Kauniiden sanojen ja kiitoksen voima

Olen miettinyt viime päivinä paljon sanojen voimaa. Sitä, miten kiitokset, kehut ja kauniit sanat antavat valtavasti hyvää mieltä ja voimaa ja sitä, miten rumat töksäytykset, piikit ja ikävällä tavalla sanotut asiat tylsyttävät iloisen mielen kärjen hyvin tehokkaasti.

Joillakin ihmisillä on upea taito löytää aina kaunista ja positiivista sanottavaa toisista ihmisistä tai heidän tekemisestään. Vaikka maailma murjoisi sitä toista ihmistä vaikka kuinka, löytää tuo ensimmäinen ihminen silti jotain kaunista sanottavaa, joka nostaa toisen taas pinnan päälle. Joillain on myös taito muistaa sanoa ääneen se kaunis asia, jota toisesta henkilöstä ajattelee, eikä pitää tuota asiaa vain omassa mielessään. Olen onnekas kun minulla on tuollaisia ihmisiä ympärilläni.

Viimeisen vuoden aikana olen itselleni hieman yllätykseksikin tutustunut ja ystävystynyt mitä ihmeellisemmissä tilanteissa useampien aivan ihanien ihmisten kanssa. Ihmisten, joiden kanssa olen niin samalla aaltopituudella, että tuntuu kuin keskustelisi itsensä kanssa. Yhteistä heille kaikille on myös se, että toisten aikaansaamasta tai avustamasta hyvästä mielestä muistetaan kertoa. On ihanaa kuulla vielä viikkojenkin jälkeen, että on onnistunut ilahduttamaan ystäväänsä jollain asialla tai tekemisellä. Helposti sitä vain hyrisee itsekseen tyytyväisyyttä, mutta kun tuon tyytyväisyyden ja ilahtumisen kertoo hänelle, joka on ollut edesauttamassa asiaa, tulee ilahtuminen myös sille toiselle. Kehuja viljellään ja kiitetään. Vaikeistakin asioista puhutaan, mutta rakentavasti. Eihän kukaan voi kehittyä, ellei saa myös palautetta siitä, mitä voisi tehdä toisin tai paremmin.

Joku ehkä kaipaa kiitoksia ja kehuja enemmän kuin toinen. Mies väittää, ettei hän kaipaa kauniita sanoja. En usko sitä, mutta antaa hänen pitää mielipiteensä :) Itse huomaan saavani tuollaisista asioista valtavasti energiaa, voimaa ja virtaa. Kauniit sanat myös puskevat minua eteenpäin ja antavat lisää motivaatiota siihen mitä olen tekemässä. Työssä yllän entistä parempiin suorituksiin. Siksi varmasti yritän myös itse muistaa kiittää, kertoa ilahtumisista, antaa positiivista palautetta ja myös löytää asioita, joista voi sanoa toiselle kauniisti. Jokaisessa asiassa ja ihmisessä kun on aina jotain hyvääkin. Ja jos mietin, että jollain on joku asia hyvin elämässään tai hän on onnistunut mielestäni jossain, yritän muistaa sanoa se ääneen.

Turhat, aiheettomat mölyt voi jokainen pitää mahassaan. Ne syövät ilon, tappavat luovuuden ja motivaation, lopettavat avoimen keskustelun. Niistä ei ole kenellekään mitään hyötyä tai iloa. Tuskin edes sille mölymaijalle tai -matille itselleenkään. Ei herkkänahkainen tarvitse olla, eikä ottaa itseensä noita mölytyyppien puheita, mutta miksi kenenkään pitäisi edes joutua kuuntelemaan sellaisia.

Hyvää mieltä ja hymyjä päivääsi!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.