Meillä juhlittiin viikonloppuna vielä viimeinen erä nuorimmaisen kymppisynttäreitä, tällä kertaa lastenkutsujen merkeissä. Esikoisen kymppisynttärit olivat aikanaan yökyläsynttärit ja niitä toivottiin nytkin. Onneksi tytön kummitädin vinkkaama allasbilepaikka innosti myös ja niinpä juhlia vietettiin pulikointien merkeissä.
Tytöt ovat jo sen verran isoja ja paikka sen verran omanlaisensa, että emme suunnitelleet poolpartyihin sen ihmeellisempää ohjelmaa. Uintia, vesileikkejä ja herkuttelua, tämä oli sankarinkin toive. Täytimme kotona ison kasan vesileluja ja ne matkasivat mukanamme juhlapaikalle ja olivatkin kovassa käytössä.
Herkkupuoli asetti pieniä miettimisiä. Paikan pitäjä vinkkasi, että allasosastolla on sen verran kuumankostea ilma, että se kannattaa pitää mielessään tarjoiluja suunnitellessa. Jäätelö ja kaikki helposti sulava olivat pois laskuista.
Niinpä menimme helpon kautta. Popcorneja, sipsejä, suolatikkuja ja teemaan sopivia kultakaloja suolaiseksi. Vesimelonista tein "tikkareita" pujottamalla melonipalat jäätelötikkujen nokkaan. Tigerissa myytävät pikkukeksit ovat hauskan näköisiä ja maistuivat lapsille ja aina niin avuliaan Pirkka-tädin leipomat pikkudonitsit olivat oma helpotukseni, mutta myös lasteen makuun sopivia.
Jotta en olisi päässyt kuitenkaan ihan luistamaan tekemisistä, piti jotain pientä värkkäillä. Pinterestistä bongasin idean uimarenkailla köllöttelevistä nallekarkeista. Siispä nallekarkit pienellä sokerikuorrutepisaralla kiinni rengaskarkkeihin ja sinne pääsivät nallet köllöttelemään herkkupöytään teeman mukaisesti. Samoin muovisten pikkuämpäreiden käytön tarjoiluastioina löysin Pinterestin idea-aitasta.
Niin päättyivät meidän perheen viimeiset isommat lastenkutsut. Herkkuhetkeä lukuunottamatta tytöt polskivat altaassa koko 2,5 tuntia ja ainakin sankariin itseensä sopi juhlien jälkeen kuvaus väsynyt, mutta onnellinen. Tästä eteenpäin lasten synttäreitä juhlitaan vähän eri tyyppisissä merkeissä, pienemmällä vierasmäärällä. Toisaalta haikeaa, toisaalta helpottavaa. Onneksi aina voi kuitenkin kehitellä kivoja juhlia teemaan jos toiseenkin, lapsille ja aikuisille.
Mukavaa viikon jatkoa!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi
Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta
Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa
uutisvirrassasi.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapset. Näytä kaikki tekstit
tiistai 28. maaliskuuta 2017
tiistai 12. huhtikuuta 2016
Sisustustyynyideoita
Sisustustyynyt ovat yksi heikkouksistani. Toisaalta niillä saa niin helposti tehtyä kotona päivityksiä vaikkapa sesongista toiseen, etten suostu tuosta heikkoudesta ottamaan sen huonompaa omatuntoa. Idis & Interiööri -blogissa oli aikanaan hauska postaus Anonyymien Koristetyynyjen Kerääjistä ja aika moni sinne ilmiantoikin itsensä. Minä myös.
Viimeisimmät tyyny- tai tyynynpäällishankintamme on tehty kuitenkin teinin huoneeseen. Liekö niin, ettei omena ole tässä asiassa kauas puusta pudonnut... Molemmat tyynyt ovat niin kivoja, että ajattelin vinkata niistä paremmin myös teille.
Verho-ostoksen yhteydessä Kodinonnesta vinkattiin kivasta kankaasta, jonka yksi väreistä on hyvin lähellä huoneen tapetin väriä. Tuosta kankaasta päädyttiin tekemään meille sisustustyynynpäällinen. Idea, joka tällä kerralla tuli kaupanpäällisenä ompelutyöhön oli tyynyn koko.
Tyynynpäällisestä tehtiin normaalin nukkumatyynyn kokoinen eli 50x60 cm. Ajatuksena on se, että teinin huoneessa vietetään usein aikaa rennosti oleskellen ja siinä isompi tyyny on normaalia sisustustyynyä mukavampi ja käyttökelpoisempi. Toinen ajatus on, että päällisen sisältä on helppo napata tyyny kun ystävä tulee yökylään: sisustustyynyn vetoketju auki, tyyny ulos ja unityynyliina päälle. Näppärää, sillä tilan löytäminen noiden varanukkumatyynyjen säilyttämiseen on välillä hiukan kinkkistä.
Toinen tyynyhankinta on Magia Graphicsin omasta tekstistä tehty tyyny. Bongasin Magia Graphicsin Facebook-sivulta aivan ihanat mökkituliaisiksi tehdyt tyynyt ja tiedon, että heiltä saa personoitujen printtien lisäksi nyt myös personoituja sisustustyynynpäällisiä. Selasimme tytön kanssa Pinterestiä ja sieltä löytyikin monta tekstiä, jotka olisivat sopineet tähän tarkoitukseen. Tyttären valinta oli wifi-teksti. Kovin ajankohtainen aihe ainakin meillä - ehkä muissakin vaaterekkiperheissä ;)
Kovin pientä kuvioita tai tekstiä tyynyyn ei kuulemma voi painaa, mutta selkeät kuviot ja tekstit onnistuvat. Mielikuvitus on siis vain rajana ja Pinterest auttaa hyvin alkuun ainakin tekstietsinnöissä.
Valmiita ihania sisustustyynyjä on vaikka kuinka, mutta aina tuntuu hyvältä kun kotoa löytyy, vaikka vain pieniäkin, uniikkeja juttuja. Vain meille tehtyjä.
Aurinkoista kevätpäivää!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Viimeisimmät tyyny- tai tyynynpäällishankintamme on tehty kuitenkin teinin huoneeseen. Liekö niin, ettei omena ole tässä asiassa kauas puusta pudonnut... Molemmat tyynyt ovat niin kivoja, että ajattelin vinkata niistä paremmin myös teille.
Verho-ostoksen yhteydessä Kodinonnesta vinkattiin kivasta kankaasta, jonka yksi väreistä on hyvin lähellä huoneen tapetin väriä. Tuosta kankaasta päädyttiin tekemään meille sisustustyynynpäällinen. Idea, joka tällä kerralla tuli kaupanpäällisenä ompelutyöhön oli tyynyn koko.
Tyynynpäällisestä tehtiin normaalin nukkumatyynyn kokoinen eli 50x60 cm. Ajatuksena on se, että teinin huoneessa vietetään usein aikaa rennosti oleskellen ja siinä isompi tyyny on normaalia sisustustyynyä mukavampi ja käyttökelpoisempi. Toinen ajatus on, että päällisen sisältä on helppo napata tyyny kun ystävä tulee yökylään: sisustustyynyn vetoketju auki, tyyny ulos ja unityynyliina päälle. Näppärää, sillä tilan löytäminen noiden varanukkumatyynyjen säilyttämiseen on välillä hiukan kinkkistä.
Toinen tyynyhankinta on Magia Graphicsin omasta tekstistä tehty tyyny. Bongasin Magia Graphicsin Facebook-sivulta aivan ihanat mökkituliaisiksi tehdyt tyynyt ja tiedon, että heiltä saa personoitujen printtien lisäksi nyt myös personoituja sisustustyynynpäällisiä. Selasimme tytön kanssa Pinterestiä ja sieltä löytyikin monta tekstiä, jotka olisivat sopineet tähän tarkoitukseen. Tyttären valinta oli wifi-teksti. Kovin ajankohtainen aihe ainakin meillä - ehkä muissakin vaaterekkiperheissä ;)
Kovin pientä kuvioita tai tekstiä tyynyyn ei kuulemma voi painaa, mutta selkeät kuviot ja tekstit onnistuvat. Mielikuvitus on siis vain rajana ja Pinterest auttaa hyvin alkuun ainakin tekstietsinnöissä.
Valmiita ihania sisustustyynyjä on vaikka kuinka, mutta aina tuntuu hyvältä kun kotoa löytyy, vaikka vain pieniäkin, uniikkeja juttuja. Vain meille tehtyjä.
Aurinkoista kevätpäivää!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
lauantai 9. huhtikuuta 2016
Teinitytön huoneen stailaus
Esikoisen huone on ollut viime viikkoina pienen stailauksen alla. Tytöltä tuli toive, että hän haluaisi huoneestaan selkeämmän, enemmän mustavalkoisen ja valoisammankin. Huoneessa saisi olla kuitenkin ripaus vaaleanpunaista eli (helpotuksen huokaus) tapetti sai edelleen jäädä. Tiedossa oli siis vain tosiaan stailailua ilman pintaremontteja.
Mutta miten ihmeessä saisimme huoneesta valoisamman kuin mitä se nyt on? Se tuntui suurimmalta haasteelta.
Aloitimme muutoksen tekemisen verhosta, joka oli tähän asti ollut huoneen "väripilkku". Ikkunamme ovat niin leveitä, etteivät valmisverhot riitä niihin venyttämälläkään ja useamman kangaskaupan kierrettyämme päädyin kysymään apua Kodinonnesta verhon suunnitteluun ja ompeluun. Verhoissa olen suosinut usein kappaa ja ajatellut, että kapalla ja esim. tyynynpäällisillä on helppoa saada väriä huoneeseen.
Kodinonnen Johanna suositteli kuitenkin heti aluksi - ja ihan ehdottomasti sivuverhoa. Vaikka kuinka pyörittelimme tyttären kanssa huonekaluja, ei pitkä sivuverho istunut mihinkään huonejärjestykseen, joten pienen tuumaustauon jälkeen päädyimme katkaisemaan verhon pöydän yläpuolelle. Vau, miten paljon huoneeseen tulikaan valoa vain kapan vaihtamisella sivuverhoon!
Myös idea siitä, että verhossa on pieni vaaleanpunainen raita, samaa sävyä kuin huoneen toisen sivuseinän tapetti, tasapainotti huonetta. Johannan ajatus verhon tehtävästä on, että se rauhoittaa huonetta ja tähän voin yhtyä tämän muutoksen jälkeen aivan täysin.
Aina puhutaan siitä, miten maton pitää olla riittävän suuri. Johannan silmä nappasi kuitenkin verhoa suunnitellessa myös Emmin mattoon; se oli liian suuri ja raskas tuohon tilaan. Matto on oikeastaan ollut alusta asti huti, sillä karvalankamattoa on todella hankala saada imuroitua täysin puhtaaksi ja lapsen / nuoren huoneessa pöllyää ja pölyää ja vielä pitkähiuksisen tytön huoneessa... no, voit vain kuvitella. Matto meni siis vaihtoon. Uusi matto valittiin nykyisten väritoiveiden mukaisesti ja kokoa pienennettiin - ja taas huone avartui.
Säilyttimiä ei voi koskaan olla liikaa ja Teija Helin Designin näppärät säilytinpussukat toivat tytölle kivasti lisää helppoa säilytystilaa. Niitä on helppo siirtää tarpeen mukaan myös vaikka vaaterekin koukkuihin. Vielä uudet tyynynpäälliset ja sivupöydäksi tulleen laatikoston päälle tuoksukynttilä palamaan, niin huone on valmis. Ainakin tältä erää.
Loppujen lopuksi melko pienillä muutoksilla saatiin ainakin minusta taas iso muutos. Ja mikä tärkeintä, huoneen asukas on tyytyväinen ja viihtyy uusitussa huoneessaan.
Tässä vielä kuva siitä miltä huoneessa näytti ennen.
Oikein rentoa lauantai-iltaa! Pidetään peukut pystyssä, että huomenna olisi vihdoin aurinkoinen ja lämpimämpi kevätpäivä.
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Mutta miten ihmeessä saisimme huoneesta valoisamman kuin mitä se nyt on? Se tuntui suurimmalta haasteelta.
Aloitimme muutoksen tekemisen verhosta, joka oli tähän asti ollut huoneen "väripilkku". Ikkunamme ovat niin leveitä, etteivät valmisverhot riitä niihin venyttämälläkään ja useamman kangaskaupan kierrettyämme päädyin kysymään apua Kodinonnesta verhon suunnitteluun ja ompeluun. Verhoissa olen suosinut usein kappaa ja ajatellut, että kapalla ja esim. tyynynpäällisillä on helppoa saada väriä huoneeseen.
Kodinonnen Johanna suositteli kuitenkin heti aluksi - ja ihan ehdottomasti sivuverhoa. Vaikka kuinka pyörittelimme tyttären kanssa huonekaluja, ei pitkä sivuverho istunut mihinkään huonejärjestykseen, joten pienen tuumaustauon jälkeen päädyimme katkaisemaan verhon pöydän yläpuolelle. Vau, miten paljon huoneeseen tulikaan valoa vain kapan vaihtamisella sivuverhoon!
Myös idea siitä, että verhossa on pieni vaaleanpunainen raita, samaa sävyä kuin huoneen toisen sivuseinän tapetti, tasapainotti huonetta. Johannan ajatus verhon tehtävästä on, että se rauhoittaa huonetta ja tähän voin yhtyä tämän muutoksen jälkeen aivan täysin.
Aina puhutaan siitä, miten maton pitää olla riittävän suuri. Johannan silmä nappasi kuitenkin verhoa suunnitellessa myös Emmin mattoon; se oli liian suuri ja raskas tuohon tilaan. Matto on oikeastaan ollut alusta asti huti, sillä karvalankamattoa on todella hankala saada imuroitua täysin puhtaaksi ja lapsen / nuoren huoneessa pöllyää ja pölyää ja vielä pitkähiuksisen tytön huoneessa... no, voit vain kuvitella. Matto meni siis vaihtoon. Uusi matto valittiin nykyisten väritoiveiden mukaisesti ja kokoa pienennettiin - ja taas huone avartui.
Säilyttimiä ei voi koskaan olla liikaa ja Teija Helin Designin näppärät säilytinpussukat toivat tytölle kivasti lisää helppoa säilytystilaa. Niitä on helppo siirtää tarpeen mukaan myös vaikka vaaterekin koukkuihin. Vielä uudet tyynynpäälliset ja sivupöydäksi tulleen laatikoston päälle tuoksukynttilä palamaan, niin huone on valmis. Ainakin tältä erää.
Loppujen lopuksi melko pienillä muutoksilla saatiin ainakin minusta taas iso muutos. Ja mikä tärkeintä, huoneen asukas on tyytyväinen ja viihtyy uusitussa huoneessaan.
Tässä vielä kuva siitä miltä huoneessa näytti ennen.
Oikein rentoa lauantai-iltaa! Pidetään peukut pystyssä, että huomenna olisi vihdoin aurinkoinen ja lämpimämpi kevätpäivä.
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
torstai 4. helmikuuta 2016
Pientä pintaremonttia kontaktimuoveilla
Miten nopeasti silmä tottuukaan kotona rempallaan oleviin asioihin. Puuttuvia jalkalistoja ei pian huomaakaan, maalamattomat yksityiskohdat muuttuvat näkymättömiksi. Tai sitten ei. On asioita, joista ei vain pääse yli, vaikka haluaisi.
Meillä tuollainen asia ovat ikkunaluukut. Remonttia tehdessämme maalasimme ikkunoiden puitteet ruskeista valkoisiksi, mutta ikkunaluukut jätettiin käsittelemättä, koska "ihan turha työ, vanhat ikkunat pitää kuitenkin vaihtaa pian". Kahdeksan vuotta on pian mennyt ja ikkunat ovat entisellään. Osassa ikkunaluukuista on valkoisia pensselinjälkiä tai ensimmäinen maalikerros, sillä tarkoituksenani oli maalata myös ne vauhtiin päästyäni ennen komento seis -ukaasia. Todella kauniit ovat olleet siis.
Puolikuntoisena kotona vaeltaessani sain idean. Monet käyttävät dc-fixiä vaikka mihin, jopa keittiön kaapistojen tai tasojen tuunaamiseen. Noihin en omilla taidoillani uskaltaisi lähteä, mutta joka tapauksessa lähivuosina (tai ainakin jossain vaiheessa...) vaihtoon menevät ikkunaluukut olisivat ihan mahtava kohde teippailuille.
Niinpä toisen tytön huoneen luukku päällystettiin himmeällä valkoisella dc-fixillä ja huone näytti heti paljon siistimmältä, vaikka luukun väri edelleen poikkeaakin ikkunanpuitteiden väristä. Toinen tytöistä toivoi liitutaulua huoneeseensa ja hänen ikkunaluukkuunsa tehtiin mustasta liitutaulutarrasta kaistale. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että tehdään varsinainen liitutaulu muualle ja pidetään tuo ikkunaluukku tuollaisena, vaihtuvana korttitaustana. Pienistä puukirjaimista kirjoitettiin liitutaulukaistaleen yläpuolelle vielä hymyilyteksti.
Kontaktit oli helppo laittaa molempiin huoneisiin. Apuna käytin pitkää viivotinta, samoin kuin lasten koulukirjojakin päällystäessäni. Ja kun mietin miten monta kerrosta maalia olisi pitänyt laittaa, jotta alla oleva ruskea pinta olisi peittynyt ja miten monta hiontakertaa olisi pitänyt maalausten välissä tehdä olen tähän remonttivaihtoehtoon todella tyytyväinen. Muutama luukku vielä odottaisi käsittelyä ja sitten ovat nuo saranat... Mutta eikös vanhan ja uuden yhdistäminen ole toisaalta tämän päivän juttu?
Ennen-kuvia voit katsoa vaikka vanhasta pallovalopostauksestani täältä klik. Tosin sielläkin olen yrittänyt tehdä pientä harhautusta, etteivät luukut näyttäisi aivan niin pahoilta kuin todellisuudessa ovat.
Mukavaa talvipäivän jatkoa!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Puolikuntoisena kotona vaeltaessani sain idean. Monet käyttävät dc-fixiä vaikka mihin, jopa keittiön kaapistojen tai tasojen tuunaamiseen. Noihin en omilla taidoillani uskaltaisi lähteä, mutta joka tapauksessa lähivuosina (tai ainakin jossain vaiheessa...) vaihtoon menevät ikkunaluukut olisivat ihan mahtava kohde teippailuille.
Niinpä toisen tytön huoneen luukku päällystettiin himmeällä valkoisella dc-fixillä ja huone näytti heti paljon siistimmältä, vaikka luukun väri edelleen poikkeaakin ikkunanpuitteiden väristä. Toinen tytöistä toivoi liitutaulua huoneeseensa ja hänen ikkunaluukkuunsa tehtiin mustasta liitutaulutarrasta kaistale. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että tehdään varsinainen liitutaulu muualle ja pidetään tuo ikkunaluukku tuollaisena, vaihtuvana korttitaustana. Pienistä puukirjaimista kirjoitettiin liitutaulukaistaleen yläpuolelle vielä hymyilyteksti.
Kontaktit oli helppo laittaa molempiin huoneisiin. Apuna käytin pitkää viivotinta, samoin kuin lasten koulukirjojakin päällystäessäni. Ja kun mietin miten monta kerrosta maalia olisi pitänyt laittaa, jotta alla oleva ruskea pinta olisi peittynyt ja miten monta hiontakertaa olisi pitänyt maalausten välissä tehdä olen tähän remonttivaihtoehtoon todella tyytyväinen. Muutama luukku vielä odottaisi käsittelyä ja sitten ovat nuo saranat... Mutta eikös vanhan ja uuden yhdistäminen ole toisaalta tämän päivän juttu?
Ennen-kuvia voit katsoa vaikka vanhasta pallovalopostauksestani täältä klik. Tosin sielläkin olen yrittänyt tehdä pientä harhautusta, etteivät luukut näyttäisi aivan niin pahoilta kuin todellisuudessa ovat.
Mukavaa talvipäivän jatkoa!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
keskiviikko 9. joulukuuta 2015
Leikitään ruualla | jouluherkkuaskarteluja
Olen tainnut taantua. Viime aikoina on leikitty ruualla ja eilen tytöt olivat kuulemma saaneet isältään huutia eteisessä oleesta karahkasta: "ei kaikkia risuja tarvii kantaa sisälle". Pienen selittelyn jälkeen tytöt olivat saaneet vakuutettua isänsä, että risu oli minun jäljiltäni.
Risusta myöhemmin lisää, mutta ensin näitä ruokaleikkejä. Autoin tyttöjämme koulun piparkakkukisatöiden ideoinneissa ja löysin Pinterestistä erilaisia ideoita töihin pikkutilpehööriksi. Nämä samaiset tekeleet sopivat myös vaikka lasten jouluherkuiksi tai talviseen synttäripöytään.
Lumiukkoon liimattiin vaahtokarkit sokerikuorrutteella vartaloksi. Suolatikkukäsille tein ensin apureiät cocktailtikulla ja sen jälkeen työnsimme kädet paikoilleen. Strösseleistä saatiin silmät, suu ja napit ja valmista tuli.
Pikkuautoon leivoimme puolikkaita pikkutonttuja (Pinterestin ideassa tonttujen tilalla oli nallet) ja tontut kiinnitettiin Fanipalaan tai vastaavaan sokerikuorrutteella. Ranskanpastilleista tehtiin pikkuautoihin pyörät.
Koulun piparkakkunäyttelyn teemana oli millä joulupukki pystyisi tuomaan lahjat jos jouluna ei olekaan lunta. Tuota taitaa pukki joutua tänä vuonna miettimään oikein tosissaan. Ehkä Santa Xpress, Joulun taikareki tai joku muista koulun upeista piparitöistä pääsee tositoimiin.
Mukavaa keskiviikkoiltaa!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Risusta myöhemmin lisää, mutta ensin näitä ruokaleikkejä. Autoin tyttöjämme koulun piparkakkukisatöiden ideoinneissa ja löysin Pinterestistä erilaisia ideoita töihin pikkutilpehööriksi. Nämä samaiset tekeleet sopivat myös vaikka lasten jouluherkuiksi tai talviseen synttäripöytään.
Lumiukkoon liimattiin vaahtokarkit sokerikuorrutteella vartaloksi. Suolatikkukäsille tein ensin apureiät cocktailtikulla ja sen jälkeen työnsimme kädet paikoilleen. Strösseleistä saatiin silmät, suu ja napit ja valmista tuli.
Pikkuautoon leivoimme puolikkaita pikkutonttuja (Pinterestin ideassa tonttujen tilalla oli nallet) ja tontut kiinnitettiin Fanipalaan tai vastaavaan sokerikuorrutteella. Ranskanpastilleista tehtiin pikkuautoihin pyörät.
Koulun piparkakkunäyttelyn teemana oli millä joulupukki pystyisi tuomaan lahjat jos jouluna ei olekaan lunta. Tuota taitaa pukki joutua tänä vuonna miettimään oikein tosissaan. Ehkä Santa Xpress, Joulun taikareki tai joku muista koulun upeista piparitöistä pääsee tositoimiin.
Mukavaa keskiviikkoiltaa!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
torstai 9. heinäkuuta 2015
Nuoren tytön huone
Esikoinen on urakoinut kesäloman aikana ja käynyt läpi kaappinsa ja laatikkonsa. Laittanut tavaraa ja vaatteita kierrätykseen, käynyt läpi vanhoja piirustuksia ja askartelujaan, tyhjentänyt aikaisemmissa pikasiivouksissa tehtyjä roskajemmoja ja järjestänyt ylipäätään huoneensa lattiasta kattoon. Iso hatunnosto hänelle, urakka on ollut kunnioitettava.
Pieni sisustaja tytön sisällä on herännyt ja on ollut hauska katsoa, miten huone on hyvin pienillä muutoksilla muuttunut asteen enemmän isomman tytön huoneeksi. Syntymäpäivälahjaksi toivottu vaaterekki on toiminut yllättävän hyvin ja aikaisemmin huoneen lattialla majailleet vaatteet ovat melko usein löytäneet tiensä rekille.
Suosikkibändin pojat ovat vallanneet kaappien ovet ja onpa joukossa myös tytön itsensä tekemä Life-juliste.
Huomasin juuri, että yksi tärkeä juttu jäi kuvaamatta. Tytön kovasti toivoma ja hellyydellä hoitama minikaktus nimeltä Evert. Se on olennainen osa tätä huonetta, mutta ehkä annamme Evertin pitää yksityisyytensä ;)
Mukavaa päivää sinulle!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Pieni sisustaja tytön sisällä on herännyt ja on ollut hauska katsoa, miten huone on hyvin pienillä muutoksilla muuttunut asteen enemmän isomman tytön huoneeksi. Syntymäpäivälahjaksi toivottu vaaterekki on toiminut yllättävän hyvin ja aikaisemmin huoneen lattialla majailleet vaatteet ovat melko usein löytäneet tiensä rekille.
Suosikkibändin pojat ovat vallanneet kaappien ovet ja onpa joukossa myös tytön itsensä tekemä Life-juliste.
Ja äidin perinnöksi toivoma oppi: tuoreita kukkia pihalta siistin huoneen kruunuksi ja iloksi tehdystä siivousurakasta.
Mukavaa päivää sinulle!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
sunnuntai 15. maaliskuuta 2015
Kevätillan lastenkutsut
Nyt on kuopuksen alkanut kahdeksas ikävuosi saatu juhlittua myös hänen omien ystäviensä kesken. Kuopus toivoi, että juhlat järjestettäisiin kotona ja koska vieraita oli tulossa "vain" yhdeksän päätettiin niin tehdäkin.
Jostain syystä pääni löi pitkään tyhjää ohjelman kanssa ja kyselin teiltäkin apua. Kiitos vinkkienne, sain ajatukseni oikealle taajuudelle ja lopulta ohjelmaa oli valittavaksi asti. Ajattelin, että voisin tehdä siitä inspiraatiopostauksen vaikka vielä myöhemmin kaikille muillekin lastenkutsuohjelmien kanssa pähkäileville.
Meillä juhlat aloitettiin perinteisesti pullonpyörityksellä, jonka antamalla järjestyksellä avattiin lahjat. Sen jälkeen aloitettiin aarteenetsintä. Vihje toisensa jälkeen johti lähemmäs aarretta, joka löytyi lopulta olohuoneemme rahin sisältä. Aarteena oli styroxmunia ja eri värisiä Foam Clay -massoja. Lapset koristelivat innokkaina pääsiäismunat itselleen päällystämällä ja koristelemalla munat tuolla massalla. Osan juhlakansasta odottaessa vuoroaan, oli esikoisella oma tehtävänsä. Hän oli keksinyt juhliin tarinan, johon lapsilta kerättiin sanoja puuttuviin kohtiin. Sanojen antajat eivät luonnollisestikaan tienneet tarinaa sanoja antaessaan. Hassu tarina luettiin lopuksi ääneen.
Tarjoilupuolella meillä mentiin helpolla ja toimivalla idealla. Katoin pöytään popcorneja pieniin annoskulhoihin. Lisäksi pöytään tuli ohuita leipätikkuja, vaahtokarkkeja ja keksejä. Saarekkeelle katoimme jätskibaarin: kolmea erilaista jäätelöä, vadelmahillokastiketta, strösseleitä, ranskanpastilleja, kermavaahtoa ja vohvelipötköjä. Näistä aineksista jokainen sai kasata itselleen oman annoksen ja koristella sen vielä sateenvarjolla. Jätskibaarin nimikkojuomapulloihin kaadettiin päärynä- tai mansikkamehua.
Ohjelmaa oli vielä takataskussa jäljellä, mutta herkuttelun jälkeen lapset löysivät roolivaatteita kuopuksen huoneesta ja he alkoivat leikkiä Kingiä. Sketsihahmoja syntyi kuin paremmiltakin koomikoilta, joten ohjattua toimintaa ei enää tarvittu kun nauroimme porukalla hullunkurisille esityksille. Kotiin vietäväksi juhlavieraat saivat askartelemansa pääsiäismunat pienellä herkkulisäyksellä.
Vauhtia ja iloista ääntä riitti, mutta juhlat onnistuivat ainakin sankarin ja äitinsä mielestä hyvin. Etukäteen jännitin hieman miten kaikki sujuisi, mutta tällä kokemuksella voidaan juhlat järjestää kotona ensi vuonnakin. Oikeinkin hyvin.
Nyt nauttimaan pihalle auringosta. Tuntuu ihan huikealta, että tässä kohtaa vuotta voi jo tehdä puutarhatöitä ihan täydellä teholla. Aurinkoa sinunkin sunnuntaihisi!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Jostain syystä pääni löi pitkään tyhjää ohjelman kanssa ja kyselin teiltäkin apua. Kiitos vinkkienne, sain ajatukseni oikealle taajuudelle ja lopulta ohjelmaa oli valittavaksi asti. Ajattelin, että voisin tehdä siitä inspiraatiopostauksen vaikka vielä myöhemmin kaikille muillekin lastenkutsuohjelmien kanssa pähkäileville.
Meillä juhlat aloitettiin perinteisesti pullonpyörityksellä, jonka antamalla järjestyksellä avattiin lahjat. Sen jälkeen aloitettiin aarteenetsintä. Vihje toisensa jälkeen johti lähemmäs aarretta, joka löytyi lopulta olohuoneemme rahin sisältä. Aarteena oli styroxmunia ja eri värisiä Foam Clay -massoja. Lapset koristelivat innokkaina pääsiäismunat itselleen päällystämällä ja koristelemalla munat tuolla massalla. Osan juhlakansasta odottaessa vuoroaan, oli esikoisella oma tehtävänsä. Hän oli keksinyt juhliin tarinan, johon lapsilta kerättiin sanoja puuttuviin kohtiin. Sanojen antajat eivät luonnollisestikaan tienneet tarinaa sanoja antaessaan. Hassu tarina luettiin lopuksi ääneen.
Tarjoilupuolella meillä mentiin helpolla ja toimivalla idealla. Katoin pöytään popcorneja pieniin annoskulhoihin. Lisäksi pöytään tuli ohuita leipätikkuja, vaahtokarkkeja ja keksejä. Saarekkeelle katoimme jätskibaarin: kolmea erilaista jäätelöä, vadelmahillokastiketta, strösseleitä, ranskanpastilleja, kermavaahtoa ja vohvelipötköjä. Näistä aineksista jokainen sai kasata itselleen oman annoksen ja koristella sen vielä sateenvarjolla. Jätskibaarin nimikkojuomapulloihin kaadettiin päärynä- tai mansikkamehua.
Ohjelmaa oli vielä takataskussa jäljellä, mutta herkuttelun jälkeen lapset löysivät roolivaatteita kuopuksen huoneesta ja he alkoivat leikkiä Kingiä. Sketsihahmoja syntyi kuin paremmiltakin koomikoilta, joten ohjattua toimintaa ei enää tarvittu kun nauroimme porukalla hullunkurisille esityksille. Kotiin vietäväksi juhlavieraat saivat askartelemansa pääsiäismunat pienellä herkkulisäyksellä.
Vauhtia ja iloista ääntä riitti, mutta juhlat onnistuivat ainakin sankarin ja äitinsä mielestä hyvin. Etukäteen jännitin hieman miten kaikki sujuisi, mutta tällä kokemuksella voidaan juhlat järjestää kotona ensi vuonnakin. Oikeinkin hyvin.
Nyt nauttimaan pihalle auringosta. Tuntuu ihan huikealta, että tässä kohtaa vuotta voi jo tehdä puutarhatöitä ihan täydellä teholla. Aurinkoa sinunkin sunnuntaihisi!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
tiistai 13. tammikuuta 2015
Pakkaslyhty
Olen niin iloinen kun lumirakentaminen ei ole enää kiinni lämpömittarin lukemista. Tuon kun olisi tiennyt jo lapsena...
Tänään ulkopuuhien ajoitukset eivät menneet aivan putkeen. Töiden jälkeen aloin kiireesti kolata pihaa. Yöllä oli satanut reippaasti lunta ja kolattavaa riitti. Nuoskalumi painoi, eikä olisi millään tahtonut irrota kolasta. No, tulipahan päivän reippailut tehtyä. Nyt illalla kun selvisin uudelleen ulos ajatuksenani rakentaa etupihalle lumilyhty, oli lämpötila mennyt jo sen pienen, ratkaisevan askeleen pakkasen puolelle, eikä palloja tahtonut syntyä käsissä.
Mutta kuten sanottu: onneksi ei haittaa. Viime talvena jo kerroinkin kuopuksemme hoitotädin vinkistä rakentaa pakkaslumesta lumitiiliä. Niinpä hain sisältä pappajugurttiämpärin ja aloin tehdä sen avulla lumitiiliä. Lunta pakataan siis vain tiiviisti haluttuun astiaan ja tiili napautetaan ulos ämpäristä. Lumilyhty syntyi hetkessä. Siellä se nyt loistaa etupihallamme. Toivottavasti jonkin aikaakin, vaikka sää tuntuu tänä talvena ainakin täällä meidän kolkassamme vaihtelevan aivan hurjasti isoista pakkaskeleistä vesisateisiin.
Edelliseen postaukseen liittyen vielä hiukan lisätietoa. Pyykkietikka herätti sen verran kiinnostusta ja kyselyitä ostopaikoista, että otin yhteyttä maahantuojaan ja sain listan pyykkietikan jälleenmyyjistä. Tässä lista sinullekin. Toivottavasti joku näistä paikoista on lähellä sinua jos olit kiinnostunut itsekin testaamaan.
Västerskog (Sipoo) http://www.leipomokahvilanave tta.fi/
Joensuu http://www.sarustiikka.fi/
Kauniainen http://hali.fi/
Lappeenranta http://www.sisustuskk.com/
Haapavesi http://www.kauniskotiwilhelmii na.net/
Espoo http://www.hollyanna.fi/
Helsinki http://maisonet.fi/
Tuusula http://www.sisustusbella.fi/
Ruona-Kuortane http://www.sisustuskatariina.c om/
Porvoo http://www.vanillehome.fi/
Hyvinkää http://www.villasandra.fi/
Kausala http://www.amalianolohuone.fi
Rauma http://www.kodinonni.net/
Nokia http://www.eveliinantalo.fi/
Kouvola http://sisustusliikedreams.fi/
Uusikaupunki http://www.siivosenkukkapirtti .fi/
Espoo http://www.oliva.fi/
Sastamala http://www.rosalin.fi/
Turku www.serafiini.fi
Historia näyttää toistavan itseään. Linkittäessäni tuota viime vuoden pakkaslumipostausta tähän huomasin, että se oli kirjoitettu jotakuinkin samaan aikaan viime tammikuussa. En minä mitenkään tapojeni orja ole selvästikään...
Mukavaa viikon jatkoa ♥
Anu
Tänään ulkopuuhien ajoitukset eivät menneet aivan putkeen. Töiden jälkeen aloin kiireesti kolata pihaa. Yöllä oli satanut reippaasti lunta ja kolattavaa riitti. Nuoskalumi painoi, eikä olisi millään tahtonut irrota kolasta. No, tulipahan päivän reippailut tehtyä. Nyt illalla kun selvisin uudelleen ulos ajatuksenani rakentaa etupihalle lumilyhty, oli lämpötila mennyt jo sen pienen, ratkaisevan askeleen pakkasen puolelle, eikä palloja tahtonut syntyä käsissä.
Mutta kuten sanottu: onneksi ei haittaa. Viime talvena jo kerroinkin kuopuksemme hoitotädin vinkistä rakentaa pakkaslumesta lumitiiliä. Niinpä hain sisältä pappajugurttiämpärin ja aloin tehdä sen avulla lumitiiliä. Lunta pakataan siis vain tiiviisti haluttuun astiaan ja tiili napautetaan ulos ämpäristä. Lumilyhty syntyi hetkessä. Siellä se nyt loistaa etupihallamme. Toivottavasti jonkin aikaakin, vaikka sää tuntuu tänä talvena ainakin täällä meidän kolkassamme vaihtelevan aivan hurjasti isoista pakkaskeleistä vesisateisiin.
Edelliseen postaukseen liittyen vielä hiukan lisätietoa. Pyykkietikka herätti sen verran kiinnostusta ja kyselyitä ostopaikoista, että otin yhteyttä maahantuojaan ja sain listan pyykkietikan jälleenmyyjistä. Tässä lista sinullekin. Toivottavasti joku näistä paikoista on lähellä sinua jos olit kiinnostunut itsekin testaamaan.
Västerskog (Sipoo) http://www.leipomokahvilanave
Joensuu http://www.sarustiikka.fi/
Kauniainen http://hali.fi/
Lappeenranta http://www.sisustuskk.com/
Haapavesi http://www.kauniskotiwilhelmii
Espoo http://www.hollyanna.fi/
Helsinki http://maisonet.fi/
Tuusula http://www.sisustusbella.fi/
Ruona-Kuortane http://www.sisustuskatariina.c
Porvoo http://www.vanillehome.fi/
Hyvinkää http://www.villasandra.fi/
Kausala http://www.amalianolohuone.fi
Rauma http://www.kodinonni.net/
Nokia http://www.eveliinantalo.fi/
Kouvola http://sisustusliikedreams.fi/
Uusikaupunki http://www.siivosenkukkapirtti
Espoo http://www.oliva.fi/
Sastamala http://www.rosalin.fi/
Turku www.serafiini.fi
Historia näyttää toistavan itseään. Linkittäessäni tuota viime vuoden pakkaslumipostausta tähän huomasin, että se oli kirjoitettu jotakuinkin samaan aikaan viime tammikuussa. En minä mitenkään tapojeni orja ole selvästikään...
Mukavaa viikon jatkoa ♥
Anu
torstai 16. lokakuuta 2014
Syyslomapäivä metsässä
Tällä viikolla arjen on katkaissut koululaisten syysloma. Meillä on lomailtu tyttököörin kesken ja päätimme ennen lomaa listata asioita, joita lapset haluaisivat tehdä ja valita niistä sitten suosikit. Kylpylä, risteily, Ideaparkin sisähuvipuisto, leffa sekä oma ehdotukseni, huumorilla heitetty haravointi... Vaihtoehtoja kertyi, mutta yllätyksekseni kaikkien suosikiksi valikoitui yhdessä vanhempieni kanssa tehtävä vaellusretki Turun seudun korkeimmalle kohdalle, Kullaanvuorelle.
Kohde oli itseasiassa sama, jonne retkeilimme viime syksynäkin ystäväperheen kanssa. Pakkasimme makkarat, kahvit ja muut eväät reppuihin ja lähdimme reissuun. Kuopuksen ilo oli aivan huikea kun hän löysi parkkipaikan lähelle puun viereen viime syksynä jättämänsä pitkän kepin, jota he käyttivät silloin isän kanssa kävelykeppinä. Tuo sauva piti ottaa luonnollisesti nytkin matkaan ja se kulkikin mukana koko matkan palaten takaisin säilytyspaikkaansa retkemme päätteeksi.
Evästaukoon tuli todellista erämeininkiä, sillä laavulla ei ollutkaan kuivia puita. Pari kosteaa klapia oli ja kirves, sekä repussamme sanomalehti sytykkeeksi. Saimme niillä onneksi kuitenkin tulen aikaiseksi ja makkarat lämpimiksi.
Vaikka täällä paikoitellen alkavatkin jo ruskan värit tummua, olivat syksyisen metsän värit hurjan kauniit. Kuviin ne tallentuivat kuitenkin merkillisinä ja huomasin, että ulkokuvaus on vielä uusi luku tässä opintielläni manuaalikuvauksessa. Väreihin en saanut tolkkua edes kuvankäsittelyn avulla, mutta toivon, että fiilis tulee näistä kuvista kuitenkin läpi.
Metsäretki oli taas maineensa veroinen. Ilta oli rauhallinen ja koko sakki ihan puhki, onnellisesti puhki. Taina K:lle vinkki: tällainen retki päivässä saa näköjään menemään nukkumaan ihmisten aikaan ;) Ei tarvinut paljon unta odotella iltakympiltä. Illalla tytöiltä tuli vielä innostuneesti: ja huomenna haravoidaan! Oikeasti? Mistä tämä nyt tuli? Mutta todellakin, tänään sillä välin kun olin maitokaupassa, olivat tytöt tarttuneet haravanvarteen ja iso kasa pudonneita lehtiä oli kasattu kahteen kekoon. Pientä luovuuttakin oli haravoidessa käytetty. Osaavat ihanat välillä yllättää ♥
Kauniita unia teille, jotka olette vielä yökukkujina hereillä ja kaikille rentoa alkavaa viikonloppua!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Evästaukoon tuli todellista erämeininkiä, sillä laavulla ei ollutkaan kuivia puita. Pari kosteaa klapia oli ja kirves, sekä repussamme sanomalehti sytykkeeksi. Saimme niillä onneksi kuitenkin tulen aikaiseksi ja makkarat lämpimiksi.
| Huipulta on upeat maisemat. |
Metsäretki oli taas maineensa veroinen. Ilta oli rauhallinen ja koko sakki ihan puhki, onnellisesti puhki. Taina K:lle vinkki: tällainen retki päivässä saa näköjään menemään nukkumaan ihmisten aikaan ;) Ei tarvinut paljon unta odotella iltakympiltä. Illalla tytöiltä tuli vielä innostuneesti: ja huomenna haravoidaan! Oikeasti? Mistä tämä nyt tuli? Mutta todellakin, tänään sillä välin kun olin maitokaupassa, olivat tytöt tarttuneet haravanvarteen ja iso kasa pudonneita lehtiä oli kasattu kahteen kekoon. Pientä luovuuttakin oli haravoidessa käytetty. Osaavat ihanat välillä yllättää ♥
Kauniita unia teille, jotka olette vielä yökukkujina hereillä ja kaikille rentoa alkavaa viikonloppua!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


















