Alkuviikolla yöt olivat jo niin kylmiä, että päädyin siirtämään oliivipuun nyt sisälle. Olen ollut aivan täpinöissäni löytäessäni sen kodiksi tuon riisikorin. Vietnamilainen riisikori on suunniteltu riisin kuljettamiseen pelloilta markkinoille ja tarinan vangiksi jäin taas kerran. Eihän minun korillani tietenkään koskaan ole riisiä kuljetettu, mutta silti tuo tarina antaa minusta hauskan näköiselle korille vielä oman mielenkiintoisen leimansa.
Korin saa taitettua myös vatimaiseen muotoon ja toiseen koriin oliivipuun vierelle pääsivätkin sitten vierastossut.
Nyt täytyy vain toivoa, että saan oliivipuuni talvehtimaan ja pysymään hengissä sisällä. Jos sinulla on hyviä vinkkejä, niin kerro ihmeessä. Muuten voi käydä niin, että meillä on kuivakukkaversio tästäkin kasvista parin kuukauden sisällä. No, ehkä siihen voisi sitten ripustaa jouluvalot kätsysti...
Postauksiin tulikin pitkä tauko. Kevään eräässä haastevastauksessa kerroin, että suurin toiveeni olisi, että syksy toisi tullessaan uuden työn. Ilokseni olen aloittanutkin syyskuun alusta uuden arjen ja se on vaikuttanut näköjään myös postaustahtiin. Tällä viikolla olen nauttinut jostain syystä aivan tavattomasti myös viileämpien iltojen rennosta ja kiireettömästä tunnelmasta kynttilänvalossa. On ollut ihanaa vain olla rauhassa ja nauttia kynttilöiden tuomasta tunnelmasta. Täällä ollaan siis, mutta uusi arki ja kynttiläillat veivät minut hetkeksi mennessään.
Rentoa sunnuntaita sinulle!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Heh, mun neuvoilla oliivipuu päätyy roskiin.;) Viime talvena yritin omaani säästää, mutta lopulta taisin kantaa sen toukokuussa roskiin, kun se oli vain kuiva käppyrä. Pitäisi olla vaikkapa viileähkö kuisti, joka ei ole liian kuuma, ja jossa on riittävästi valoa. Sellainen jäi rakentamatta tähän taloon, kun en aikaisemmin ollut yhtään viherkasvien perään.:)
VastaaPoistaOnnea uuteen työhön ja mukavaa uutta viikkoa!:)
Aika pitkälle olet Taina selvinnyt, jos toukokuuhun asti olet saanut pidettyä oliivipuun hengissä ;) Veikkaan omalta kohdaltani sellaista paria kuukautta... Kiitos onnentoivotuksista ja mukavaa viikkoa sinullekin ♥
PoistaOliivipuu on haastava talvehdittava näillä meidän leveyksillä. Huoneilmamme on niin kuivaa ja lämmintä, että ei oikein tykkää. Viileämpi ja valoisa paikka olisi paras. Kauniisti oliivi sopii tuohon riisikoriin. Tykkään itsekin kovasti niiden monitoimisuudesta ja keveydestä. Onnea uuteen arkeen ja nautinnollisia kynttiläiltoja! Niitä kynttiläiltoja tarvitaan ♥
VastaaPoistaNäin olen ymmärtänyt Kati ja se ei ole oikein hyvä lähtökohta meidän sisätilayhteiselon alulle ;) Pidän ihan hurjasti tuosta riisikorista ja tuo isompi versio oli kokona oikein passeli sekä oliiville, että tossuille. Ja totta, kynttiläiltoja tarvitaan. Uskon, että niiden voimalla on tänään pesty muutama ikkuna ja imuroitu pitkä rivi sälekaihtimia muiden tavallisempien kotitöiden lisäksi. Mukavaa alkavaa viikkoa ♥
PoistaOnnea uuteen työarkeen :). Minä aina ihailen muiden oliivipuita. Itselleni en ole hankkinut, sillä pelkään tosiaan saavani siitä uuden kuivakukan kokoelmiin. Täytyy toivoa, että kaukaisuudessa eläkepäivinä voisi saada oman puun sinne Välimeren auringon alle ;).
VastaaPoistaTuo kuulostaakin ihan mahtavalta suunnitelmalta! Meillä oli viime vuonna adoptoitu oliivipuu Italiassa, mutta suhde jäi hieman etäiseksi kun emme koskaan tavanneet... ;) Öljyt saimme kuitenkin. Ja kiitos, tuntuu aivan superhyvältä käyttää päätään taas ammatillisestikin.
PoistaOnnea uuteen työhön! Ihanat nuo vaaleanpunaiset vierastossut! Mistä olet ne löytänyt? Saakohan noita lasten koossa, voisin laittaa meidän lapset kulkemaan tuollaiset jalassa koko ajan, niin ei tarvitsisi imuroida enää niin usein :)
VastaaPoistaHih, mikrokuitumoppitossut ovat lahja siskoltani pari vuotta sitten. Muistaakseni hän oli löytänyt ne jostain nettikaupasta. Ja juu, toimivat Hanna T ihan loistavasti lastenkin jalassa, vaikka koko onkin aikuisen ;) Kiitos, tuntuu hyvältä olla taas töissä.
PoistaOliivipuusta ei ole kokemusta, mutta ihana riisikori ja kivannäköinen on taitettunakin. Onnea uuteen työhön!
VastaaPoistaPidän kovasti riisikorista itsekin JohannaL ja taittomahdollisuus lisää korin käyttömahdollisuuksia entisestään. Kori on järviruo'osta ja kestää hiukan kosteutta, joten ensi kesänä sitä voi ajatella vaikka uloskin. Kiitos onnitteluista ja mukavaa alkavaa viikkoa sinulle ♥
PoistaOnnea uudesta työstä kovasti! :-)
VastaaPoistaOliivipuut on niin ihania! :-) Ja näyttää kyllä tosi kivalta tuossa korissa. :-) Itsekin tykkään vaihdella purkkia / pussukkaa oliivipuussani, kori onkin vielä kokeilematta! :-)
Niin ovat ihania Seija! Nautin omastani vielä niin kauan kun se on hengissä... ;) Kiitos onnitteluista ja mukavaa alkavaa viikkoa ♥
PoistaOnnea uuteen työhön! <3
VastaaPoistaOliivipuu muutti meilläkin juuri sisätiloihin ja jännäilen kuinka mahtaa talven yli menestyä. Ihana tuo oliivipuun kori, näyttää tosi kauniilta!
Toivotaan, että yllätetään Jenni itsemmekin ja saadaan puumme selviämään hengissä talven yli. Kori on tosi ihana minustakin. Se on hauskasti hiukan erilainen. Kiitos onnitteluista, olen niin onnellinen tästä uudesta arjesta. Upeaa viikkoa sinulle ♥
PoistaSuuren suuret onnittelut uuden työn johdosta! Ihanaa, että toiveet toteutuivat :)
VastaaPoistaVoi kiitos kaimaseni ♥ Upeaa kun toiveet aina välillä toteutuvat - uusi arki maistuu hurjan hyvältä! Ihanaa viikkoa sinulle!
PoistaIhana toi riisikori!! Ja onnittelut työpaikan johdosta :) Terkuin rva Lahoa rautaa.
VastaaPoistaNiin minustakin rva Lahoa rautaa - olen ihan in lööv ;) Kiitos onnitteluista!
PoistaOlet löytänyt täydellisen korin oliivipuulle, aivan ihana pari!
VastaaPoistaItsekin olen jo vuosia haaveillut oliivipensaasta tai -puusta,
mutta en ole vieläkään ostanut. Minä onneton kun saan näännytettyä
kasvin kuin kasvin alta aikayksikön, ainut kasvi joka on viihtynyt
kanssamme jo pidemmän aikaa on huonekuusi.
Kiva kuulla, että työt ovat lähteneet sujumaan mukavasti.
Kaunista syyskuun viimeistä viikkoa <3
Voi kiitos Teija ♥ Oliivipuu oli kesällä ihan mukava, eikä mitenkään vaikean tuntuinen kaveri terassilla, mutta sisällä tosiaan ilmeisen haastava. Mistähän saisimme edes hiukan vihertävät peukalot...? Upeaa syyskuun viikkoa sinullekin!
PoistaOnnea uusiin haasteisiin :)). Mulla oliivipuu on vielä partsilla. Pitäisi kai tuoda se sisällle...;))
VastaaPoistaKiitos S :D Täällä ovat ilmat ainakin lämmenneet uudelleen sen verran, ettei siirrolla enää olisi ollut niin kiire ja partsi on kuitenkin suojaisa paikka. Viikko sitten tilanne oli toinen ja tuli hätä siirtää puu sisäpuolelle. Mutta joo, todella ammattimainen kuivakukiksi kasvattaja täällä rauhoittelee sinua... ;)
PoistaOi, ihana uutinen Anu! Ja onnea uusiin haasteisiin :). Olen onnellinen puolestasi! Kyllä arki vain vie aikaa bloggailusta, mutta parasta on se, että sitä voi tehdä juuri silloin kun itselle parhaalta tuntuu. Ei silloin kun kaikki muukin kotona odottaa tekijäänsä. Silloin harrastuksesta voi kuitenkin nauttia, eikä siitä tule pakkopullaa. Vielä kerran onnea, ja älä pelkää - täällä me ollaan vaikka tahti olisikin verkkaisempi ;)
VastaaPoistaKiitos ihana Jutta kauniista sanoistasi! Noin itsekin ajattelen postaustahdin. Siinä vaiheessa kun bloggaaminen menee pakkopullaksi, ei siitä ole enää iloa kenellekään, sen enempää bloggaajalle itselleen kuin lukijallekaan. Kiitos kun olet ja olette siellä ♥
Poista