Pääsiäistunnelmia

Pääsiäisen pyhät alkavat olla loppusuoralla. Kaikki ei mennyt kuten piti, mutta kaikella on varmasti tarkoituksensa. Nyt on ainakin levätty ja kerätty voimia, hieman ehkä tylsistyttykin, joten arki maistuu taas.

Pääsiäisen piti olla kaivattu hengähdys miten sen sanoisi... intensiivisen alkuvuoden jälkeen. Vedenjakaja, joka alkaisi uuden jakson, kun osa alkuvuoden hoppuiluista on saatu kuitattua.

Ja olihan se. Flunssa iski viime viikonloppuna ja pari päivää sinnittelin töissäkin, kunnes tiistaina ääni alkoi olla niin kadoksissa, ettei ollut aavistustakaan minkälaisena se pyrkisi ulos kun alkaisin puhua. Keskiviikkoaamuna olinkin sitten jo kuumeessa, samoin kuopus - ja molemmilla äänet poissa. Rauhallista.

Pyhät ovat menneet siis pötkötellessä ja toipuessa ja nyt tuntuu, että tauti alkaa olla selätetty, vaikka yskä onkin ajoittain molemmilla edelleen aika ikävä. Rauhallisia hiippailukävelyjä ulkona ilman hengästymisiä, herkuttelua ja loikoilua - näistä koostui meidän pääsiäisemme ja hyvältä tuntuu.

Pääsiäiskoristelut jäivät aika minimiin tänä vuonna, mutta Kotilaiturilta löydetty ihana puulauta sai kuitenkin ylleen pari vuotta sitten tekemäni sulkamunat ja muutaman höyhenen. Ja nuo viimeisen kuvan Twix-töhnämunat. Makeita, mutta herkkuja, vaikka meidän versiostamme unohtui kinuskikastikekin, eikä ulkonäkökään ole kuin esikuvillaan - vaan eipä tuo maistumista haitannut.

Rentoa pääsiäispäiväiltaa sinulle! Toivottavasti pyhäsi ovat sujuneet hyvin ja olo on levännyt.

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Vihreää ensiapua sisustuskuumeeseen

Kevään ensimmäiset auringonsäteet saavat aina sisustusinnon heräämään. Maalipurkki maaliteloineen on odotellut eteisessä jo jonkun viikon hetkeä, jolloin selviäisin tarttumaan niihin, mutta onneksi suurinta sisustuskuumetta pystyy helpottamaan pienemmilläkin asioilla.

Viikko sitten istuttamani auringonkukansiemenet kurottelevat jo kohti valoa ja versot ovat kasvaneet valtavalla vauhdilla. Pian pääsemme napsimaan versoja ruokiin - tai sitten vain ihastelemaan niitä vadilla.

Kotiimme muutti myös piikikäs kaktuskaveri. Miten niin olen mainosten uhri... Joku pieni kikka pitäisi vielä keksiä tuonne riisikorin pohjalle, jotta kaktus ei olisi niin kiikkerä. Riisikorin pohja kun on hieman epätasainen.

Vihreitä oksia vielä vaasiin ja johan helpotti. Tosin ei kovin paljoa. Maalipurkki syyhyttää sormia. Kateeksi käy heitä, joille telaan tarttuminen ei ole ison kynnyksen takana, vaan seinä on maalattu suitsaitsukkelaan. Valitettavasti en kuulu heihin. Mutta eiköhän tuo makuuhuoneen seinä saada pian vaihtamaan väriä meilläkin. Ennemmin tai myöhemmin.

Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle! Mites, joko siellä podetaan kevään sisustuskuumetta - tätä kevään tautivalikoiman vakiojäsentä?

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Mitä tapahtui tammikuulle?

Hyvää alkanutta uutta vuotta! Hieman pitkälle on venynyt tämä toivotus, sillä tammikuu on hävinnyt jonnekin aivan täysin.

Uusi vuosi toi minulle siirtymisen aivan uuteen arkeen. Kotikonttori vaihtui toimistohuoneeksi, kivaksi sellaiseksi ja esimies omasta miehestä "vieraaseen mieheen" työnantajan vaihtuessa.

Uuteen arkeen kotiutuminen on mennyt yllättävän hyvin, kiitos perheen ja uusi työ on tuonut uutta virtaa, vaikka vanhassakaan ei ollut mitään vikaa. Siitä huolimatta työpuolen muutokset ja toisaalta privaattipuolella huoli läheisistä ovat aloittaneet tämän vuoden aika haipakalla pyörityksellä.

Tämä viikonloppu toi kuitenkin mukanaan ihanan tilanteen nollauksen. Varasin jo loppuviikolla tytöille kainalopaikat lauantain leffaillalle kotisohvalle. Päivällä tehty kodin kuntoon laittaminen ja siivoaminen saivat myös ne pois takaraivossa olevalta todo-listalta. Illalla hain vielä muutaman mehikasvin istutettavaksi jouluasetelman tilalle ja kun vielä kuulostaa, että sairastavat läheisetkin alkavat vihdoin olla paranemaan päin, voin vihdoin huokaista syvään. Nyt on hyvä olla ja hyggeillä.

Toivottavasti sinun tammikuusi on sujunut hyvin! Vai onko linjoilla muitakin, joiden tammikuu on hävinnyt jonnekin teille tietämättömille? Oikein rentoa, aurinkoista sunnuntaita!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Operaatio sohvan kotiuttaminen

Viimeksi kerroinkin jo, että muutoksen tuulet ovat puhaltaneet olohuoneessamme. Hyyyvin huonokuntoisen sohvan tilalle hankittiin viimein uusi ja nyt huoneessa on taas mukavampi olla.

Mutta että sohvan hankkiminen voikin olla tuskallista. Mikä malli, minkä värinen, nahka vai kangas, mikä koko, kulmasohva, kulmadivaani vai kaksi erillistä sohvaa jne jne jne. Huonekalukaupassa sohvat näyttävät aivan erilaisilta kuin kotona ja koon hahmottaminen on vaikeaa.

Myös värin päättäminen on ainakin minulle haastavaa kun huoneessa on yksi harmaa seinä. Näyttääkö joko sohva tai seinä likaiselta jos molemmat ovat harmaita, mutta sävyt menevätkin ristiin? Saisipa sohviakin kasan kotisovitukseen ennen päätöksen tekemistä - eipä taida onnistua ihan helpolla. Onko muillakin näin hankalaa vai onko tämä pelkästään oma ongelmani?

Alunperin suunnittelin, että olisimme jatkaneet valkoisella sohvalla, mutta mieli kääntyi lopulta harmaaseen ja olen tyytyväinen. Uusi sohva toi mukanaan olohuoneen sisustusinnon. Halusin sohvan taakse seinälle, pianon yläpuolelle jotain muutakin harmaata ja tadaa, eräänä iltana puolenyön tietämissä löysin itseni värkkäilemässä ontelokuteesta solmuja pyöröriman ympärille.

Oikeat makramee-tekijät, laittakaa te silmät nyt kiinni, sillä tässä seinävaatteessa on aivan omia solmujani. Otin mallia netin solmuoppaista ja päädyin tekemään aina saman suuntaisia solmuja. Seinävaate syntyi hetkessä ja minusta se sitoo huonetta nyt paremmin kokonaisuudeksi.

Niin pehmentyi kertaheitolla olohuoneen värimaailmakin. Mustavalkoisuus sai tehdä tilaa pehmeydelle. Mustavalkoisuus antaa ryhdikkyyttä ja selkeyttä. Ehkä meillä on tultu tilanteeseen, jolloin arjen juoksuille tarvitaan vastapainoksi levollisuutta ja rauhaa - sen ryhdikkyyden lisäksi.

Rauhallista ja levollista marraskuun viimeistä sinullekin! Muistathan, että tämä ilta on aikaa vielä osallistua sisäisen kauneuden arvontaan - pääset sinne tästä klik.

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Pikkujoulun merkkejä

Pikkujouluviikonloppu. Mihin tämä syksy hävisi? Joulu on ollut mielessäni jo pidemmän aikaa, mutta silti tuntuu oudolta, että nyt sen aika on todellakin käsillä.

On siis aivan virallisestikin lupa käynnistää joulumoottorit ja päästää joulumieli vähitellen ilmoille. Kukkalan Sannan innoittamana kävin eilen hakemassa ihania lasipalloja, joiden sisälle saa sujautettua jotain pientä kaunista. Vielä illalla hain pimeässä pihaltamme pienet kuusenoksat ja pujotin ne pallojen sisälle.

Olohuoneen paraatipaikalle pääsi myös Mum'sin pillihimmeli. Olen suunnitellut tällaisen tekemistä jo pidempään, mutta nyt kun meille täydellisen kokoinen ja näköinen Paattisten "pappojen" tekemä himmeli käveli lähes syliini Kotilaiturilla en pystynyt kieltäytymään. Voi olla, ettei kärsivällisyyteni olisi riittänytkään näin suuren himmelin tekemiseen. Pieniä pillitimanttikoristeita haluan kuitenkin edelleen kokeilla tehdä itsekin.

Myös joulukalenterit on kaivettu esille. Kuopuksen toiveesta ripustamme tänäkin vuonna koko perheen yhteisten tekemisten joulukalenterin verkkoon. Jokaiselle perheenjäsenelle on jo jaettu laput, johin tekemiset kirjoitetaan.

En pystynyt vastustamaan myöskään tätä kalenterikynttilää. Onneksi kynttilässä on matkaa tuohon ensimmäiseen viivaan, jotta pääsemme polttamaan sitä jo huomenna, ensimmäisenä adventtina.

Tällaisia valmisteluja täällä - mites siellä? Olohuoneessa oli kiva kuvata pitkästä aikaa kun aurinko paistoi ja huoneeseen saatiin vihdoin uusi sohva. Toki uuden värinen sohva toi tyypilliseen tapaan mukanaan pienen (?) lumipalloefektin, mutta nyt näyttää, että huoneessa viihtyy taas. Lisää kuvia on varmasti tulossa lähiaikoina.

 

Olohuoneen oven yläpuolelle tuli myös tällainen jouluinen merkki toiminnan tarpeesta. Tarkkana siis kaikki meillä liikkuvat. Suukkoja saa antaa ja ottaa vastaan ♥


Mukavaa pikkujouluviikonloppua ja ensimmäistä adventtia! Nyt pitää mennä katsomaan ja tekemään huomisten partion ja koulun joulumyyjäisten kahden luokan myyntitavarat meidän osaltamme kuntoon. Onhan tässä vielä hyvin aikaa huomiseen...

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Ihanat ilmakasvit

Ilmakasvit, eli virallisemmin tillandsiat tekevät kovasti tuloaan. Ihastuin niihin heti kun näin niitä Kukkalan Sannan blogissa. Tämä(kään) kuume ei mennyt odottamalla ohi, vaan otin yhteyttä Kukkakauppa Fridhemiin ja kiitos heidän etsintöjensä kannoin tänään kotiin kolme suloista pikkukasvia.

Tillandsiat kasvavat alkuperäiskotonaan puiden oksilla ja rungolla. Ne saavat kaiken tarvitsemansa ilmasta ja kasvin juuret ovat vain alustaan kiinnittymistä varten. Multaa ei siis tarvita. Huonekasveina niiden pitäisi olla suht helppoja: kevyt suihkuttelu tai kylvetys kerran viikossa riittää hoidoksi.

Ilmakasvit ovat todella kauniita lasisissa palloamppeleissa, mutta meillä ne pääsivät puuvadille, kesällä keräämäni rakkolevän ja kivien päälle. Samalla kukkakauppakäynnillä tarttuivat mukaan myös nuo vaasissa olevat piikkiputket (Erygium). Niiden sininen vivahde sopii minusti kauniisti ympärillä oleviin ruskeisiin ja maton harmauteen.

Näin lisääntyivät meidän kodin huonekasvit. Tuntuu aivan oudolta tämä kasvien määrä. Kun aikoinaan muutimme tähän kotiin, taisi meillä olla vain yksi viherkasvi ja amppeleissakin oli silkki- tai muovikukkia. Edelleenkään en luota viherpeukalooni, mutta yritystä näyttää jo olevan.

Auringonsäteet tulivat tänään niin kauniisti olohuoneeseemme, että innostuin kuvaamaan isolla ilolla. Kuvasato on siis valtaisa, vaikka paljon sain karsittuakin. Myös tämä postaustahtini on melko mielenkiintoinen: ensin on pitkä hiljaisuus, nyt pukkaa postausta peräkkäisinä päivinä. Mut haittaakse? ;) Ja alkoihan tänään kukkailottelukin, johon tällä postauksella voisin lähteä mukaan.

Kaunista alkavaa syysviikonloppua!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Kesämuistoja sisälle

Syyskuu on ollut aivan uskomattoman kaunis, lämminkin. Silti kirpsakat aamut ja nopeasti pimenevät illat kertovat, että syksyssä ollaan. Olen tuonut muutamia kesän muistoja sisälle ja niillä vaalin kesää vielä hetken ennen pimeämpää ja ehkä sateistakin syksyä - jota toki toivon, ettei tänä vuonna tule.

Siirsin vihreät pulloni keittiön ikkunalle ja toiseen kävin hakemassa kukkakaupasta muutaman eukalyptuksen oksan. Toiseen pulloon taitoin pihalta hortensian oksan. Sen kukat alkavat jo hieman ruskettua, mutta minusta se ei haittaa. Hortensia on kaunis vaikka kuivanakin.

Toiselle tasolle nostin suuren lasivaasin, jonka olin hankkinut kukkamaljakoksi. Sain kuitenkin idean laittaa vaasin pohjalle kerroksen pikkukiviä, muutaman rannalta muistoksi taskuun sujautetun isomman kiven ja pari puun palaa. Keskelle vielä kynttilä.

Olen polttanut tätä kynttilää nyt useampana iltana ja jotenkin näky rauhoittaa.  Johtuuko se tuosta harmaanvihreästä värimaailmasta, joka on tällä hetkellä kovasti mieleeni vai tekeekö tuli sen. En tiedä, mutta joka tapauksessa toimii ja hyvä niin, sillä viime viikot ovat olleet melkoista haipakkaa.

Ajattelin tällä postauksellani osallistua vihdoin myös ihanan Mansikkatilan mailla -blogin kukkailoitteluun. Taina on tehnyt tuota kaunista postaussarjaa jo pitkään, mutta omat kukkapostaukseni eivät ole osuneet hyvään saumaan tätä ennen. Meillä menevät Tainan kanssa postaukset aina välillä jännästi yksiin ja huomasin, että tälläkin kerralla näissä kesämuistokukissa meillä on hiukan samaa henkeä.

Mutta niin on tämäkin arkiviikko lopuillaan. Viikonlopun ohjelmassa taitaa olla pihapuuhia jos säät vain sallivat. Kovasti huomiota saa myös uusi perheenjäsenemme, kääpiöhamsteri Bella, jonka toivotaan jo pian tottuvan meihin ihmisiin.

Kesämuistojen lämmittämää viikonloppua!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Retro hiipii kotiin

Retroesineet ovat kauniita toisten kodissa, mutta meille en osaa niitä ajatella. Noin ajattelin vielä reilu vuosi sitten hyvinkin vahvasti. Sen jälkeen mieli on pikkuhiljaa muuttunut ja tänä päivänä olen jo aivan päinvastaista mieltä. Never say never.

Kotimme lähelle avattiin muutama viikko sitten uusi Ekotila-myymälä. Minä, joka en ole ollut millään tavalla tuon tyyppisten paikkojen asiakas, olen jo nyt vieraillut siellä useamman kerran. Tila on kivan avara ja tavarat on laitettu kauniisti esille.

Muutamia löytöjä on jäänyt mieleen muhimaan, osa niistä on ehtinyt lähteä jo uusiin koteihinkin sinä aikana kun olen miettinyt, mutta viimeisimmällä kerralla olin liikkeellä kirppishaukkanakin tunnetun Kati-ystäväni kanssa ja mukaani tarttui tämä keramiikkapullo. Hintaa tällä oli huikeat kaksi euroa.

Pullo on minusta kaunis aivan esineenäkin, mutta se sopii kauniisti yhden kukan tai oksan maljakoksikin. Jostain syystä se huutaa minusta tammenoksaa, mutta jättimaksaruoho pihalta pääsi nyt kuitenkin ensimmäiseksi kukkaseksi.  

Myöhemmin samana päivänä kävin vanhempieni luona ja juttu kiertyi retroesineisiin. Äidin kätköistä, keittiön kaapin takanurkasta löytyi tämä Noppa-vaasi. Vaasi oli pölyttynyt kaapissa jo vuosia, mutta nyt se heräteltiin uudelleen eloon. Vaasi pääsi meille hoitoon. 

Riihimäen lasin valmistama noppa on minusta hauskan leikkisä ja siinä on arpakuution silmät jokaisella reunallaan. Myös väri on todellinen retroväri, mutta sopii minusta tähän päivään. Itse asiassa Kodinonnen Johanna taisi puhua tästä väristä jo viime syksynä lämpimään sävyyn kertoessaan silloisista trendeistä.

Tällä viikolla herkuttelin myös uudella Retro Deco -lehdellä. Lehdessä oli paljon ihanuuksia, joista monien tyyli upposi täydellisesti. Eipä kai tässä auta muu kuin todeta, että mieli on todellakin muuttunut ja retroyksityiskohdat alkavat hiipiä meillekin. Miten sinulla, kolahtaako retrot vai ovatko ne ehdottomia nou nouta?

Niin tai näin, oikein mahtavaa alkavaa viikonloppua!

Anu


ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.