keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Ensimmäinen terassille tuleva kasvi hankittu

Eucalyptukset ovat olleet viimeaikojen suosikkivihreitäni leikoissa. Viime kesänä ihastuin myös Kukkala-blogissa olleisiin ruukkuversioihin. Sain kuitenkin kuulla, että kesäaikaan ruukkueucalyptusten löytäminen voi olla vaikeaa ja näin kävikin, jäin ilman.




Onnea on, kun on hyvämuistinen ystävä, joka tuntee myös kasvit. Kotilaiturin Kati oli ottanut kaupalle joitakin ruukkueucalyptuksia myyntiin ja muisti viime kesäiset etsintäni. Niinpä osasin olla tänä vuonna oikeaan aikaan liikkeellä ja meille muutti uusi viherkasvi.

Aikomukseni on yrittää pitää tämä hengissä kevätkuukaudet ja siirtää sen jälkeen terassin puolelle. Sen olen huomannut parin viikon yhteiselomme aikana, että ruukkueucalyptus tarvitsee valtavasti valoa ja vettä myös. Olen hieman hajamielinen kastelija ja nyt saankin tsempata oikein kunnolla, että kasvi saa riittävästi vettä. Ensimmäinen sijoituspaikka ei myöskään ollut riittävän valoisa, mutta nyt näyttäisi, että uudessa paikassa on tarpeeksi valoa.





Ruukkueucalyptus ei normaalitilassa tuoksu oikeastaan ollenkaan, mutta kun lehtiä hieroo, erittyy niistä ihana tuoksu.




Ensimmäinen askel kohti tulevaa terassikautta on nyt siis otettu. Toivon todella, että tämä kasvi pysyy hengissä ja saamme nauttia siitä kesäterassilla. Vielä pitää selvittää miten paljon aurinkoa ja paahdetta se sietää. Kovin varjoisan paikan kasvi se tuskin on, mutta lehdistä päätellen epäilen hieman sen paahteensietokykyäkin.

Aurinkoista viikon jatkoa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Puurohulluuden herättäjä

Oli aika, jolloin päiväni alkoivat säännöllisesti puurolla. Sitten tuli aika, jolloin puuro ei maistunut oikein ollenkaan. Tuntui myös, että puuro täytti vain hetkellisesti ja pian oli jo uudelleen kurniva nälkä. Jotkut laittavat puuron joukkoon raejuustoa ja saavat tuolla proteiinilisällä puuron pitämään nälän kurissa pidempään, mutta ajatus raejuustosta puurossa ei ole kiehtonut minua.




Ei ennen kuin nyt. Sisäinen puurohulluni heräsi kun maistoin uutta lakkaraejuustoa puuron päällä. Vai pitäisikö sanoa lakkaraejuustohullu heräsi, sillä tuo raejuusto on todella hyvää melkein missä yhteydessä tahansa tai vaikka yksinäänkin.



Mutta takaisin puuroon. Kaurapuuroa, lakkaraejuustoa, yleensä mustikoita pakkasesta, mutta tällä kerralla pakastettuja granaattiomenan siemeniä, jotka nekin ovat hyviä, ja päälle loraus marjakeittoa. On muuten hyvää, eikä vatsa kurni ihan heti!

Raejuusto on sen verran makeaa, että se toimii aivan loistavasti välipalanakin: lakkaraejustoa, pähkinöitä ja pakastemarjoja - herkkua myös tämä, vaikka ei perusraejuustosta niin piittaisikaan.




Samassa sarjassa näytti olevan myös karpaloraejuusto. Tuota en ole vielä maistanut - oletko sinä? Maistuukohan karpaloiselle (happamahkolle) vai onko siinäkin makeutta joukossa? Kerrothan, jos olet testannut.

Tällainen löytö, arjen timantti, oli pakko jakaa näin keskellä keskiviikkoa :)
Pidetäänhän kiva päivä!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Mustavalkoinen pääsiäinen

Pidän kovasti vuoden erilaisista teemoista ja juhlista. Niin myös pääsiäisestä. Jonakin vuonna meillä on enemmän koristeita, toisena vähemmän, mutta jotain pientä vaihtelua on kiva tuoda kotiin näiden teemojen ympärille.



Jo viime vuonna meillä oli kaksi eri tyyppistä pääsiäistä: harmoninen ja värikäs. Nuo kaksi tyyliä näkyvät meillä tänäkin vuonna: olohuoneessa on rauhallisempia ja maanläheisiä värejä, keittiössä ja arkihuoneessa puolestaan mustikanvarvut, virpomisvitsat ja viime vuonna askarrellut Foam Clay -munat tuovat pirteää värikkyyttä, reippautta elämään.






Eikä siinä vielä kaikki. Eteisessä meitä ja vieraita ottaa vastaan mustavalkoinen pääsiäinen. Sen luomiseksi ei tarvittu kuin mustia ja valkoisia höyheniä, mutta pidän tästä(kin) kovasti. Tätä tämä on kun pitää erilaisista asioista... toisaalta, mutta toisaalta...




Pysyykö sinulla teemakoristelut yhdessä ja samassa värimaailmassa vai löytyykö muitakin, jotka eivät osaa valita sitä ainoaa ja oikeaa linjaa? Mikä "pääsiäistyyli" - vai voiko niin edes sanoa... - on sinun suosikkisi?

Mukavaa alkanutta viikkoa!
Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi. 

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Tunti meidän maailmallemme


Ensi lauantaina on taas aika sammuttaa edes yhdeksi tunniksi turhat valot ja ilmaista huoli ympäristömme tilasta. Maailma ja ilmastomme muuttuu; osaksi luonnollisten asioiden seurauksena, osaksi meidän ihmisten aiheuttamana.









Maailman Luonnonsäätiön WWF:n järjestämä, Australiasta lähtöisin oleva Earth Hour on maailman suurin ilmastotapahtuma ja sitä vietetään tosiaan ensi lauantaina 19.3. klo 20.30-21.30, kansainvälisesti jo kymmenettä kertaa. Suomessa tämän vuoden teemana on maailman suurin kynttiläillallinen.




Kynttiläillallisen teemassa yhdistyy alkuperäinen ajatus valojen sammuttamisesta tunniksi, mutta myös se, että ruoka muodostaa ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä hurjat 20 prosenttia. Saman verran kuin liikenne, mikä yllätti ainakin minut. WWF:n mukaan ruuan vaikutuksia on helppo pienentää suosimalla kasviksia ja lähivesien pikkukaloja ja jättää esimerkiksi naudanlihaa vähemmälle. Hyviä muutoksia myös oman terveytemme kannalta.

 Luonto ja ympäristö ovat minulle tärkeitä, mutta silti ainakin minulla olisi huimasti parannettavaa kaikenlaisessa ekoilussa. Tällaiset teemapäivät ovat omiaan herättämään miettimään omaa käytöstään ja tottumuksiaan - ja toivottavasti myös tekemään muutoksia.




Kutsunkin sinut mukaan maailman suurimmalle kynttiläillalliselle ensi lauantaina. Tuletko mukaan? Paikan voi jokainen valita itse ja menu kannattaa teeman mukaisesti koota kasvisten ympärille. Meillä lauantaina iltapäivällä juhlitaan kuopuksen mummikummisynttäreiden merkeissä, joten jaksaminen ei ehkä riitä sen suuremman illallisen kehittelyyn ja valmistamiseen, mutta illan kotikatsomoomme ajattelin tehdä bruschettoja ja hyvää salaattia (ehkä muutaman viipaleen manchegoakin voisi laittaa tarjolle...). Tiedä sitten minkälainen hiilijalanjälki tällä iltapalalla on, mutta ajatus se takana on ainakin kaunis.




Kynttiläillallisen kynttilät ehtii tehdä vielä vaikka itse. Kaikkein helpoimmalla askartelulla pääsee kun omat ekologiset kynttilät tekee mehiläisvahalevyistä, tällaiset kuin näissä kuvissa. Ehkä maailman helpointa askartelua - jos osaat pyörittää paperista rullan, osaat tehdä myös näitä. Tai jos haluaa askarrella enemmän, voi valaa soijavahakynttilöitä purkkiin. Tuo purkkikynttiläohjeeni löytyy blogin lisäksi myös Suomen Earth Hourin sivuilta. Sieltä löytyy myös aivan valtavasti tähän tapahtumaan ja ympäristöön liittyvää asiaa ja vinkkejä, kannattaa käydä katsomassa ja ilmoittautua samalla mukaan kynttiläillalliselle!

Asiasta toiseen vielä nopsasti. Kaipasin tulppaanitorstai-ideassani mustaa silkkipaperia maljakon ympärille tuon rautalankakorin sisälle. Nyt tuota silkkipaperia löytyi ja eikö näytäkin aika kivalta mustikanvarpujen kanssa?

Mukavaa myöhäisiltaa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Kuormalavahavuseinän kevätlook

Ilmojen pitäisi lämmetä ensi viikolla ja koska viikon lopulla juhlitaan kuopuksen mummikummisynttäreitä, uskaltauduin antamaan etuovemme viereiselle kuormalavahavuseinälle kevätlookin, jotta vieraita olisi vastaanottamassa jotain hieman kauniimpaa.






Narsissit olisivat kaikkein parhaimpia pakkasensietokyvyltään, mutta vähitellen kylmään totutettuina myös helmihyasinttejen, muscarien, pitäisi kestää pikkupakkasta. Itse ajattelin ottaa varman päälle ja nostaa kukat ainakin vielä toistaiseksi yöksi sisälle.







Tein syksyllä tuon havuseinän kuormalavoista ja viime viikonloppuna siitä lähtivät kausivalot pois. Jotain keväisempää piti keksiä tilalle. Kieputin rautalangasta ripustimet punasaviruukkujen ympärille ja ripustin ruukut seinämän reunaan. Voilá, kevätlook on valmis.






Nyt vain kevättä tekemään pihalle. Instassa (@4nu123) löytyi muutamakin sielunsisko, joilla on sama "pakkomielle" kuin minulla eli ihan pakko kopsutella keväällä kantapäällä jäätä pois, sieltä mistä sitä saa rikki. Pari kopsautusta mennen tullen kun ulkona liikkuu, tuo kevättä jo reilusti lähemmäksi. Ja kun vapaapäiväksi sattuu aurinkoinen ilma, otetaan avuksi petkele tai rautalapio. Sillä tekniikalla kevät tulee ihan kohisten. Joku ihana instailija kertoikin kevään edenneen bussipysäkillä 15 cm muutaman päivän aikana ihan hänen ansiostaan. Auringolla on sulatusvoimansa, mutta niin on meillä kopsuttelijoillakin ;)

Hyvää mieltä viikonloppuusi!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Sulkia, puuhelmiä ja vähän pääsiäisvivahdetta

Innostuin viime viikonloppuna somistamaan olohuonettamme hieman keväisempään suuntaan. Ihania pastellivärejä ei vielä tullut olohuoneeseemme, vaan kevät tuli ehkä aavistuksen pääsiäisvivahteisilla somisteilla.








Tuunasin pöytäkynttilästä omanlaisen pujottamalla pieniä puuhelmiä nahkanyöriin ja kieputtamalla sen kynttilän ympärille. Lisäksi tein ruskean laspullon karahkaan muutamia sulkakoristeita samoista materiaaleista. Jossain vaiheessa tuntui, että puuhelmiaskarteluihin oli vaikka mitä kivoja vinkkejä, mutta kun aikanaan sain helmet ostettua, en löytänyt enää mitään ideoita. Nyt helmet tulivat käyttöön.








Viime pääsiäiseksi askartelemani höyhenmunat pääsivät myös jo esille. Onhan pääsiäinen melkein nurkan takana. Vielä mustikanvarpuja vaasiin odottamaan keväänvihreitä silmuja ja olohuone on taas hieman eri näköinen.






Joko kevät näkyy teillä kotona? Jos, niin millä tavalla? Nyt lähettämään päivän synttärisankari, yhdeksänvuoden takainen naistenpäivän ponnistusten rakas tulos eli kuopus, partioon. Oikein ihanaa naistenpäivän iltaa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

perjantai 4. maaliskuuta 2016

#BLOGISITARINA

"Olen jo pitkään miettinyt blogin aloittamista. Mutta mitä siihen blogiin sitten kirjoittaisi? No niinpä. Olen innostuvaista sorttia. Innostun helposti erilaisista asioista ja pidän uusien asioiden kokeilemisesta. Ja kun innostun jostain ja vakuutun siitä, jaan innostukseni mielelläni läheisillenikin. Mutta hei, miksipä se ei voisi olla punainen lankani tässä blogissakin." 

Noilla sanoilla olen aloittanut ensimmäisen blogipostaukseni huhtikuussa 2013, pian kolme vuotta sitten. Heti perään halusin jakaa pehmeiden kantapäiden saamiseksi löytämäni vinkin, mutta sitten katosivat sanat. Ei aavistustakaan mitä kirjoittaisin. Koko blogi jäi hautumaan elokuuhun asti ja sen jälkeen jossain naksahti ja blogista tuli osa elämääni. Laskenkin, että blogini alkoi vasta tulloin elokuussa.




Olin markkinointi-ihminen, jonka viimeisimpään, määräaikaiseen työsuhteeseen ei löytynyt jatkoa hieman nurkan takaa tulleen taantuman takia. Halusin kehittää itseäni, mutta en halunnut sitoa itseäni pitkäaikaiseen koulutukseen. Työn löytäminen oli se ensisijainen tavoite. Blogimaailma oli kovassa nousussa ja blogien kautta markkinoiminen siinä samassa. En ollut juurikaan lukenut blogeja, en tiennyt mitä kautta blogeja voisi lukea, enkä tiennyt miten blogi perustetaan tai miten sitä kirjoitetaan.

Perustin siis blogipohjan ja lähdin ammatillisen kiinnostuksen kautta harjoittelemaan. Blogi oli ensimmäisten postausten ajan suljettu, mutta lähes heti mietin, miksi en avaisi blogia toisillekin luettavaksi kun kerran kirjoitan. Ja markkinointi-ihminen kun olen, lähdin hyvin nopeasti myös miettimään miten blogille saisi lisää lukijoita. Ja siitä se sitten lähti.






Periaatteet tulivat selväksi ja sen jälkeen ammatillinen kiinnostus jäi taka-alalle. Blogista tuli työpaikan kahvipöytäkeskustelujen korvaaja. Kirjasin blogiin löytämiäni vinkkejä ja ruokareseptejä sekä DIY-tekeleitäni. Samoja asioita, joista olimme puhuneet aikaisemmin työpaikkojen kahvitauoilla. Ja voit uskoa miten hyvältä tuntui kun tuohon blogikahvipöytääni istui seurakseni muitakin, alkoi tulla kommentteja. Eihän yksin kukaan jaksa kauaa höpötellä.

Blogin alkuvaiheessa mukana oli paljon DIY-juttuja. Silloin oli nykyistä paremmin aikaa etsiä inspiraatiota ja ideoita. Nyt kaikki käsillä tekeminen on jäänyt hieman taka-alalle, mutta nuo asiat ovat niin lähellä sydäntäni, että kun idea löytyy ja inspiraatio iskee, tulevat tekeleet jatkossakin aivan varmasti myös tänne blogin puolelle.




Takaisin työelämään siirtyminen harvensi postaustahtia ja vaihtoi tosiaan jonkin verran myös aihepiirejä. Tällä hetkellä sisustaminen ja hyvä olo ovat omassa mielessäni pinnalla ja uskon, että se näkyy tai ainakin tulee näkymään blogissakin.  Aihealueet vaihtelevat siis sen mukaan mikä itseäni milloinkin kiinnostaa. En tiedä onko lukijasta hankalaa kun blogi on sillisalaattia, eikä koskaan tiedä mitä seuraavassa postauksessa tulee olemaan. Kerro sinä.

Blogista on tullut minulle tärkeä harrastus. Sen kautta olen oppinut enemmän valokuvaamisesta, olen saanut harjoittaa kirjoittamista, päässyt tutustumaan upeisiin yrityksiin ja tuotteisiin - ja mikä parasta tutustunut aivan ihaniin ihmisiin, sekä blogimaailmassa, että aivan tosielämässäkin.






Postaustahdista en suostu ottamaan sen suurempaa painetta. Kirjoitan silloin kun tuntuu siltä ja on kirjoitettavaa. Myöskään lukijamääristä en suostu kantamaan murhetta. Jokainen uusi lukija tai Facebook-seuraaja saa aikaan suuren ilon läikähdyksen, mutta en halua kalastella korkeita lukijamääriä vai niiden määrien takia. Haluan, että Arjen timanttien lukijat ovat täällä sen takia, että he löytävät täältä itselleen mieluista sisältöä. Markkinointi-ihminen blogiminässäni siirtyi siis jo heti alkuvaiheiden jälkeen sivuun Anun edestä.

Kovin henkilökohtaisia asioita en syystä tai toisesta ole halunnut tänne ainakaan vielä toistaiseksi tuoda. Ehkä siksi, etten nosta itseäni voimakkaasti esille normielämässäkään. Uudessa seurueessa etenkin tutkailen ensin keitä keskustelukaverini ovat ja vasta sen jälkeen lähden avautumaan. Mutta kun luottamus on voitettu, onkin helppo puhua suuremmista ja aremmistakin asoista.




Tällainen on minun blogini tarina. Kiitos Suvi, kun haastoit minut mukaan! Suvin Fallen For An Old Chair -blogi on yksi Åblogeista ja sitä kirjoitetaan täällä kotikaupungissani. Kannattaa käydä tutustumassa.

Itse haluaisin haastaa mukaan seuraavat ihanat blogit ja ladyt:
Mansikkatilan mailla -blogin Tainan,
Kukkala-blogin Sannan,
Vuonon kimallusta -blogin Mariannan ja
Sydämellä tehtyä -blogin Katjan.

Säännöt
  1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa.) Saat osallistua vasta saatuasi haasteen. (Ja niitähän voi vaikka pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen)
  2. Kirjoita ja julkaise oma tarina blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
  3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsiltä, voit haastaa jonkun toisen. 
  4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan. 
  5. Mikäli olet instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina- haasteen käynnisti KOTOTEKO-blogi

Kuvitukseksi tähän keräsin yksityiskohtia, joissa on tämän hetken yhtä lempiväriäni. Kutsun sitä Kotilaiturin vihreäksi. Kotilaiturin uudessa kodissa kun on yksi seinä maalattu todella upealla vihreänharmaalla ja havittelen samaa väriä meilläkin erääseen seinään. Meillä ei ole montaa seinää tapetoituna, mutta eikö juuri tuo kyseinen seinä ole. Se tekee pientä hidastetta maalausmatkaan, sillä mies ei ole erityisen innostunut ideasta, että tapetti poistettaisiin ja kotiin tulisi taas tauon jälkeen remonttipölyä. No, käännytystyö jatkuu - tai sitten teen jonain päivänä vain yllätyksen hänelle.

Ihanaa viikonloppua sinulle!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.