Varaslähtö vappuun

Onnea on suojaisa takaterassi. Sinne suuntaan kahvikuppeineni aina kun sää vain sallii jo heti ensimmäisistä aurinkoisista kevätpäivistä alkaen. Terassin sohvalla on ihana nauttia auringon lämmöstä kasvoilla.

Eikä kalenterijuhlaa ilman ruokaperinnettä. Tai voiko tippaleipää nyt varsinaisesti ruuaksi sanoa, mutta kuitenkin. Minulle ainoa oikea tippaleipä on Fazerin tippaleipä. Tuo ohuttakin ohuemmista taikinasoiroista muotoutunut kökkäre on rapea kuin mikä ja jotain niin hyvää. Vappu ei tule ilman sitä ja simaa.

Kertoopa tarina, että jotkut haluavat ostaa irtomyynnistä näiden tippaleipien murusia, joita voi sitten sivistyneesti herkutella jälkiruokakulhosta lusikalla. Säästyvätpä silloin rinnukset ja kasvot pitkälle poskiin asti ulottuvasta tomusokerikerroksesta.

Vappumunkki, tippaleipä vai rosetti - mikä on sinun valintasi? Vai kaipaatko niistä mitään? Edellisvuonna testasin rosettien tekemistä, viime vuonna paistoin pikkumunkkeja ja vaikka molemmat maistuivat herkuilta luulen, että tänä vuonna pärjäämme pelkillä tippiksillä. Tippiksien tekemistä itse ei tarvitse edes testata, sillä se Ainoa ja Oikea on jo löytynyt.

Eikähän tarvinut tälle vapun varaslähdölle paljon seuraa kysellä. Koko perhe oli alta aikayksikön terassisohvalla.

Herkullista vapun aatonaattoa ja jos ei olla enää kuulolla ennen pyhiä, niin oikein, oikein iloista ja ihanaa vappua ystävät!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Viikonlopun kuulumiset

Olipa keväinen viikonloppu! Etenkin lauantaina oli aivan upea sää. Ulkona tulikin vietettyä lähes koko päivä.

Ulkoilemaan pääsi myös pienempi oliivipuumme. Suurempi versio on vielä sisällä, sillä se on talven aikana kasvanut (siis oikeasti, tosiaan kasvanut - rasti seinään ja kiitos oliivipuutukihenkilölleni Pikkutalon Sannalle) sen verran, että sille täytyy keksiä ulkoterassilta uusi paikka.

Päiväkahvitkin saatiin juotua terassilla kauniissa auringonpaisteessa. Kahvin kanssa herkuteltiin Smallstoren ohjeella tehdyllä lakumutakakulla, joka olikin muuten aivan taivaallisen hyvää. Jostain syystä kakun pinta vain halkeili tuolla tavalla. En tiedä mistä halkeilu johtui, mutta onneksi se ei vaikuttanut makuun.

Viikonlopun suurin ponnistus - sekä henkisesti että fyysisesti - oli lavankaulusviljelmän tekeminen. Olin käsitellyt jo aikaisemmin kaksi lavankaulusta sään kestäväksi ja nyt urakkana oli kuoria nurmikko pois, kehystää alue remonttimme aikana puretusta vanhasta terassista säästöön laitetuilla vanhoilla parruilla sekä kattaa alue murskeella.

Takareisissä tuntuu, että jotain on tehty, mutta olen todella tyytyväinen tähän ponnisteluun. Vielä multa ja siemenet tai taimet ja sen jälkeen vain satoa odottamaan. Lavapuutarhan takana asustaa raparperi ja pieni marjapensas. Niiden kaveriksi haaveilen vielä pensasmustikkaa ja sen jälkeen myös niiden ympäristö pitäisi kehystää jotenkin, jotta alueen hoitaminen olisi helpompaa. Vanhoja tiiliä löytyisi varastosta ja samoin tätä parrua jäi vielä yli. Ehkäpä keksin niistä jotain.

Etanat alkavat laajentaa reviiriään myös meidän pihalle. Edelliskesänä meillä ei ollut niitä oikeastaan ollenkaan, viime kesänä jonkun verran, mutta nyt pihalla möyriessäni niitä löytyi jo reippaasti. Luin jostain vinkin, joka pitää etanat poissa kasvimaalta, mutta nyt en kuolemaksenikaan muista mikä se vinkki oli (hämärä mielikuva joko kahvinporoista tai jostain kasvista...) - sen paremmin kuin mistä sen luin. Oletkohan kuullut tuosta vinkistä? Sen tiedän, ettei etanoita saa tappaa, sillä muuten hetken kuluttua on koko etanasuku hautajaisissa.

Tuntuu ihan hurjalta, että vappu on jo aivan nurkan takana. Bongasin kuitenkin kevään ensimmäisen västäräkin viikonloppuna, joten totta se on, että kesä on lähellä. Mukavaa vappuviikkoa sinulle!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Miksi?

Haasteen aika. Sain ihanalta, kursailemattomalta sanataiturilta, Lady of The Messiltä haasteen listata 12 kysymystäni, joihin ei ole vastausta ja haastamaan sen jälkeen viisi bloggaria keksimään omat kysymyksensä.

Alun reaktioni oli, että tämähän on helppo, tällaisia kysymyksiä tulee lasten suusta päivittäin, useampiakin. Hmmmm.... En kyllä nyt osaa sanoa. Mmmmm.... kysytäänkö iskältä illalla. Voi en mä osaa vastata tuohon. Mutta nyt kun niitä pitäisi kirjata, niin mieleen ei tule kuin yksi. Laitetaan sekin listalle, mutta aloitetaan kuitenkin tästä:

1. Miksi silloin kun voisi kysyä jotain mieltä askarruttavaa, häviää kysymys mielestä tuhkana tuuleen?
2. Miksi avaimen unohtamisen muistaa vasta sitten kun on painanut oven perässään kiinni ja lukkoon?
3. Miksi unohtuneen asian muistaa uudelleen kun palaa paikkaan, jossa sen viimeksi muisti?
4. Miksi odottavan aika on niin hidas?
5. Miksi peleihin jää koukkuun?
6. Miksi lapset aloittavat lauseensa useammin kuin usein sanalla äiTII?
7. Miksi riittämättömyydestä tulee niin huono omatunto, vaikka tietääkin, että on hetkiä kun kaikkeen ei vain ratkea?
8. Kumpi oli ensin kana vai muna?
9. Miksi musta aukko on musta?
10. Mistä ja miksi inspiraatio tulee?
11. Miten pieneen (ja toki isompaankin) päähän voi mahtua niin paljon niistettävää?
12. Miksi tietokone hidastelee ja jumittaa etenkin silloin kun jotain pitäisi katsoa ihan vain nopeasti?

Muutama lasten avustama kysymyskin listalta löytyi, mutta näitähän riittää ihan omassakin päässä. Eikä edes tarvitse kovin kauaa miettiä. Ja bonuskysymyksenä kuviin liittyen: Miten ihminen voi rakastua lasinalusiin? :)

Lähtisitkö Katri Tohkeissaan-blogista, Kati Villa Valkosta, Pikkutalon Sanna, Jaana Me and my style -blogista sekä Sanna Kukkala-blogista  mukaan kertomaan omat kysymyksesi?


Kivempi-blogissa on meneillään pieni blogikysely. Kysymyksiä ei ole kuin muutama ja ne ovat helppoja, mutta monen bloggaajan mieltä askarruttavia. Jos vain ehdit/viitsi/haluat, niin käy ihmeessä vastaamassa niihin, niin saadaan tietää lukijoiden ajatuksia. Myös sellaisten lukijoiden, joilla on omakin blogi.

Sateisin sunnuntaiterveisin,
Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Elämäni ensimmäinen raakakakku

Oletko testannut raakakakkuja? Olin maistanut muutamaa erilaista kakkua jo aikaisemmin ja pitänyt niistä, mutta viikonloppuna tein itse ensimmäisen raakakakkuni.

Monesta houkuttelevasta reseptivaihtoehdosta päädyin Karita Tykän appelsiini-suklaakakkuun. Tämä ohje sopii halkaisijaltaaan 15 cm kokoiseen vuokaan ja tuo koko onkin juuri sopiva tämän tyyliselle kakulle. Raakakakuthan ovat hyvin täyteläisiä ja täyttä tavaraa, joten kerta-annos on yleensä melko pieni kakunpala. 

* * * * *

APPELSIINI-SUKLAA RAAKAKAKKU

Pohja:
1,5 dl pekaanipähkinöitä (liota 4 h, huuhtele ja valuta huolellisesti)
1 dl pilkottuja taateleita
1/2 tl jauhettua vaniljaa
2 tl vaahterasiirappia

Jauha kaikki raaka-aineet monitoimikoneessa tasaiseksi. Lopeta ajoissa jos haluat jättää pohjaan rouskuvaa rakennetta. Painele sitten kelmulla vuoratun vuoan pohjalle ja siirrä vuoka sivuun.

Appelsiinitäyte:
2 dl cashewpähkinöitä (liota 4 h tai yön yli, huuhtele ja valuta)

1/2–3/4 dl kookosöljyä, sulana

1/2 kuorittu appelsiini
1 rkl hunajaa
1 rkl vaahterasiirappia
1 tl raastettua inkivääriä
1 tl raastettua luomu appelsiinin kuorta
1/2–1 rkl psylliumkuitua

SEKOITA kaikki raaka-aineet blenderissä kunnes massa on täysin tasaista. Kaada kakkupohjan päälle ja kopauta vuokaa pöytään jotta ilmakuplat poistuvat. Tämän jälkeen tee suklaatäyte.

Suklaatäyte:
2 dl cashewpähinöitä (liota 4 h tai yön yli, huuhtele ja valuta)
3 rkl vettä (tai pähkinämaitoa)
1/2 dl kookosöljyä, sulana

1/2 tl jauhettua vaniljaa
4–5 rkl raakakaakaojauhetta
Ripaus laadukasta suolaa
1/2 rkl psylliumkuitua

SEKOITA kaikki raaka-aineet blenderissä kunnes massa on täysin tasaista. Kaada vuokaan appelsiinikerroksen päälle. Kopauta taas vuokaa pöytään, jotta ilmakuplat poistuvat ja laita jähmettymään pakastimeen useammaksi tunniksi tai yön yli.

Kuorrute:
1 dl kookosöljyä, sulana

1 dl raakakaakaojauhetta

1/2 dl vaahterasiirappia tai hunajaa (tai oman makusi mukaan)
1/2 tl jauhettua vaniljaa
Aavistus laadukasta suolaa

Sekoita kaikki raaka-aineet keskenään ja tarkista maku.  Koristele kakku jäisenä tai ainakin hyvin kylmänä. Kylmä kakku auttaa kuorrutetta jähmettymään paikoilleen välittömästi. Laita halutessasi vielä takaisin viileään jähmettymään tai anna kakun sulaa ja nauti.

* * * * *

Alkuperäisen ohjeen löydät Karita Tykän blogista täältä klik.

Blenderimme ja pähkinöiden yhteistyö oli hieman takkuilevaa ja pähkinöiden jauhaminen täyteosan sileään tahnaan oli melko työlästä. Tehokas blenderi säästää tuossa kohdassa varmasti sekä aikaa, että hermoja. Valmista tuli kuitenkin meidänkin sekoittimellamme. 

Jauhetun vaniljan korvasin aidolla vaniljasokerilla, muuten seurasin ohjetta aivan täysin. Kerrankin. Kakun sulamista en malttanut odottaa kunnolla, siksi kuvatkin ovat viimeistä kuvaa lukuunottamatta vielä osittain jäisestä kakusta. Ensi kerralla otan kakun sulamaan jo herkuttelua edeltävänä päivänä, jolloin maut olivat tälläkin kerralla tasaantuneet ja kakku ehtinyt sulaa kokonaan. 

Ensimmäinen raakakakkuni jakoi testiryhmämme mielipiteitä. Itse pidin siitä kuitenkin kovasti ja innostus jatkaa tällä tiellä on edelleen kova. Raakakakuissa värit tulevat upeasti esille ja seuraavaksi tekisi mieli kokeilla vadelmaista kakkua. Olisiko sinulla hyvää reseptiä antaa minulle, vadelmilla tai ilman? 

Aurinkoa tiistai-iltaasi!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Näkkärituunailuajatuksia

Itsetehdyt näkkärit ovat aivan huippuja. Tein viime keväänä, itse asiassa näihin samoihin aikoihin, ensimmäistä kertaa siemennäkkäriä ja ihastuin ikihyviksi.

Tällä kerralla halusin testata jotain uutta. Smallstoren blogista löytyi ihanalta kuulostava laventelinäkkärin ohje ja sillä mentiin. Hyvää tuli ja laventelin terälehdet näyttävät hurjan kauniilta näkkärin pinnalla. Tämä sopisi vaikka vapun brunssipöytään.

Näkkäriä natustaessani jäin miettimään, että näkkärituunailuja voisi tehdä enemmänkin. Meillä kaapista löytyy ainakin vaniljasuolaa, joka voisi sopia hyvin myös tähän tarkoitukseen. Vai mitä ajattelisit sillä päällystetystä näkkäristä, ja vaikka Briestä ja mansikoista? Tai mitä jos näkkärin päälle ripottelisikin vaikka jotain yrttejä suolakiteiden lisäksi...

Näkkärit paistetaan kuitenkin sen verran lempeässä lämpötilassa, että yrtit tuskin kärvähtäisivät. Vai kärvähtäisivätkö? Oletko tuunaillut näkkärireseptejä ja osaatko sanoa miten tuossa voisi käydä? Onko sinulla joku hyvä tuunausvaihtoehto?

Leppoisaa lauantai-iltaa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

DIY Kierrätysvaasi

Mitä saadaan kun yhdistetään muutama tyhjä mehupullo, vanha, ei enää oman vyötärön ympärille ylettyvä nahkavyö ja ojanpenkan törröttäjät? Uusi sisustussuosikki!

Perinteiset kukkamaljakot tuntuvat tällä hetkellä hieman tylsiltä ja minuunkin on tarttunut trendi sisustaa pulloihin laitetuilla kukilla. Kotilaituri-blogin Kati on ehtymätön ideapankki ja hänen vinkistään lähti kuume toteuttaa tällainen kierrätysvaasi. Suuremmat pullot ovat Lidlin appelsiinimehupulloja ja ne toimivat kauniisti yksittäisinäkin vaaseina, kuten Katin blogin kuvissa, mutta hieman erilaisen kokonaisuuden saa kun pullot vyöttää yhteen.

Toistaiseksi vaaseissa on vielä kauniin ruskeita talventörröttäjiä, mutta pian kotipihaltakin alkaa saada yhtä ja toista vihreää tai kukkivaa vaaseihin somistuksiksi. Niitä aion sujautella näihin pulloihin.

Tuo appelsiinimehu on yksi tuoremehusuosikeistani, joten pulloja kertyy helposti vaikka suurempaankin kokonaisuuteen. Suuri plussa myös siitä, että pullojen etiketit lähtevät vaivatta irti kun niitä liottaa lämpimässä vedessä.

Iso idea ja helppo toteutus. Sellaisia ovat suosikkiprojektini. Kiitos Kati ideasta ♥

Oletko sinä hurahtanut jo pullokukkiin?

Iloista torstaipäivää sinulle!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Pihainspiraatiota etsimässä

Lähdimme sunnuntaina sadetta pakoon Turun Messukeskuksen Piha & Puutarha -messuille. Kevään vihreys valloittikin heti ensimmäisessä hallissa. Halliin oli perinteisesti tehty upea istutusalue, keidas, jossa koivut vihresivät tuoreen, raikkaan vihreinä ja kukat kukkiavat puissa ja maan tasalla. Niin kaunista.

Minulla ei ollut messuilta varsinaisesti mitään tarpeita, enemmänkin olin hakemassa inspiraatiota omalle pihalle. Tai oikeastaan yksi "tarve" oli ja se löytyikin Kauppilan puutarhan osastolta, nimittäin TomTato. Tomtato on tomaatti ja peruna yhdessä ja samassa kasvissa; juuret ovat perunan ja pari senttiä mullan pinnan yläpuolelta lähtee tomaatin varsi.

Tämän monitoimikasvin kasvatus onnistuu parhaiten ruukussa ja ajatukseni on laittaa se pieneen kasvihuoneeseemme. Keskikesällä kirsikkatomaatti alkaa tuottaa tomaattisatoa ja satokauden päätteeksi saamme ruukusta vielä perunasadon. Perunat voi nostaa vasta viimeiseksi, muutenhan tomaatilta menevät juuret. Aika kätevää, vai mitä?

Erilaisia inspiraatiojuttuja löytyi kotiterassillekin. Erityisesti viihdyin Luhdan osastolla, jossa oli upeita betoniruukkuja muistuttavia polystoneruukkuja, hyllyköitä sekä kivoja kasvatuspusseja, joissa on kuitukangasvuori. Noihin pussukoihin voisi istuttaa vaikka yrttejä ja laittaa terassin pöydälle. Osastolta jäi useampia tuotteita hautumaan mieleen.

Tämä kattausvinkki oli minusta myös hauska. Pienet kukat kun kääräisee sanomalehteen ja laittaa niitä reilusti pöydälle, syntyy näyttävä pöytäkoristus kevään ja kesän puutarhajuhliin.

Sadepäivään tuli messuilla kiva piristysruiske. Nyt yritän vain pitää tomtatoni hengissä siihen asti, että saan sen siirrettyä pihalle. Avecinani ollut esikoinen puolestaan hoitaa rakkaudella ikkunalaudallaan messuilla istuttamaansa kehäkukan taimea sekä 4H:lta saamaansa kesäkurpitsaa.

Muistathan muuten Smallstoren herkkudelin veloituksettomat toimitukset 15.4. asti Arjen timanttien koodilla. Viime perjantain deli-illassa maistelin muitakin tuotteita kuin pikarisottoa ja ihastuin ikihyviksi moneen, moneen tuotteeseen. Puhtaita ja laadukkaita, maukkaita tuotteita. Tällaisista aineksista syntyi (osasta) deli-illan ostoksistani viikonlopun lounaamme. Sopisi vaikka vapun pastaksi, kuten joku Instan puolella kommentoikin. Pastan värjäämisessä ei ole muuten käytetty mitään keinotekoisia väriaineita. Täyttä luonnon väri-iloittelua -- ja niin herkullista!

Mukavaa viikkoa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Lisää luonnollisia tuulia pyykinpesuun

Pyykinpesuni on muuttunut aika paljon tässä viime aikoina. Ilokseni luonnollisempaan suuntaan. Pyykkietikasta kirjoittelin jo aikaisemminkin ja siihen olen edelleen totaalisen koukussa. Viimeksi eilen siivotessani sumuttelin laimennettua pyykkietikkaa joka puolelle kotia ja nautin kun puhdasta tuli niin helposti. Pyykkikoneessa pyöri lakanapyykki ja siellä huuhteluainetta toimitti samainen aine jättäen raikkaan tuoksun puhtaisiin lakanoihin.

Eräällä pyykkietikkaostosreissullani tuli juttua kauppiaan kanssa Marseille-saippualastuista ja kaikkeen uuteen helposti innostuvana lähdin kokeilemaan myös niitä. Ja koukkuun jäin näissäkin. Marseille-saippualastut valmistetaan kasviöljyistä: oliivi-, kookos- ja palmuöljyistä.

Saippua on hyvin rasvapitoista, joten se soveltuu hyvin etenkin nahan, mokan, villan ja silkin puhdistukseen. Marseille-saippalla pestyinä villan omien hyvien luonnollisten ominaisuuksen sanotaan säilyvän paremmin. Myös tekokuituvaatteissa olen huomannut pesun jälkeen eron; vaatteet eivät ole aivan niin sähköisiä kuin ennen ja ne tuntuvat mukavimmilta, pehmeämmiltä päällä. Tuntuu, kuin vaatteet myös siliäisivät pesun jälkeen helpommin. Käytän saippualastuja nykyisin kaiken pyykkimme pesemiseen.

Jotta saippua liukenee koneessa nopeammin, kannattaa lastut liuottaa jo etukäteen lämpimään veteen ja valmistaa liuokseksi. Itse teen kerralla suuremman määrän tuota liuosta, ettei jokaisen pyykinpesukerran yhteydessä tarvitse askarrella. Rutistan kädessä saippualastut mahdollisimman pieneksi silpuksi ja laitan ne korkean purkin pohjalle. Päälle lisään lämmintä vettä (suhteessa n. 1 rkl saippualastuja / n. 2 dl lämmintä vettä). Sen jälkeen jätän lastut liukenemaan aina välillä sekoitellen. Käyttövalmis seos säilyy hyvin kannellisessa purkissa.

Koneen pohjalle, alimmaisten pyykkien päälle, laitan yhtä ruokalusikallista saippualastuja vastaavan määrän liuosta ja sitten loput pyykit päälle. Pyykkietikkaa ei näiden saippualastujen kanssa välttämättä enää tarvita, mutta useimmiten käytän sitä silti, värien kirkkauden takia ja etenkin hikipyykissä sen takia, että hajut saa paremmin pois. Alkuun tuntui oudolta, että pyykin saisi näinkin puhtaaksi, mutta niin se vain onnistuu. Pahimpiin tahroihin voi hieroa kostutettua lastua suoraan tahran päälle.

Monien testailujen ja ahkeran käyttökokemuksen perusteella omiksi tuoksusuosikeiksini ovat valikoituneet tee ja puuteri. Ne ovat ehkä hieman miedompia ja vähemmän kukkaisia. Toisaalta pioni tuoksuu oikeasti ihanasti aivan pionilta, ja siitä tulee upea keväinen fiilis. Lakanapyykissä rakastan uutta meripihkan tuoksua, joka vie nukahtaessa ajatukset meren rannalle. Kaikki muutkin tuoksut ovat tuoksultaan juuri sellaisia kuin sanotaan: ruusu tuoksuu ruusulta, romanttisen tuoksun ystävälle jasmiini on varmasti hyvä valinta.

Saippualastut käyvät myös henkilökohtaisen hygienian hoitamiseen ja siivoukseen. Kuuleman mukaan saippualla saa esimerkiksi pesualtaat hyvin puhtaiksi. Noita en ole vielä testannut. Minulla kun on se pyykkietikka :)

Pyykkietikan saatavuus aiheutti viimeksi kovasti kyselyitä. Saippualastujen kanssa ei tule sitä ongelmaa, sillä saan antaa teille ihanan tarjouksen. Serafiini on luvannut 15 prosentin alennuksen* Arjen timanttien lukijoille kaikista Le Pere Pelletier -tuotteista (sarjasta löytyy pyykkietikan ja saippualastujen lisäksi vaikka mitä muutakin ihanaa!) sekä verkkokaupassaan, että kivijalkamyymälässä   sunnuntaihin 3.5. asti. Edun saat verkkokaupassa antamalla koodin 2015LPP15 ja Turun Kuninkojan myymälässä saat edun kun kerrot blogini nimen.

Nyt ulos, sillä luvassa on aurinkoinen ja ilmeisesti melko lämminkin kevätpäivä. Muistathan muuten, että tänään on myös Viinipäivän tasaus.

Tämä postaus on mukana Viikonlopun linkkiringissä. 

Akkuja lataavaa viikonloppua sinulle ♥

Anu

*blogiyhteistyö

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Kevätkukkia ulko-ovelle

Näillä meidän kulmilla kevät on ollut jo aika pitkään tuloillansa. Normaalisti meillä olisi ollut narsisseja jo jonkin aikaa etuoven vieressä, mutta jostain syystä niiden laittaminen on tänä vuonna jäänyt. Nyt tuntui kuitenkin siltä, että sisäänkäynti kaipaa jotain vihreää.

Mutta mitä? Narskuja on ollut jo sen verran kauan, etteivät ne oikein nappaa. Orvokkeja? Pysyvätkö ne vielä hengissä? Pysyvät, ainakin näiden lähiaikojen sääennustusten valossa, vakuutti myyjä. Päätin tehdä sekoituksen: narsisseja taakse, orvokkeja eteen ja sammalkuorrute vielä. Lisäksi kannoin sisältä muutaman lehtikuusen oksan viettämään jatkoaikaa tuohon istutukseen ja kuivuneista oksista irronneet pienet kävyt asettelin sammaleen päälle. Tällä mennään kesäkukka-aikaan asti.

Olipa ihana saada taas jotain vihreää toivottamaan tulijat tervetulleiksi. Se lämpimämpi, aurinkoinen kevät on taas askeleen lähempänä. Onhan?

Virkistävää viikonloppua! Ja muistakaahan Turun Piha & Puutarha -messut.
Tämä postaus on mukana Viikonlopun linkkiringissä.

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Keväisen raikas juustokakku

Palataan vielä pääsiäisen jälkimaininkeihin. Olimme sunnuntaina vanhempieni luona ihanalla pääsiäisaterialla ja lupasin kantaa korteni kekoon tekemällä kakun jälkiruokakahvin kanssa tarjottavaksi. Keksipohjaiset juustokakut ovat suosikkejani ja sellaisen tein tälläkin kerralla.

Muhkea täyte Domino-keksipohjan päälle syntyi raikkaasta limestä, kookoskermasta, tuorejuustosta ja täyteläisestä valkosuklaasta. Lopputulos oli todella raikas ja mietimmekin, että vaikkapa mansikoilla ja valkosuklaalla sekä Domino-keksipuolikkailla koristeltuna tämä kakku sopisi hyvin vappuun tai kevään muihinkin juhliin.

* * * * *

LIME-VALKOSUKLAAJUUSTOKAKKU

Pohja:

175 g Domino-keksejä

40 g voita

Murskaa keksit ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle. Alkuperäisessä ohjeessa suositeltiin 23 cm vuokaa, mutta omani on 24 cm ja kakusta tuli näyttävän korkea myös siihen valmistettuna.

Täyte:
8 liivatelehteä
5 dl kookoskermaa
600 g Philadelphia Original -tuorejuustoa
2 dl sokeria
2 limen raastettu kuori
2 dl limecurdia eli limettitahnaa
185 g valkosuklaata
2 limen mehu 

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa jääkaappikylmä kookoskerma vaahdoksi. Sekoita toisessa kulhossa tuorejuusto, sokeri, limen kuoriraaste ja limecurd. Sulata suklaa. Kääntele tuorejuustoseokseen kookoskermavaahto ja sulatettu suklaa. Sekoita tasaiseksi. Kuumenna limemehu ja sulata siihen pehmenneet, kuivaksi puristetut liivatteet. Valuta liivateseos ohuena nauhana täytteen joukkoon hyvin sekoittaen. Kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle ja nosta jääkaappiin hyytymään yön yli kelmulla peitettynä. 

 Limesiirappi:
3 limeä
2 dl sokeria
2 dl vettä
1 vaniljatanko halkaistuna

Mittaa kattilaan kahden limen mehu, yksi lime viipaleina,halkaistu vaniljatanko, sokeri ja vesi. Kiehauta ja keitä hiljaa poreillen 15-20 minuuttia. Nosta kattila liedeltä ja jäähdytä hyvin. Koristele hyytynyt kakku siirapilla ja haluamillasi koristeilla

* * * * *

 Alkuperäinen resepti löytyy keksihylly.fi-sivustolta.

 

Jääkaappikylmän kookoskerman vaahdottaminen epäilytti, sillä kerma oli purkissa lähes tiiliskivenä, mutta kummasti se vatkatessa vaahtoutui samalla tavalla kuin voi. Kermavaahdon oloista vaahtoa en ainakaan minä saanut tehtyä, mutta tuo "voivaahtomainen" vaahto toimi oikein hyvin lopullisessa kakussa. Kookoksen maku ei tullut mitenkään erityisesti esille lopullisesta kakusta, joten sinäkin, joka et välttämättä välitä kookoksen mausta uskallat kyllä testata tätä.

Siirapin kanssa oli pieniä teknisiä ongelmia. Maku oli hyvä, mutta oletin siirapin jähmettyvän kiilteeksi kakun päälle. Tein siirapin aamulla ja kaadoin sen kiilteen tapaan vuoassa olevan kakun päälle ja nostin jääkaappiin hyytymään myöhäiseen iltapäivään asti. Siirappi ei kuitenkaan hyytynyt, vaan jouduin kaatamaan hyytymättömän osan pois ennen kuin koristelin kakun loppuun ja nostin tarjolle. Onneksi kakun pinnalle jäi kuitenkin ohut kiillekerros. Se antoi viimeisen raikkaan säväyksen makuun ja toisaalta kauniin pinnan kakkuun. Osa syy hyytymättömyyteen voi olla siinä, että oikaisin ja käytin limetiivistettä. Ehkä siirapissani oli liian paljon tuota tiivistettä. Mene ja tiedä.

Summa summarum siirappihankaluuksista huolimatta tulen tekemään tätä kakkua varmasti toistekin. Hyvää oli.

Pitäkäähän pipoista ja hatuista kiinni siellä tuulen keskellä. Hurja myrsky tuntuu olevan tuolla ulkona.
Tämä postaus on mukana Viikonlopun linkkiringissä. 

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Pikarisottoa arjen pelastajaksi

Niin ovat pääsiäisen pyhät taas loppusuoralla. Hyvä ruoka kuuluu perinteisesti pääsiäiseen ja herkuttelu jää helposti päälle. Ihan vain ruuallakin herkuttelu. Haluankin vinkata sinulle yhdestä uudesta arjen pelastajastamme. Ruuasta, jonka valmistaminen ei vie kokonaisuudessakaan kuin parikymmentä minuuttia, mutta joka vie kielen mennessään.

Pääsin nimittäin testaamaan uuden herkkudelin, Smallstoren sitruunaista pikarisottoa*. Riisi kuullotetaan ensin pannulla, siihen lisätään vesi ja noin 15 minuutin kuluttua ateria on valmis.

Itse lisäsin risoton valmistuttua sen joukkoon vielä runsaasti parmesania sekä jokiravun pyrstöjä (Prismasta löytyi edullinen jättipurkki kalahyllystä) ja voi miten oli herkullista! Yhdestä annospussista sai meidän koko perheemme vatsat kylläisiksi ja ateria oli ihanaa vaihtelua perinteisille arkipöperöille.

Näissä risotoissa ei ole säilöntä- eikä lisäaineita, joten helppouden lisäksi niillä voi herkutella hyvillä mielin. Makuvaihtoehtojakin riittää vaikka kuinka. Ja vaikka nimi on PIKArisotto, ei nopeus maistunut risotossa. Hätävarahernekeittopurkin viereltä kuivaruokatarvikekaapista löytyy meiltä jatkossa myös pikarisottoja. Vai miten, maistuisiko sinulle tällainen arkipäivän pikapäivällinen?

Smallstoren upouudesta verkkokaupasta löytyy kaikkea muutakin ihanaa: pastoja, öljyjä, mausteita, makeisia, syötäviä kuivakukkia... Laadun, alkuperän ja puhtauden lisäksi tuotteiden valintakriteerinä on ollut myös design. Näitä tuotteita on ilo pitää esillä keittiössä tai laittaa ruokapöytään.

Deli-iltojen esitteestä löytyy myös muutamia ihanalta kuulostavia reseptejä ja ajattelinkin testata siellä olevaa hunaja-laventelileipää. Samoin heidän bloginsa puolelta löytyvä laventelinäkkäri menee testauslistalle. Kannattaa käydä tutustumassa jos yhtään olet hyvän ruuan ystävä!

Ja tiedätkö mitä, Arjen timanttien lukijat saavat avajaistarjouksena Smallstoren verkkokaupan ostokset ilman toimituskuluja. Muista vain laittaa tilaukseesi koodiksi ARJENTIMANTTEJA. Etu on voimassa 15.4. asti.

Herkutteluterveisin,
Anu

*Tuote saatu testattavaksi bloginäkyvyyttä vastaan

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Keittiötarvikkeilla saunan lasiovi puhtaaksi

Löytyipä kuulkaas sellainen puhdistusaine keittiön laatikosta, ettei paremmasta väliä. Pahoittelut tiedon julkaisemisen ajankohdasta, nythän pitäisi nauttia rauhassa pääsiäisen pyhistä. Mutta kun innostus löydöstä ei katso aikaa, eikä paikkaa. Toisaalta pidennetty viikonloppu on ainakin minulla tuottanut jo tulosta ja pieni puunaus maistui, etenkin kun homma sujui kuin leikki.

Lötkötin sohvalla vatsa killillään ja surffailin koneella kun eksyin keskusteluun, jossa puhuttiin saunan lasioven puhdistamisesta; mikä aine sopii ja millä pinttyneemmänkin lian saa pois. Vastauksiksi tuli kaikkea mahdollista höyrypesurista autovahaan asti, mutta omaan silmääni nappasi vinkki:

Sekoita tahna ruokasoodasta, tipasta astianpesuainetta ja toisesta tipasta vettä. 

Kostutettu mikrokuituliina toisessa kädessäni, toisessa kulho, jossa oli tuo taikatahna suuntasin kohti hurjan näköistä saunan lasiovea. Vaan eipä ole ovi enää hurjan näköinen. Eikä tarvinnut edes suuremmin jynssätä. Loppuun vielä huuhtelu runsaalla vedellä ja viimeistely laimennetulla pyykkietikalla ja ovi kiiltää. Aivan mahtavaa.

Tahnaa jäi vielä ja jatkoin suihkun viereisten valkoisten laattojen puhdistamista ja se kävi yhtä helposti. Monesti noita samaisia laattoja on hangattu hikihatussa juuriharjalla ja jos minkä näköisillä vahvoillakin puhdistusaineilla, mutta tämä konsti toimi paremmin kuin mikään aikaisempi. Tulipa hyvä mieli. Kummasti sitä vain löytyy keittiöstä todella tehokkaita aineita tähänkin käyttöön. Ruokasooda taitaa olla muutenkin aikamoinen siivouspäivien apulainen. Täytyy ehkä tutustua tarkemmin.

Kuvat eivät nyt liity mitenkään tekstiin, mutta tahna meni niin vauhdilla, etten ehtinyt edes kuvia räpsiä.

Tänään aamu on alkanut upeasti auringonpaisteessa. Aamuun liittyi myös meidän pääsiäisemme odotetuin hetki. Pääsiäiskukko oli käynyt yön aikana munimassa suklaamunia eteiseen illalla viritettyihin pipoihin. Perinne, joka on siirtynyt meille omasta lapsuudestani. Nyt limesiirapin keittoon, jotta päivän jälkkäri saadaan kuntoon ja sitten pihalle.

Mukavaa sunnuntaita!
Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.