tiistai 30. syyskuuta 2014

Väriä viikkoon // lila

Sain Kotilaituri-blogin Katilta värihaasteen. Tarkoituksena on löytää kodista viisi väriä, tehdä viikon ajan jokaisena arkipäivänä postaus yhdestä väristä ja jokaisella värillä haastaa joku mukaan. Kiitos Kati ♥

Ensimmäinen värini on lila, syysvärini. Lila on väri, joka on miellyttänyt silmääni jo muutamina syksyinä. Siinä vaiheessa kun kanervat alkavat kukkia metsässä ja luonto saada oranssin sävyjä, lähden etsimään kaapista syksyn sävyistä villafilttiäni ja näitä liloja tyynyjä.




Lilaa löytyy myös tästä hyvien aikojen purkistamme. Purkkiin on kerääntynyt jonkin verran lappuja, mutta pientä muistuttelua purkin olemassaolosta kaipaamme selkeästi vielä kaikki. Sovimme, ettei kukaan lue lappuja kesken vuotta, joten uudenvuodenpäivänä meillä tulee olemaan varmasti aika ihanaa kun tutkimme kaikki laput tarkasti ja muistelemme vuoden tapahtumia.

Mitäs lilaa vielä...


Esikoisen 6-vuotiaana kuvataidekerhossa tekemästä värikokeilutaulusta löytyy lilan eri sävyjä. Mariskoolissa on lilaa. Hiukan väljällä määritelmällä tästä orkideastakin ehkä löyty lilaa...


Ensimmäinen väriä viikkoon -haasteeni lähtee Tainalle Mansikkatilan maille. Mukavaa syyskuun viimeistä!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Syysmuutto

Vau, mikä syyspäivä tänään onkaan ollut! Pihalla olisi tekemistä vaikka kuinka ja ilmakin houkuttaisi, mutta kesäistä alempana paistava aurinko on paljastanut taas sellaisia juttuja, että inspiraatio iski enemmän sisäpuuhiin: pölypallerot ja sälekaihtimien mattainen pölypinta ovat saaneet huutia.


Alkuviikolla yöt olivat jo niin kylmiä, että päädyin siirtämään oliivipuun nyt sisälle. Olen ollut aivan täpinöissäni löytäessäni sen kodiksi tuon riisikorin. Vietnamilainen riisikori on suunniteltu riisin kuljettamiseen pelloilta markkinoille ja tarinan vangiksi jäin taas kerran. Eihän minun korillani tietenkään koskaan ole riisiä kuljetettu, mutta silti tuo tarina antaa minusta hauskan näköiselle korille vielä oman mielenkiintoisen leimansa.


Korin saa taitettua myös vatimaiseen muotoon ja toiseen koriin oliivipuun vierelle pääsivätkin sitten vierastossut.


Nyt täytyy vain toivoa, että saan oliivipuuni talvehtimaan ja pysymään hengissä sisällä. Jos sinulla on hyviä vinkkejä, niin kerro ihmeessä. Muuten voi käydä niin, että meillä on kuivakukkaversio tästäkin kasvista parin kuukauden sisällä. No, ehkä siihen voisi sitten ripustaa jouluvalot kätsysti...

Postauksiin tulikin pitkä tauko. Kevään eräässä haastevastauksessa kerroin, että suurin toiveeni olisi, että syksy toisi tullessaan uuden työn. Ilokseni olen aloittanutkin syyskuun alusta uuden arjen ja se on vaikuttanut näköjään myös postaustahtiin. Tällä viikolla olen nauttinut jostain syystä aivan tavattomasti myös viileämpien iltojen rennosta ja kiireettömästä tunnelmasta kynttilänvalossa. On ollut ihanaa vain olla rauhassa ja nauttia kynttilöiden tuomasta tunnelmasta. Täällä ollaan siis, mutta uusi arki ja kynttiläillat veivät minut hetkeksi mennessään.

Rentoa sunnuntaita sinulle!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Pallobaarin kautta syksyyn

Syksyn hämäriin iltoihin on nyt varauduttu myös meidän kotimme lastenhuoneissa. Kävimme nimittäin eilen pallobaarissa.


Eteisessä meillä jo onkin ollut pallovalot, mutta nyt sellaiset hankittiin myös molempien tyttöjen huoneisiin. Palloja on saatavissa vaikka minkälaisissa herkullisissa valoissa ja on hauskaa, että palloja voi vaihtaa valosarjaan sesongin tai mielialankin mukaan.

Tytöt saivat itse valita omat värinsä ja tällaiset valot meille muuttivat. Pikkusisko on sitä mieltä, että hänen valonsa ovat jäätelötötterövalot. Huone onkin nyt varsinainen herkkukahvila kun sieltä löytyvät jäätelötötterövalot ja cupcake-verhot.


Isosiskon pallovaloihin valikoituivat hänen huoneensa värit: vihreä, harmaa ja valkoinen. Tytön lempiväri on lila ja hän haikaili myös sen värisiä palloja sarjaansa. Ja hyvä olikin, piristävät minusta hyvin tuota sarjaa, samoin kuin koko huonettakin.


Ja tässä *huokaus*. Jos pienenä tyttönä karkkikaupat olivat niitä paikkoja, joissa karkkilaarien vieressä seistiin pitkään ja hartaasti valiten juuri niitä oikeita karkkeja omaan pussiin, niin mitäs sanotte tästä Turussa Hämeenkadulla sijaitsevan ihanan Sellofaani-myymälän pallobaarista? Aika ihana houkutus, vai mitä.

Kuva Sellofaanin Facebook-sivulta

Tänään aurinko on kuitenkin hoitanut vielä tuon valaistuspuolen ja sunnuntai on ollut aivan upea. Rentoa sunnuntai-iltaa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

torstai 18. syyskuuta 2014

Kynttiläetikettejä ja erilaisia kukkasia

Olen innostunut testaamaan erilaisia koriste- ja etikettivaihtoehtoja tekemiini soijakynttilöihin. Vaihtoehtoja riittää vaikka kuinka, mutta tässä muutama.


Mutta ensin kuitenkin täytyy palata vielä eiliseen. Olette kyllä aivan parhaat lukijat! Kiitos valtavasti eilisen postauksen upeista ja lämmittävistä kommenteista. Täytyy sanoa, että kommentteja on ollut aina mukava lukea, sillä ne ovat aina olleet positiivisesti kirjoitettuja. Kerroin, että tässä "oikeassa elämässä" olen saanut ilon tutustua viimeisen vuoden aikana mahtaviin tyyppeihin, mutta olen superonnekas, kun minulla on yhtä mahtavia ihmisiä myös täällä blogistaniassa ympärilläni. KIITOS <3 (Jos joku tietää, miten saa tehtyä oikean sydämen tänne bloggeriin, niin voisi vinkata - kivahan tuo merkkisydänkin on ja asia tulee selväksi, mutta...).


Mutta niin, näitä kynttiläetikettiasioita. Askartelukaupasta (mikä aarrepaikka!) löytyi arkkeina kaksipuolista tarrapohjaa. Sen avulla voi itse tehdä tarroja. Nuo tekstietiketit onkin tehty sillä. Eli printtasin etikettejä normaalille kopiopaperille, liimasin sen tarra-arkin toiselle puolelle, irrotin taustapaperin ja liimasin etiketin lasikippoon. Näistä tuli todella siistejä kun etiketin päälle ei tarvinut laittaa mitään. Kontaktimuovillakin etiketin liimaaminen onnistuu tietysti, mutta näin saa pidettyä etiketissä mattamaisen pinnan. Samaisesta puodista löytyi myös glittertarra-arkkeja. Siitä leikkasin tähden ja liimasin yhteen purkkiin. Hauska minusta tämäkin.


Kerrohan nyt mielipiteesi, mikä etiketeistä on sinusta parhain? Kotiraati on mielipiteensä kertonut, mutta olisi kiva kuulla myös sinun mielipiteesi.


Tein nuo tekstietiketit itse ja jos haluat tulostaa samanlaisia omiin kynttilöihisi tai johonkin muuhun käyttöön, niin laitan tähän linkin, josta pääset tulostelemaan. Mustan kynttiläetiketin voit ladata tästä klik ja valkoisen etiketin tästä kliketiklik. Olepa hyvä!


Ja hei, mitäs tykkäät kukistani? Ihastuin yhdessä fiiliskuvassa kuivuneisiin talventörröttäjiin, jotka näyttivät pronssin väristen koristeiden vierellä minusta aivan huippuhyviltä. Niinpä kävin hiukan retkeilemässä röhnäpellolla. Enpä olisi vielä joku aika sitten uskonut, että olohuoneemme pöydällä on tuollaisia "kukkia". Perhe ei usko vieläkään.

Mukavaa torstai-iltaa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.


keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Kauniiden sanojen ja kiitoksen voima

Olen miettinyt viime päivinä paljon sanojen voimaa. Sitä, miten kiitokset, kehut ja kauniit sanat antavat valtavasti hyvää mieltä ja voimaa ja sitä, miten rumat töksäytykset, piikit ja ikävällä tavalla sanotut asiat tylsyttävät iloisen mielen kärjen hyvin tehokkaasti.


Joillakin ihmisillä on upea taito löytää aina kaunista ja positiivista sanottavaa toisista ihmisistä tai heidän tekemisestään. Vaikka maailma murjoisi sitä toista ihmistä vaikka kuinka, löytää tuo ensimmäinen ihminen silti jotain kaunista sanottavaa, joka nostaa toisen taas pinnan päälle. Joillain on myös taito muistaa sanoa ääneen se kaunis asia, jota toisesta henkilöstä ajattelee, eikä pitää tuota asiaa vain omassa mielessään. Olen onnekas kun minulla on tuollaisia ihmisiä ympärilläni.


Viimeisen vuoden aikana olen itselleni hieman yllätykseksikin tutustunut ja ystävystynyt mitä ihmeellisemmissä tilanteissa useampien aivan ihanien ihmisten kanssa. Ihmisten, joiden kanssa olen niin samalla aaltopituudella, että tuntuu kuin keskustelisi itsensä kanssa. Yhteistä heille kaikille on myös se, että toisten aikaansaamasta tai avustamasta hyvästä mielestä muistetaan kertoa. On ihanaa kuulla vielä viikkojenkin jälkeen, että on onnistunut ilahduttamaan ystäväänsä jollain asialla tai tekemisellä. Helposti sitä vain hyrisee itsekseen tyytyväisyyttä, mutta kun tuon tyytyväisyyden ja ilahtumisen kertoo hänelle, joka on ollut edesauttamassa asiaa, tulee ilahtuminen myös sille toiselle. Kehuja viljellään ja kiitetään. Vaikeistakin asioista puhutaan, mutta rakentavasti. Eihän kukaan voi kehittyä, ellei saa myös palautetta siitä, mitä voisi tehdä toisin tai paremmin.


Joku ehkä kaipaa kiitoksia ja kehuja enemmän kuin toinen. Mies väittää, ettei hän kaipaa kauniita sanoja. En usko sitä, mutta antaa hänen pitää mielipiteensä :) Itse huomaan saavani tuollaisista asioista valtavasti energiaa, voimaa ja virtaa. Kauniit sanat myös puskevat minua eteenpäin ja antavat lisää motivaatiota siihen mitä olen tekemässä. Työssä yllän entistä parempiin suorituksiin. Siksi varmasti yritän myös itse muistaa kiittää, kertoa ilahtumisista, antaa positiivista palautetta ja myös löytää asioita, joista voi sanoa toiselle kauniisti. Jokaisessa asiassa ja ihmisessä kun on aina jotain hyvääkin. Ja jos mietin, että jollain on joku asia hyvin elämässään tai hän on onnistunut mielestäni jossain, yritän muistaa sanoa se ääneen.


Turhat, aiheettomat mölyt voi jokainen pitää mahassaan. Ne syövät ilon, tappavat luovuuden ja motivaation, lopettavat avoimen keskustelun. Niistä ei ole kenellekään mitään hyötyä tai iloa. Tuskin edes sille mölymaijalle tai -matille itselleenkään. Ei herkkänahkainen tarvitse olla, eikä ottaa itseensä noita mölytyyppien puheita, mutta miksi kenenkään pitäisi edes joutua kuuntelemaan sellaisia.

Hyvää mieltä ja hymyjä päivääsi!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

lauantai 13. syyskuuta 2014

Viinipäiväntasauksen aika

On tullut aika nostaa malja syksylle, rakkaudelle ja ystävyydelle. Tänään on viinipäiväntasaus.


Kevään viinipäiväntasauksen aikoihin kirjoittelin enemmän tästä ihanasta uudesta juhlapäivästä, joka on lähtöisin Hellan ja viinilasin välissä -blogin pariskunnalta. Ajatus on kaikessa yksinkertaisuudessa siirtyä näin syksyllä valkoviinistä punaviiniin ja keväällä toisinpäin. Kuulin viinipäiväntasauksesta ensimmäisen kerran keväällä ja silloin vietimme sitä omalla tavallamme. Tänäänkin juhlimme kevyesti ihan oman perheen (vanhempien) kesken nautiskellen meille uutta punaviiniä, josta ystävä oli lukenut hyvät suositukset. Josko ensi keväänä olisi aika astua askel eteenpäin ja kerätä ystävät mukaan juhlaan. Silloin kun olemme keskenämme jo treenanneet pariin otteeseen.



Juhlan aiheita ei ole koskaan liikaa, eikä syitä kehittää ihanan ajatuksen ympärille jotain pientä ekstraa. Jokainenhan voi tehdä sen omalla tavallaan; pitkän kaavan ja suuren ystäväjoukon kera, tai lyhyemmin ja pienemmällä porukalla. Tärkeintä on ajatus ja pysähtyminen hetkeksi juuri tähän hetkeen ja nauttia siitä. Joko sinä olet löytänyt viinipäiväntasauksen? Jos kiinnostuit, niin klikkaa tästä itsesi mukaan Viinipäiväntasauksen Facebook-ryhmään.

Nostetaan siis malja ystävyydelle ja syksylle sekä kaikelle sille hyvälle mitä se on tuonut ja tuo mukanaan! Skål.

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

perjantai 12. syyskuuta 2014

Inspiraatiota ja ideoita tyyli-illasta

Eilinen ilta oli todellinen piristysruiske arjen keskellä. Villa Puomi -blogin ihana Hanna kutsui meidät åblogilaiset viettämään tyyli-iltaa Friendtexin tiloihin. Friendtexin toimitilat ovat vanhassa navetassa, joka on remontoitu aivan upeaksi. Pukeutumisen ja muodin tyylinaiset taitavat myös sisustamisen ja silmä lepäsi hyvännäköisten vaatteiden lisäksi toimiston kauniissa sisustuksessa ja yksityiskohdissa.


Meille kerrotiin illan aikana monenmoisia asioita pukeutumisesta, saimme tutustua syksyn trendeihin ja kuulla Friendtexistä. Hannan lisäksi Friendtexiltä oli paikalla myös Kira, joka tekee kaikki Friendtexin muotinäytösasut. Noilla kahdella naisella on aivan huikea ammattitaito stailata ja antaa vinkkejä pukeutumiseen ja väreihin. Monet meistä saivatkin rohkeutta kokeilla aivan uudenlaisia värejä tai pukeutumistyylejä kuin mihin olemme tottuneet. Ollapa tuollainen ammattilainen aina mukana vaateostoksilla!


Omat kokemukseni Friendtexistä ovat useampien vuosien takaa ja yllätyin miten hyvännäköisiä vaatteita ja miten monipuolinen valikoima heillä on. Taitavasti esiteltynä vaatekuvasto aukesi livenä aivan uudella tavalla ja ammattilaisten vinkkaamana konkretisoitui tosiaan myös tuo monipuolisuus: sama yläosa taipui tekstiilinahkaiseen alaosaan yhdistettynä hyvinkin stailiksi juhla-asuksi, kun taas farkkuihin yhdistettynä huomattavasti arkipäiväisempään käyttöön sopivaksi. Friendtexin myyjät koulutetaan hyvin stailauksiin ja jos olet järjestämässä itse vaatekutsuja tai menet kutsuille, kannattaa ehdottomasti pyytää myyjää näyttämään erityyppisiä yhdistelmiä vaatteista. Montaa meille näytettyä yhdistelmää en olisi itse ymmärtänyt tehdä kuuna päivänä.


Tähän syksyyn olen ostanut itselleni vain ruskeat ratsastuskengät, joita yritin tosin jo keväällä etsiä (tuloksetta) - ja noihin nilkkureihini olenkin ollut hurjan tyytyväinen. Eilinen ilta oli siinä mielessä vaarallinen, että must have -listani piteni huomattavasti. Toisaalta se on kuitenkin positiivistakin, sillä vaatevarastossani on paljon päivitettävää tähän päivään. Miltä sinun pukeutumisen syksysi näyttää: onko sinulla vaatteita tai asusteita, joita haluaisit syksyysi tai oletko tehnyt jotain mieluisia löytöjä?


Pssst. Vielä yksi salaisuus: Frientexiltä on tulossa parin viikon kuluttua myös upouusi sisustusmallisto. Sieltäkin löytyi aika ihania herkkuja kotiin...

Loppuun vielä Onnen hetkiä paratiisissa -blogin Teijalta saatu kuva koko ihanasta rytmiryhmästämme.

Kuva: Teija Hakula


Kiitos Hanna, Kira ja kaikki ihanat uudet blogiystävät antoisasta, mielenkiintoisesta, piristävästä ja nauruntäyteisestä illasta! Hannalle ja Kiralle myös erityiskiitos ihanista tarjoiluista. Jos Hanna luet tätä, niin pieni toive: voisitko julkaista sen samettisen punajuurikeiton ohjeen...? Se oli jotain Niin Hyvää.

Upeaa alkavaa viikonloppua sinulle!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.  


keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Hävikkiruokana munakasrullaa

Tällä viikolla vietetään Kuluttajaliiton viime vuonna lanseeraamaa valtakunnallista hävikkiviikkoa. Ajattele, että Suomessa jokaista kuluttajaa kohti lentää vuodessa roskikseen 24 kiloa ruokaa! Tuo määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruuasta. Hurja määrä.

Roskiin menevä ruoka tarkoittaa myös melkoista rahasummaa. Kuluttajaliitto kertookin viestintämateriaalissaan, että summalla nelihenkinen perhe voisi käydä kahdeksan kertaa elokuvissa, kolmesti Linnanmäellä tai kerran yhteisellä kylpylälomalla. Siinä miettimistä.


Ruuan heittäminen roskikseen tuntuu aina todella pahalta. Silti omasta jääkaapistani löytyy aika ajoin takariviin painuneita ruokatarvikkeita, joiden parasta ennen -päiväys on jo mennyt. Aika taas kerran skarpata tässä asiassa, sillä raha on kuitenkin vain yksi asia, johon tämä haaskuun heittäminen vaikuttaa. Lisää hävikkiviikosta voit lukea Kuluttajaliiton kotisivuilta ja lehdistömateriaalista löytyy vielä lisää mielenkiintoisia faktoja.

Yksi helppo hävikkiruoka on munakasrulla. Sitä meilläkin syötiin tänään Ruokasurffausta-blogin innoittamana. Munakasrullaan saa helposti käytettyä maidot, joiden päivämäärä uhkaa mennä ohi, sekä aikaisempien päivien ruuantähteet täytteiksi. Meiltä kaapista löytyi tänään eilisen päivän jauhelihakastikkeen loppu, joka ei olisi riittänyt koko perheelle kastikkeena, viikonlopulta jäänyt salsakastikepurkinpohja sekä juustokannikka. Nuo levittelin siis munakasrullan täytteeksi ja eipä olisi rullaa uskonut jämäruuaksi. Kiitosta tuli muiltakin perheenjäseniltä.

Täytteeksi voi tosiaan laittaa lähes mitä tahansa ja tämä Ruokasurffauksen munakasrullaohje oli koostumukseltaan oikein mainio:


* * * * *

MUNAKASRULLA

5 kananmunaa
5 dl maitoa
1 tl suolaa
1,5 dl vehnäjauhoja

Riko munat kulhoon ja vatkaa munien rakenne rikki. Lisää maito ja sekoita. Lisää suola ja jauhot joukkoon ja vatkaa käsivispilällä hyvin sekaisin. 

Kaada leivinpaperilla päällystetyn uunipellin päälle ja paista 200 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. 

* * * * *

Alkuperäisessä ohjeessa kehotettiin odottamaan munakkaan jäähtymistä ennen täytteen lisäämistä, mutta nälkäisenä lisäsin itse täytteen lähes samantien kun olin ottanut munakkaan uunista. Hyvin onnistui silläkin tavalla.


Tälle viikolle osuu muitakin teemapäiviä, sillä lauantaina on aika vaihtaa väriä valkoisesta kuohuvan kautta punaiseen eli viettää taas viinipäiväntasausta. Jos lauantaisi kaipaa ihanaa teemaa, niin käy ihmeessä klikkaamassa itsesi mukaan Facebookissa olevaan viinipäiväntasausryhmään. Minusta tuossa päivässä on hauska ajatus - eikähän sitä koskaan ole liikaa aihetta juhlaan. Vaikka pienimuotoisempaankin. 

Mukavaa myöhäisiltaa! Miten nämä postaukset nykyisin menevätkin aina näin iltamyöhäiseen... Huomenna postausta ei ole kuitenkaan luvassa iltasellakaan, sillä pääsemme åblogilaisten kanssa viettämään tyyli-iltaa. Tiedossa on mielenkiintoinen ilta, sillä Villa Puomi -blogin Hanna kutsui meidät Friendtexille kuulemaan syksyn trendeistä ja meidät on luvattu vielä stailatakin syksyyn sopiviksi. Hauskaa saada uusia ideoita pukeutumiseen.

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi. 
 





maanantai 8. syyskuuta 2014

Kylässä kauniissa kodissa

"Oletko ajatellut, että voisit alkaa esitellä blogissa kauniita, aivan tavallisten ihmisten koteja?", kysyi eräs ystäväni. Ihan mahtava idea! Minusta on ihanaa imeä vaikutteita ihmisten kodeista, katsoa erilaisia oivalluksia ja kerätä vinkkejä, joita voisi käyttää omassakin kodissa. Niin moni kun panostaa nykyisin paljon sisustamiseen ja kauniita koteja on paljon. Nolottaa myöntää, mutta olen myös niitä ihmisiä, jotka ihan vain vaivihkaa kurkkivat ohi kulkiessaan pimeällä sisään verhottomista kotien ikkunoista.

Mutta nyt ei tarvitse kurkistella vaivihkaa, vaan pääsemme ihan luvalla kyläilemään. Tervetuloa ensimmäiseen kauniiseen kotiin! Tässä kaksikerroksisessa omakotitalossa asuvat perheen vanhempien lisäksi koulunsa tänä syksynä aloittanut 7-vuotias tyttö, 5-vuotias reipas kerhopoika sekä touhukkaat 2-vuotiaat kaksospojat. Perhe on muuttanut tähän kotiinsa vuonna 2008.

Olohuone on talon alakerrassa, pari askelmaa muuta alakertaa alempana. Perheen äiti kertoo, että monet kodin tasot on tyhjennetty vilkkaan pikkuväen touhujen alta. Yhdelle tasolle on kuitenkin päässyt äidin uusin keräilykohde: puiset kynttilänjalat. Pari askelmaa olohuoneen yläpuolelta löytyy ruokailutila, sekä saarekkeella erotettu keittiö.


Perheen työhuone on myös ekaluokkalaisen tytön valtakuntaa kun tulee läksyjenteon aika. Kodissa on esillä paljon lasten tekemään taidetta, kuten työpöydällä oleva auringonkeltainen taideteos.


Yläkerran aula on perheen arkiolohuone. Ylhäältä löytyvät myös makuuhuoneet.


Graafisuus ja mustavalkoisuus ovat muun kodin tapaan tyylinä vanhempien makuuhuoneessakin. Perheen poikien huoneen sisustus on äidin käsialaa, mutta tytär astelee äitinsä jalanjäljissä ja on innokas sisustaja. Tyttären tyyli ei ole pettänyt hänen valitessaan itse uusia tyynyjä sänkynsä päälle.  


 Aika lähteä kotiin kauniin eteisen kautta. Kiitos kun saimme tulla kyläilemään!


Kiinnostaako sinua katsella kuvia tavallisten ihmisten kauniista kodeista? Tehdäänkö tästä jatkokertomus, joka ilmestyy aina silloin tällöin? Jos kiinnostaa, niin jatketaan kyläilyjä. Ja jos asut Turun lähistöllä, olet halukas päästämään minut kameroineni teille kuvaamaan ja avaamaan ovesi sitä kautta blogin lukijoille, niin lähetä sähköpostia arjentimantteja(at)gmail.com. Kauniita koteja on erilaisia ja monenlaisilla tyyleillä toteutettuja. Olisi kiva saada mahdollisimman monipuolisia sisustuksia kyläiltäväksi.

Inspiraatiota viikkoosi!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.