi, että laktoositon tai vähärasvainen smetana ei vaahtoudu kuten perussmetana. Hakkaa sipuli pieneksi silpuksi. Valuta mäti huolellisesti siivilässä. Sekoita mäti, smetana ja sipuli keskenään. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa lisää suolaa.

* * * * *

Tänään tätä mätivaahtoa on laitettu saaristolaisleivän päälle. Aivan herkkua.

Ihanaa Tapaninpäivän myöhäisyötä ja viikon jatkoa!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
 


maanantai 23. joulukuuta 2013

Rauhaisaa joulunaikaa!

Ihanaa joulunaikaa sinulle lukijani! Teitä on tullut viime aikoina hurjasti lisää ja olen siitä valtavan iloinen ja onnellinen. Kiitos. Kiitos myös kaikille teille, jotka olette jättäneet kommentteja. Niitä on ollut aivan ihana lukea.


Täällä alkavat valmistelut olla hyvällä mallilla ja on tullut aika rauhoittua joulun viettoon. Palataan timantteilemaan taas pyhien jälkeen.

<3 Anu




sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Yrttiset chilipähkinät ja -mantelit

Taas alkaa karata mopo käsistä joulutarjoilujen kanssa vai liekö siivouspäivän välttelyä. Makeiden herkkujen lisäksi alkoi nimittäin tehdä mieli myös jotain pientä suolaista herkkua glögin kanssa.  Olen aikaisemmin tehnyt vain makeita paahdettuja manteleita. Nyt päätin kokeilla suolaista versiota.



Lopputuloksena olivat yrttiset chilipähkinät ja -mantelit. Mausteita vaihtelemalla näihin voi tehdä vaikka mitä makuvariaatioita. Tällä kertaa käytin mausteena blogiyhteistyön merkeissä Santa Marialta saamaani Coriander and Chili -mausteseosta*, joka on tämän syksyn uutuustuote. Se sopikin pähkinöihin ja manteleihin hurjan hyvin.

* * * * *
YRTTISET CHILIPÄHKINÄT JA -MANTELIT

1,5 dl cashewpähkinöitä
1,5 dl manteleita
1 tl timjamia
1/4 tl suolaa
hieman vajaa tl Santa Marian Coriander and Chili -mausteseosta
1 rkl öljyä

Mittaa mausteet, pähkinät ja mantelit kulhoon. Lisää öljy ja sekoita. Paahda maustettuja pähkinöitä ja manteleita pannulla niin, että ne saavat pintaansa pientä väriä. Ole varovainen, etteivät pala. Jäähdytä leivinpaperin päällä pöydällä.

* * * * *


Pitäisiköhän tehdä näitä uudeksi vuodeksikin. Nämä pähkinä-mantelit kun voisivat sopia hyvin myös juustojen kanssa. 

Mukavaa sunnuntain jatkoa!

Anu 

*Coriander and Chili -mausteseos saatu blogiyhteistyöstä Santa Marian kanssa. Kiitos!

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

lauantai 21. joulukuuta 2013

Joulu lähestyy

Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja sen huomaa blogin päivitystahdistakin. Valmistelut alkavat olla jo hyvällä mallilla, mutta vielä riittää tekemistä. Voi siis olla, että blogirintamalla on seuraavatkin päivät hieman hiljaisempaa. Tässä muutamia kuvia joulustamme.


Tytöt askartelivat kuuseen paperista ja kakkupaperista tuollaisia koristetötteröitä. Kauniita minusta.

Tässä kohtaa on aivan pakko vinkata taas ihanasta ohjeesta. Törmäsin ihanien sokeroitujen appelsiinien ohjeeseen K´eittiö Avec Amour -blogissa. Nämä herkut olivat helppoja tehdä ja kivaa vaihtelua tavallisemmille suklaille ja muille herkuille. Kannattaa ehdottomasti testata.


Mukavia jouluvalmisteluhetkiä!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

tiistai 17. joulukuuta 2013

Vinkkejä joulusiivoukseen

Joulusiivous tekemättä? Minulla on vielä ainakin. Tosin en harrastakaan jouluna juuri normaalia suurempaa siivousta, vaan teen normisiivouksen ja keskityn enemmänkin tuomaan kodin sisustukseen kaikkea kaunista. Suursiivouksen ehtii tehdä sellaiseenkin aikaan kun ei ole ihan niin paljon muuta puuhaa.


Jos olet kuitenkin puunaustuulella, on tässä muutamia nettimaailmasta löytämiäni vinkkejä, joulusiivoukseen(kin). Kaikkea en ole itse testannut, mutta se kuuluisa Joku Muu on varmasti. Ehkä sama Joku Muu, joka kodin on sotkenutkin...

Hanoista saat säihkuvän kirkkaat kun peset ne etikalla. Tiskialtaat ja metalliset tiskipöydät puhdistuvat tavallisella pyykinpesuaineella tai konetiskipulverilla.


Sanomalehti on edullinen ikkunan tai peilin kuivattaja. Kuuleman mukaan sanomalehden musteessa on jotain, joka saa lasin kiiltämään.

Steariinitahrat saat pois kankaasta kun laitat kankaan tahrakohdan molemmille puolille talouspaperia ja silität silitysraudalla. Steariini sulaa ja imeytyy talouspaperiin. Ja jos joulupuuro palaa pohjaan, laita kattilaan vettä ja pyykinpesujauhetta. Keitä seosta viitisen minuuttia ja pese normaalisti. Puhdas.


Tai jos haluat oikaista oikein kunnolla, on tässä muutama Kätevän emännän vinkki:

"Ripottele uunipellille kardemummaa ja pane uuni päälle. Kohta kotiin leviää ihana pullan tuoksu"
"Kastele rätti tolulla ja pane se sitten sohvan alle. Pian tuoksuu todella puhtaalta ja raikkaalta."
"Pane pölynimurin pussiin hiukan vaniljasokeria tai kardemummaa. Imuroidessa ei enää haise pölyltä."

Ja vielä viimeiseksi hyvin viisaalta ystävältä saatu vinkki: valot pois ja paljon kynttilöitä palamaan. Eivät näy villakoirat. 


Tapa tuo Kätevän emännänkin tapa tietysti tehdä joulusiivous ;) Niin tai näin, siivoamista hammasharjalla tai tuoksuvalla siivousrätillä sohvan alla, mahdollisimman stressitöntä joulunalusviikkoa! Tuo toiseksi viimeisen kuvan kodinhoitohuoneessamme oleva rekrytointi-ilmoitus ei muuten ole tuonut yhtään yhteydenottoa. Omituista. 

Löytyykö sinulta jotain käytännössä hyväksi todettua vinkkiä jompaan kumpaan siivoussarjaan? Vinkkaa ihmeessä kommenttiosiossa meille kaikille!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

lauantai 14. joulukuuta 2013

Lintujen joulupuu

Pihapiirimme linnut saivat tänään oman joulupuunsa. Joulupöytä on nyt katettu heille.


Ripustin takapihamme rusokirsikan oksille muutaman joulupallon ja valot sekä koristellut linnunruuat. Katsotaan miten pitkään ruuat saavat pysyä oksilla lintujen ilona, sillä pihallamme vilistelee paljon oravia. Viime talven talipallot saivat olla paikoillaan vain juuri sen aikaa, että itse selvisin sisälle niitä viemästä. Sen jälkeen ne olivat kadonneet. Siis talipallot  - ja oravat myös.


Nämä linnunruuat tein itse sulattamalla kookosrasvaa ja sekoittamalla sinne joukkoon siemeniä: auringonkukkaa ja kauraa. Teimme vastaavia esikoisen koululuokan vanhempien kanssa talkootyönä jonkin aikaa sitten ja nyt innostuin tekemään samanlaisia myös kotona.  


Toivotaan myös, että linnut erottavat juhlapöytänsä kattauskoristeet varsinaisista ruuista. En tiedä miten ja millä aisteilla linnut erottavat asioita toisistaan. Tiedätkö sinä? Täytyy siis pitää vahtia ja seurata tilannetta, ettei kenellekään käy köpelösti.

Pääsin tekstin kirjoittamisessa tähän asti kun huhu joulupuusta oli ehtinyt jo ensimmäisten tinttien korviin. Hyvin tämä ensimmäinen paikalle pyrähtänyt porukka tunnisti ainakin ruuat koristeiden joukosta. Tulipa hyvä mieli.



Mukavaa viikonloppua!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

perjantai 13. joulukuuta 2013

Maapähkinävoicookiet ja tonttutyttöjen yllätys

Kaikki lähti reseptistä. Reseptistä kasvoi toipilaspäivän tekeminen. Ja valmiista kekseistä vielä tonttutyttöjen yllätys. Pienestä asiasta tuli iso ilo.


Meillä on sairastettu tälläkin viikolla. Kuopus oli jo eilen kyllästynyt kotona olemiseen ja tänään kun oli ensimmäinen kuumeeton päivä oli kyllästyminen toimettomuuteen jo aivan täydellinen. Piristystä ja tekemistä kaivattiin.


Olin löytänyt Putinkia ja mansikkapastaa -blogista hieman erilaisen keksireseptin ja sitä lähdimme testaamaan. Ohje sopi hyvin myös tällaiseen pikkuapurin kanssa tehtävään leivontaan ja lopputulos oli kotiraadin mukaan maultaan mmmm.... ja koostumukseltaan just perfect: rapea kuori, sisältä sitkeä. Nämä sopisivat huippuhyvin näin joulun alla vaikka glöginkin kaveriksi. Kiitos ihanasta reseptistä Putinkia ja mansikkapastalle!

* * * * *

MAAPÄHKINÄVOICOOKIET

110 g voita
2,5 dl sokeria
2,5 dl fariinisokeria 
2 kananmunaa
2,5 dl maapähkinävoita
5 dl vehnäjauhoa
1 tl soodaa
0,5 tl suolaa
1,5 dl karkeasti rouhittuja suolapähkinöitä
Vaahdota voi ja sokerit. Lisää munat yksi kerrallaan, välillä reippaasti vatkaten. Lisää maapähkinävoi ja sekoita kunnolla. Lisää vehnäjauhot, joihon on sekoitettu sooda, suola ja suolapähkinät. Sekoita nopeasti, mutta älä vaivaa. Ota taikinasta noin ruokalusikallisen kokoisia nokareita, pyörittele palloksi, laita leivinpaperin päälle uunipellille ja litistä haarukalla. Keksit leviävät paiston aikana, joten jätä keksien välille kunnolla tilaa. Paista 10 min 175 asteisessa uunissa. Varo paistamasta liikaa etteivät keksit kovetu. Anna jäähtyä pellillä jonkin aikaa ja siirrä vasta kun keksit ovat hiukan jäähtyneet, etteivät ne rikkoudu.
* * * * *  


Teimme kekseistä pari pikkupakettia ja lähdimme viemään ne lähellä asuville vanhemmilleni sekä siskoni perheelle. Sovimme, että tonttuilemme ja kerromme löytäneemme keksipaketin molempien portailta. Tonttuilut onnistuivat, enkä olisi uskonut, miten iso juttu tonttua leikkiminen kuopukselle oli. Tyttö oli aivan täpinöissään. Toisaalta kun asettuu pienen saappaisiin ja siirtyy takaisin aikaan, jolloin usko joulupukkiin oli vielä vahva, on joulun taika melkoinen ja tonttuleikki oikeasti jännä. Pienestä se ilo lähtee! Toivottavasti pikkupaketit toivat myös saajilleen piristystä ja iloa.

Iloa perjantai-iltaasi!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

torstai 12. joulukuuta 2013

Mitä tekis basilikasta? No raejuustolisukkeen!

Lähikaupan hevi-osaston käytävällä leijaili aivan taivaallinen basilikan tuoksu. Ehdin jo kävellä yrttien ohi, mutta tuoksu sai kääntymään takaisin ja nappaamaan yhden puntin ostoskärryihin. Miten yrteissä ja etenkin basilikassa voikin olla niin uskomattoman hyvä tuoksu.


Kotona mietin miten muuttaisin tuoksut mauiksi ja päätin sekoittaa jo aikaisemmilla valmistuskerroilla hyväksi havaitun basilikaraejuuston.

* * * * *

BASILIKARAEJUUSTO

basilikaa
raejuustoa
oliiviöljyä
mustapippuria
(suolaa)

* * * * * 

Ohje on yksinkertainen. Eipähän noista aineksista niin monimutkaista pystyisi ehkä saamaankaan... Silppua basilikan lehdet pieniksi ja sekoita ne raejuuston sekaan. Lisää pitkä loraus hyvää oliiviöljyä, muutama ropsaus mustapippuria myllystä ja halutessasi pieni rippanen suolaa.


Tällä kertaa nautiskelimme basilikaraejuuston kasvissosekeiton päällä. Raejuustosta saa keittoannokseen lisää ruokaisuutta ja se tuo mukavasti särmää muuten pehmeän makuiseen ruokaan. Se toimii myös broilerin lisukkeena, salaatin kyljessä tuomassa lisäproteiinia tai hyvän leivän päällä makua antamassa.

Onko sinulla joku suosikkiresepti, johon käytät basilikaa? Vinkkaa ihmeessä, sillä vaikka yrtit tahtovatkin näin talviaikaan jäädä (ainakin minulla) kesää pienemmälle käytölle, maistuvat ne tähänkin aikaan vuodesta aivan huippuhyviltä.

Mukavaa päivää!

Anu


Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

tiistai 10. joulukuuta 2013

DIY Tähtiä fimomassasta

Olen ihan kauhea äiti. Odotin eilen illalla lasten nukahtamista ja sitten... Äkkiä askartelutarvikkeet esille ja hommiin. Ei meillä normaalisti näin salamyhkäisesti askarrella, mutta olin ostanut vain yhden paketin fimomassaa kokeiltavaksi ja halusin testata sen käyttöä ensin itse. Mini-Me:t ovat tässä perheessä niin innokkaita askartelijoita, että massa olisi mennyt muuten hujauksessa heidän tekeleisiinsä. Saanko anteeksi - menikö selitykseni läpi?


 Massa olikin oikein helppoa työstettävää ja siitä askarteleminen helppoa. Toinen puolikas paketista meni eilisiin askarteluihin. Lapset saavat oman puolikkaansa myöhemmin. Kaulitsin massan leivinpaperin ja elmukelmun välissä ja sen jälkeen otin piparkakkumuoteilla kuvioita. Lähinnä tein pieniä tähtiä. Lisäksi kirjoitin tähtiin metallistanssin avulla lyhyitä sanoja ja nimiä. Jätin työt kuivumaan illalla, ennen nukkumaanmenoa käänsin ne ympäri ja painoin uudelleen tasaiseksi osan kipristellessä hieman ja aamulla tähdet olivat jo kuivuneet.


Näitä tähtiä tulen käyttämään pieninä koristeina erilaisissa tarkoituksissa ja osasta teen pakettikortteja. Tein myös jokaiselle joulupäivällispöytäämme istuvalle omalla nimellä varustetun nimikkotähden ja näistä teen lautasliinarenkaat. Tähti jää kaikille muistoksi joulusta 2013.

Mukavaa tiistain jatkoa!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

maanantai 9. joulukuuta 2013

Suolapähkinädaim ja muita pikkuherkkuja

Sunnuntaisessa postauksessani kerroin kattavani kahvipöytään joulun pikkuherkkuja. Minusta olisi ihanaa kun jouluna olisi herkkupöytä, josta jokainen voisi käydä halutessaan napsimassa pieniä herkkupaloja. Totuus meidän joulussamme on kuitenkin se, että kaikki pitävät jouluruuasta niin paljon, ettei kukaan jaksa väliherkutella varsinaisen joulupöydän ja kahvipöydän välissä.

Jossain ehdotettiin, että jouluähkyn välttääkseen kannattaa joulun ruokia tehdä ja nautiskella jo pidemmän ajan sisällä joulukuun mittaan. Näin kaikkea ei tarvitse mahduttaa aattoon. Itse en malta luopua mistään aaton ruuista, mutta ajattelin, että näitä herkkuja voisi tehdä jo aikaisemmin. Ihan kuin niitä nyt olisi pakko ylipäätään tehdä... Niinpä meillä oli pikkuherkkuja sunnuntain kahvipöydässä sen ihanan juustokakun kaverina.


Makeille herkuille löysin kivat porokipot. En päässyt minäkään välttymään poroilta... Porokulhoihin katoin joulumanteleita, Kinuskikissan ohjeella tehtyä lime-valkosuklaafudgea sekä suolapähkinädaimia. Mantelit olivat kahvittelijoillemme jo tuttu juttu, mutta uudeksi suosikiksi taisi nousta jotakuinkin yksimielisesti tuo daim.


 * * * * *

SUOLAPÄHKINÄDAIM

3 rkl voita
3 rkl siirappia
1 dl sokeria
0,5 dl mantelijauhetta
0,5 dl suolapähkinärouhetta
150 g maitosuklaata

Sulata voi paksupohjaisessa kattilassa ja lisää sulaneen voin joukkoon siirappi, sokeri ja mantelijauhe. Anna kiehua 15-20 minuuttia koko ajan seosta sekoittaen. Kiehuta siihen asti, että seos alkaa muuttua yhtenäiseksi massaksi ja irrota kattilan reunoista. Lisää suolapähkinärouhe. Kaada massa leivinpaperille ja tasoita nopeasti ohueksi levyksi. Kannattaa olla nopea, sillä massa jähmettyy nopeasti. Kun massa on kovettunut, sulata maitosuklaa ja levitä se levyn päälle. Anna jähmettyä jääkaapissa. Taittele tai leikkaa sopiviksi annospaloiksi.

* * * * * 


Suolapähkinät voi jättää halutessaan pois. Laita siinä tapauksessa puolen desin sijasta kokonainen desi mantelijauhetta. Itse mietin miltä daim mahtaisi maistua jos massaan lisäisi vielä piparkakkumaustetta tuomaan joulufiilistä. Mahtaisiko sopia vai menisikö jo sillisalaatin puolelle...? Kokeilemallahan tuo selviäisi.

Mukavaa viikkoa!

Anu

ps. Jos olet seurannut blogia säännöllisemmin, saatoit huomata, että itsetehtyjen karkkien joukosta puuttui marmeladi. Juu niin puuttui. Kokeilu numero kaksi ei onnistunut myöskään. Nyt loppui agar agar, mutta kunhan saan sitä lisää, otan vielä kolmannen yrityksen. Ei lannistuta ei.

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Toinen adventti ja jouluinen juustokakku

Hyvää toista adventtia! Tuntuu hurjalta, että ensimmäinen viikko joulukuuta on takana ja on aika sytyttää jo toinen adventtikynttilä.

Olimme jo jäädä ilman adventtikynttilöitä, kunnes löysin Indiskasta nuo ihanat kynttilämerkit. Samasta myymälästä löysin myös kauniin väriset kynttilät ja vielä alustankin. Hieman katajaa pihalta somistukseksi ja siinä se on. Meidän perheen adventtikynttiläasetelma.


Tänään olemme nimipäiväkahvitelleet läheisten kanssa. Joulun alla on helppo laittaa tarjottavia kahvipöytään: pipareilla, tortuilla ja pienillä jouluherkuilla pääsee jo pitkälle. Tällä kertaa jätin kuitenkin piparit ja tortut pois ja valmistin kahvipöytään jouluisen juustokakun niiden pikkuherkkujen kaveriksi. Resepti löytyi Santa Marian mainoksesta ja oli muuten hyvää. Tämä juustokakku on mainio valinta vaikka jouluaaton jälkiruuaksikin. Isona valttina siihen on maun lisäksi se, että kakku hyydytetään pakastimessa, joten kakun voi leipaista jo hyvissä ajoin valmiiksi aattoa odottamaan. Yritin etsiä reseptiä Santa Marian nettisivuilta linkittääkseni ohjeen sinne, mutta en löytänyt ohjetta vielä netistä.


* * * * *
JOULUINEN JUUSTOKAKKU

POHJA:
10 Digestive-keksiä
100 g voisulaa
1 rkl kanelia

TÄYTE:
3 dl kermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
3 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl kardemummaa

Murskaa keksit ja lisää joukkoon voisula ja kaneli. Painele seos noin 24 cm halkaisijaltaan olevan voidellun irtopohjavuokan pohjalle. 

Vatkaa kerma. Sekoita tuorejuusto, tomusokeri, vaniljasokeri ja kardemumma keskenään ja lisää kermavaahtoon. 

Levitä täyte pohjan päälle ja laita vuoka pakastimeen vähintään 4 tunniksi. Ota huoneenlämpöön noin 15 minuuttia ennen tarjoilua. 

* * * * *

Ohjeen mukaan kakun voi koristella granaattiomenan siemenillä ja pistaasipähkinärouheella. Meiltä ei löytynyt noita kumpaakaan, joten käytin koristeeksi pähkinöitä ja pehmeitä hopeakuulia. 

Mukavaa sunnuntai-iltaa! 

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

perjantai 6. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivän ajatuksia

Itsenäisyyspäivä on valjennut täällä harmaana ja räntäsateisena. Ei anneta sen kuitenkaan häiritä.

Itsenäisyyspäivää osaa arvostaa vuosi vuodelta yhä enemmän ja päivä vie ajatukseni monenlaisiin asioihin. Osa noista asioista ei varsinaisesti suoraan edes liity itsenäisyyteen, mutta pienellä tai pidemmällä aasinsillalla ne toisaalta ovat ainakin jollain tavalla kytköksissä.


Itsenäisyyspäivä vie ajatukset omiin isovanhempiin, isoisovanhempiin ja heidän aikalaisiinsa. Minkälaista heidän elämänsä on ollutkaan silloin kun Suomi ei vielä ollut itsenäinen, tai silloin kun itsenäisyydestä taisteltiin. Vaikka asia ei varsinaisesti liitykään suoraan itsenäisyyteen, huomaan miettiväni tänä päivänä paljon myös Suomen rauhallisuutta ja sitä, miten hyvä meidän kaiken kaikkiaan on täällä. Maailmalla tapahtuu paljon, mutta Suomi on vielä toistaiseksi pysynyt suhteellisen turvallisena alueena. Toivotaan, että niin on myös silloin kun lapsemme ja heidän lapsensa ovat aikuisia.


Suurella kunnioituksella veteraaneja ja lottia kohtaan sytytän siis illalla kynttilät ikkunallemme. Kynttilöiden polttamisen aikaan illalla ulkona kävellessä tulee jollain tavalla valtava me-tunne. Monilla ikkunoilla näkyvät kynttilät osoittavat niin konkreettisesti miten useissa kodeissa ajatellaan tänä iltana samoja asioita. Ollaan ME. Varmasti myös monissa niissä kodeissa, joissa ei tuota vanhaa perinnettä noudatetakaan.

Rauhallista itsenäisyyspäivää!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.