maanantai 30. marraskuuta 2015

Huomenna on joulukuu

Ensimmäinen adventti ja virallinen pikkujoulusunnuntai on takana, huomenna alkaa joulukuu. Tuntuu ihan uskomattomalta. Minne marraskuu hävisi?




Ensin sitä himmailee, eikä päästä sisäistä joulumopoaan käyntiin. Yhtäkkiä huomaa, että joulu lähestyy valtavaa vauhtia ja alkaa tulla jo hoppu, jotta ehtii tehdä kaiken mitä haluaisi. Käykö muille näin? Onneksi ainakin omissa joulunalusperinteissäni on paljon sellaisia asioita, joita on kiva tehdä, mutta ei pakko. Jos näyttää ettei aika riitä eikä ehdi, niin tekemisiä karsitaan.






Koti on alkanut pikkuhiljaa pukeutua jouluasuun. En tiedä paljonko meille tulee tänä vuonna tonttuja, mutta erilaisia jouluvaloja ja kynttilöitä laitetaan esille ja päälle vähitellen enemmän.

Meille on tullut myös uusi väri. Ihastuin tuohon vihreänharmaaseen väriin ja rosettiin ja isoon lasipulloon ja ja ja... Kotilaiturilla käydessäni. Pidän väristä kovasti ja se sopii näihin jouluasetelmiini, mutta uskon, että silmä lepää siinä myös joulun jälkeen.




Mukavaa marraskuun viimeistä! Meillä aletaan nyt keksiä tekemisiä perheen yhteisten tekemisten joulukalenteriin. Tuo kalenteri toimi viime vuonna loistavasti ja nyt se päätettiin toteuttaa uudelleen. Ja vaikka aluksi tuntui, että teemme kalenteria tosi viime tipassa, paljasti tuo viimevuotinen postaukseni, että taidammekin olla siihen verrattuna vallan hyvissä ajoin liikenteessä.

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

lauantai 28. marraskuuta 2015

Helppo DIY-idea joulumuistamiseksi

Mitä antaa joulumuistamiseksi kun pakettiin tekisi mieli kietaista jotain itsetehtyä? Näitä mietin aina joulun alla.



Tällä kertaa idea löytyi Saaran ihanasta blogista ja Saaran vakuutettua, että tekeminen on helppoa, ryhdyin toimeen. Ja oli helppoa.




Lahtisen Vahavalimon sivulta löytyi yksityiskohtainen ohje ja sitä seuraamalla kynttilöitä syntyi useampia kymmenessä minuutissa. Mehiläisvahastahan voi tehdä joko tällaisia kruunukynttilöitä tai yhtä hyvin myös tuikkuja tai pöytäkynttilöitä. Yhdestä levystä syntyi kaksi kruunukynttilää.




Kynttilöiden lisäksi pakettiin sujahti myös hieman herkkuja. Paketti oli menossa pikkujouluihin, jossa paikalla oli todellisia esteetikkoja ja siksi halusin käyttää paketointiinkin hieman enemmän aikaa kuin normaalisti. Voimapaperia, leimasimia, kuusenoksa ja narua - niistä syntyi tämä pikkujoululahja. Jos kurkkasit Saaran blogiin, huomasit ehkä mistä inspiraatio tähän pakettiinkin tuli. Meillä on näköjään samanlaiset leimatkin...





Itsetekeminen ei aina vie paljon aikaa, mutta ainakin omasta mielestäni on kiva antaa lahja, jota tehdessäkin lahjan saaja on ollut mielessä.

Leppoisaa lauantai-iltaa sinulle! Ainakin täällä on melkoinen myräkkä, mutta sitä mukavampaa on sytytellä kynttilöitä ensimmäisen adventtiviikonlopun kunniaksi.

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

tiistai 24. marraskuuta 2015

Kotilaiturin uusi koti

Ihania sisustuskauppoja on vaikka kuinka, mutta yksi ehdottomista lemppareistani on Liedossa sijaitseva Kotilaituri. Viime viikon lopulla vietettiin Kotilaiturin uuden kodin avajaisia. Kävimme Åblogien kanssa tutustumassa kaupalla jo hiukan etukäteen ja sunnuntaina sain ilon olla mukana avajaishulinoissa pidemmän kaavan mukaan. Onnea Kotilaiturille uuteen kotiin!





Ystävä ja bloggaajakolleega Kati oli miehensä kanssa tehnyt ison rutistuksen ja he olivat remontoineet vanhan Liedon Säästöpankin Ilmaristen konttorin kaupan uudeksi kodiksi. Remontti on tehty tyylillä ja vanhasta pankkikonttorista oli jätetty muistuttamaan pankkiholvi kassakaappeineen sekä ulko-oven kahva Säästöpankin rahapuulogoineen. Hauskoja yksityiskohtia.






Syy miksi pidän Kotilaiturista niin paljon kuin pidän on, että sen valikoima on omanlaisensa. Hyllyiltä löytyy paljon kotimaisten ja jopa Liedon ja Turun alueen yritysten valmistamia tuotteita. Värimaailma on pitkälti musta-valkoista ja tuotteissa on mukavasti rouheutta. Uutta on pieni kasvivalikoima. Nyt myynnissä oli mm. pieniä katajia ja kuusia.





Käsityöihmisille on rakennettu oma osastonsa vanhaan konttorinjohtajan huoneeseen. Lankoja, puikkoja, koukkuja ja esim. Succaplokin ihania puikkomittoja sekä inspiraatiolehtiä - noiden keskellä on helppo saada kässäilyinspiraatio, vaikka ei käsitöitä niin olisi harrastanutkaan. Aloittamista helpottaa kauppias-Katin into auttaa ja antaa vinkkejä. Kannattaa kysyä - Katille tyhmiä kysymyksiä kässäasioissa ei ole olemassakaan, siitä minulla on henkilökohtaista kokemusta :)



Villa Puomi -blogin Hannan käsiala näkyi Kotilaiturin näyteikkunan sommitelmissa sekä pöydälle toteutetussa kauniissa, luonnon inspiroimassa kattauksessa.


Olin kaupalla tosiaan sunnuntaina ja Kati pyysi minua kerämään pöydälle omia suosikkejani. Tehtävä ei ollut helppo, sillä tila oli rajallinen ja suosikkeja paljon. Tuossa alla olevassa kuvassa näkyvät kuitenkin valintani - ja loput suosikkini löytyvät tämän postauksen kuvista. Paikalla olivat myös Keloranta-blogin Teija ihanien Teija Helin design -tuotteidensa kanssa sekä House no 465 -blogin Mari ottamassa hauskoja Photo booth -kuvia sekä kertomassa valokuvausyrityksestään.






Kuva: Mari Ruokonen

Vielä yksi juttu. Liedon Ilmarisissa liikkuu sitkeästi huhu, että vanhassa pankissa on rahakätkö. Näin meidän kesken: kätkö on löytynyt, etsinnät voi lopettaa. Ystävällisenä ihmisenä Kati halusi kuitenkin jakaa kätkön rahoja avajaispäivinä lapsiasiakkaille.





Kello on taas jo vaikka mitä. Tämä viikko on täynnä hulinaa, mutta huomenna illalla on yksi tämän joulunalusajan odotetuimmista hetkistä. Menemme ystävän kanssa Carola Häggkvistin joulukonserttiin. Yhteinen joulukonserttiperinteemme taisi alkaa vuosia sitten nimenomaan Carolan joulukonsertista. Se oli silloin todellinen elämys ja odotukset huomiselta ovatkin siis korkealla. Mutta nyt nukkumaan. Hyvää yötä muille yökyöpeleille - huomenta teille, jotka lueskelette tätä aamulla.

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

tiistai 17. marraskuuta 2015

Havuseinämä kuormalavasta

Etuterassin heinät piti saada talvehtimaan sisälle ja sisäänkäyntimme terassi oli jäämässä tyhjäksi. Isäni viime syksynä tekemä kuusi on tulossa tuolle terassille, mutta vielä toistaiseksi se tuntuu hieman liian jouluiselta. Jotain oli keksittävä.




Inspiraatio löytyy joskus mitä mielenkiintoisimmista paikoista. Tällä kertaa se löytyi sisustusmyymälän katosta, Loviisan Aitasta Ruskolta. Niinpä hipsin lauantaina metsään korin ja oksasaksien kanssa, kaivoin kotivarastosta ylimääräisen kuormalavan ja pätkän kanaverkkoa. Terassille syntyi havuseinämä. Tämä on se diy-puuha, josta viimeksi vinkkailinkin.





Ensin ajattelin öljytä tai petsata kuormalavan mustaksi, mutta hätäisenä ihmisenä päädyin jättämään sen naturelliksi. Nidoin kanaverkon kuormalavaan kiinni ja sen jälkeen pujottelin valosarjan verkkoon. Valosarjan päälle pujottelin havuoksia ja väliin mustikanvarpuja keventämään ilmettä. Valmis. Tai ehkä vielä koivun tai lepän oksia sinne tänne, ehkä.




Marraskuun ajattelin antaa seinämän olla iltaisin vielä ilman valoja, mutta joulukuun alkaessa syttyvät valokin. Jos alkaa kovasti jouluttaa jo ennen kuunvaihdetta, syttyvät valot jo ennen sitä. Mitäs tuumaat, tuliko hitti vai huti?

Mukavaa päivää!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.




sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Kaksin kotona 1

Leffan nimeä lainaten, mutta toteutuksessa ei ehkä aineksia kuitenkaan leffaksi asti. Esikoinen lähti partioleirille perjantai-iltana. Kuopus seurasi lauantaiaamuna perässä. Mies ja minä kaksin kotona. Tätä ei ole tapahtunut sitten lasten syntymän. Aikaa sunnuntai-iltapäivään asti.




Olemmehan me aikaa toki viettäneet kahdestaankin, emme kovin paljoa, mutta kuitenkin. Perheen yhteinen aika on kortilla arjessa, joten vapaahetkinä on oltu koko perheen kesken. Kahdenkeskisinä hetkinämme olemme kuitenkin lähteneet yleensä jonnekin ja meidän aikuisten aikamme on tullut sitä kautta. Nyt menossa ovat lapset ja me vailla suunnitelmia. Kotona. Tuntuu oudolta.




Mentäisiinkö leffaan? Oltaisiinko vaan? Touhuttaisiinko rästiin jääneitä juttuja? Pitäisikö siivota? Päässä risteili monta ajatusta olla möllöttämisestä reippaaseen touhuamiseen. Joskus jos oma aika tulee yllättäen, tulee ideoita sen käyttämisestä valtavasti, mutta loppujen lopuksi huomaa, ettei saanut aikaiseksi mitään. Möllöttäminen vei voiton. Käykö muillekin niin? No, tällä kertaa aika ei tullut yllätyksenä.






Sanotaan, että asia, joka tällaisessa tilanteessa ensin tulee mieleen on se, jolle on suurin tarve. Jos aikaa jää, voi loppuja sitten yhdistellä sopivassa suhteessa. Tarkemmin kun miettii, niin monesti tuo kuulostaa oikeinkin järkeen käyvältä. Tällä kertaa tuo ensimmäinen asia, leffaan lähteminen, jäi tekemättä kun inspiraatio iski ja aloitin diy-puuhat. Lisää kuvia siitä tulossa lähiaikoina. Mies poti kipeää, nyrjähtänyttä nilkkaansa sisällä.

Kaksin kotona -aikaan kuului kuitenkin yhteistäkin tekemistä, jota kaivattiin. Lauantai-ilta kruunattiin vielä herkuttelemalla yhdessä mätimousseleivillä ja glögiskumpalla, jota vihdoin löytyi Alkosta.






Nyt hetki töitä ja sen jälkeen noutamaan jälkikasvu kotiin. Säät eivät tällä kertaa suosineet leiriläisiä, mutta uskon, että siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, rinkkaan on tullut monta elämystä ja kokemusta lisää.

Suloista sunnuntaita sinulle!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

lauantai 14. marraskuuta 2015

Sisustaja rautakaupassa

Viimeisiin viikkoihin on mahtunut paljon kivoja ja mielenkiintoisia joulunavauksia ja vierailuja. Olenkin kerännyt niistä inspiraatiota ja ideoita ja nyt vain tarvitaan aikaa ja kädet odottavat hep-sanaa, jotta pääsen toteuttamaan niitä. Ehkä pääsen aloittamaan vielä tänään.




Kuva: Teija Hakula, Onnen hetkiä paratiisissa -blogi


Yksi mielenkiintoinen kyläilykohde oli Skanssin K-Rauta, jonne suuntasimme yhdessä Åblogien kanssa. Remonttiaikanamme huomasin, että rautakaupat ovat nykyisin enemmän kuin naulojen, vasaroiden ja puutavaroiden myyntipaikkoja. Rautakaupassakin voi lähteä mopo käsistä. Silti olin yllättynyt kun kuulin, että Skanssin K-Raudan asiakkaista oli viime vuonna naisia jopa 56 %. Skanssin kauppias Juha Huunonen kertoi, että nykyisin puhutaan enemmänkin sisustus- ja rautakaupoista.






Näimme illan aikana uusia tapettimalleja, lattiamateriaaleja ja kuulimme mm. maaleista, joilla voi maalata esimerkiksi laminaatin päälle. Yksi tuotteista, joita jäin miettimään enemmän on saumatussi. Olin kuullut siitä toki aikaisemminkin, mutta olin ajatellut sitä lähinnä vain ajan myötä kellastuneiden laattasaumojen "valkaisemiseen".

Nyt sain ahaa-elämyksen, että voisin käsitellä sellaisella kylpyhuoneemme tehosteseinänpätkän saumat, joiden väri piti remonttiaikana päättää nopeasti ja päätökseni osoittautui heti vääräksi. Valkoiset saumat ovat häirinneet minua siitä asti, mutta nyt ymmärsin, että voisin käsitellä ne melko helpostikin tussilla harmaiksi. Pienehkö vaiva, iso muutos.





 










Kauppiaan lisäksi oppaanamme toimineen sisustusmyyjän, Sini Raevaaran ammattitaito vakuutti. Miten valtava osaaminen tuolla naisella onkaan ja vielä todella laajasta tuotevalikoimasta. Ammattitaitoa kannattaa hyödyntää ja K-Raudan kotisivujen kautta voikin varata ajan ammattilaiselle vaikkapa tapettien valintaan ja kun kommenttikentässä kertoo hieman tarkemmin mitä on etsimässä, voi tuo ammattilainen tehdä jo etukäteistyötä valmisteluissa. Palvelua, jollaista arvostan kovasti. Lisäksi K-Raudan kautta on mahdollisuus saada myös tekijät projektilleen wc-istuimen vaihtamisesta tai tapetin asentamisesta talopakettiin asti. Pienikään kodin projekti ei jää siis omasta osaamattomuudesta kiinni, eikä siitä, ettei tuntisi luotettavaa tekijää.


Rakas joulupukki. Olen ollut tämän vuoden ihan suhtkoht kiltti. Toivoisin kovasti tällaista Weberin grillauskeskusta joulupakettiini. Mahtaakohan kiltteyteni kuitenkaan ihan riittää...




Juuri ennen kassoja aukesi vielä Skanssin K-Raudan joulumaailma. Naisasiakkaat todellakin huomioidaan - ei sillä, etteivätkö miehetkin voisi hullaantua kauniista kodin sisustusesineistä ja lyhdyistä.








Jouluosastolta löytyi myös upea, House no 465 -blogin Maria kainaloon asti oleva lyhty. Lyhtyyn olisi ihana tehdä asetelma vaikka suuremmasta havunoksasta ja koristeista.









Kiitos K-Rauta Skanssille, että saimme tulla kyläilemään ja kiitos mielenkiintoisista esittelyistä! Näemme varmasti uudelleen.

Mukavaa viikonloppua!

Anu

* Postaus tehty yhteistyössä K-Rauta Skanssin kanssa *

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.