sunnuntai 31. tammikuuta 2016

HAASTE: Ystäväkirja ♥

Lapsuuden ystäväkirjat olivat ihania. Sain äidiltäni juuri pari ala-asteaikaista ystäväkirjaani ja niitä oli hauska lukea. Ystäväpiirissäni on edelleen joitakin ystäviä, jotka olivat kirjoittaneet noihin kirjoihin ja vastaukset olivat tunnistettavia. Monet piirteet ovat pysyneet.




Nyt sain blogeissa kiertäneen ystäväkirjahaasteen kahtakin eri kautta, ihanista Mansikkatilan mailla ja Arjen helmiä -blogeista. Kiitos naiset! Ajattelin yhdistää molempien haasteiden vastaukset tähän samaan postaukseen.

Ensin Mansikkatilan mailla -blogin Tainan kysymykset:

1. Perheeseeni kuuluu
Aviomiehen lisäksi tyttäret, jotka ovat syntyneet vuosina 2004 ja 2007. Miehen kanssa yhtä ollaan pidetty vuodesta 2000 ja ensi kesänä meille tulee 13. hääpäivä.
 
2. Ammattini
Olen markkinointi-ihminen. Viimeiset puolitoista vuotta olen kuitenkin tehnyt töitä jokapaikan höylänä miehen puolen perheyrityksessä, joka toimii kuljetusalalla. Useimmiten päivät kuluvat yrityksen paperitöitä tehdessä, mutta olenpa muutamana päivänä löytänyt itseni pakettiauton ratista matkalla vaikkapa Tampereelle tai Hankoon. Tuolloin olen nauranutkin, että tätä on elämä perheyrityksessä, välillä myydään jopa vaimo. Tuon yrityksen töiden lisäksi teen markkinointeja myös muille yrityksille. 
 
 
 

3. Harrastukseni
Tällä hetkellä minulla ei ole mitään säännöllistä harrastusta, johon olisin sitoutunut säännöllisesti. Käsillä tekeminen ja musiikki ovat lähellä sydäntäni ja sunnuntain myöhäisillan maailmanparannuskävelylenkki ystävän kanssa on tärkeä perinne, joka on pysynyt jo vuosia. 
 
4. Erityistaitoni
Olen treenautunut aika hyväksi sulkemaan korvani ympärillä olevalta höpötykseltä. Tärkeä taito kun tekee suurimman osan työpäivästään kotona, mutta olen huomannut, että korvat tahtovat sulkeutua välillä myös sellaisissa tilanteissa, joissa haluaisin olla paremmin läsnä. Treeniä täytyy siis jatkaa, että tästä taidosta tulisi hallitumpi.
 
5. En osaa
Paljonkin on sellaisia asioita, joita en osaa, mutta olla kärsivällinen ja neuloa sukkia - nuo tulivat ensimmäisinä mieleeni.
 
6. Oudoin tekemäni asia
Tätä piti miettiä... Ehkä se, että nuorempina tyttöinä ystävän kanssa erään leirintäalueen yöpöymismökissä tilkitsimme oven pikkuhoususuojilla. Pienessä mökissä inisi tuhat ja yksi hyttystä kun olimme menneet nukkumaan ja tuntui, ettemme saaneet millään kaikkia hengiltä. Huomasimme, että mökin oven päällä oli oven levyinen kunnon aukko ja olimme varmoja, että hyttysiä tuli koko ajan lisää juuri tuosta aukosta. Mietimme millä saisimme aukon tilkityksi ja lopulta liimasimme molempien kasseista löytyneitä pikkuhousunsuojia tiiviiksi riviksi aukon päälle. Jo loppui ininä :)
 
 

7. Jos saisin 10 miljoonaa
Maksaisin ensin velat pois ja hoitaisin kotona muutamia remonttiasioita kuntoon. Sen jälkeen veisin perheen ja läheiset kunnon lomalle ja toteuttaisin heidän unelmiaan. Sijoittaisin osan rahoista hyvin turvaamaan tulevia päiviämme ja sen jälkeen viettäisin kunnon holtittoman shoppailupäivän. Lisäksi haluaisin aloittaa yrityksen, joka auttaisi (myös taloudellisesti) pienyrittäjiä pääsemään alkuun hyvän liikeidean kanssa. Riittäisikö tuo 10 miljoonaa? 
 
8. Jos saisin päivän olla mies
...kääntäisin pään on/off -katkaisimen off-asentoon ;) Katja vastasi hyvin tähän Nainen talossa -blogissa,  että hän kävisi palkkaneuvottelut ja tuon tekisin minäkin varmasti kun vain muistaisin.
 
9. Hävettää tunnustaa, mutta
...olen koukussa Candy Crash -peliin...
 
10. Elämän tarkoitus on
...olla onnellinen ja pyrkiä omalta osaltaan tekemään myös läheisten ihmisten elämä mahdollisimman onnelliseksi. 
 


 
Sitten Arjen helmiä -blogin Krissen kysymykset:
 
1. Perheesi?
Tähän tulikin vastaus jo tuolla edellisessä.
 
2. Haaveammattisi?
Opettaja ja konttoristi (nimenomaan tuolla tittelillä) taisivat olla ensimmäisiä haaveammattejani. Jossain vaiheessa minulla oli suuri haave alkaa kultasepänliikeyrittäjäksi. Minusta on jopa kuva Sodankylässä sijaitsevan A. Pulkkisen kultasepänliikkeen edessä ja albumin kuvatekstissä lukee, että tässä tulevaisuus. Tyttönimenihän on Pulkkinen.
 
3. Piirre/piirteet, joita arvostat ihmisessä?
Luotettavuus on yksi tärkeimmistä, ellei kaikkein tärkeinkin piirre. Arvostan myös sitä, että voin keskustella ihmisten kanssa siten, että molemmat osapuolet ovat avoimia hyvistä ja huonoista asoista ja uskaltavat sanoa ne ääneen. 
 
 
 
4. Asia/asiat, mitä et voisi koskaan tehdä?
En voisi olla koskaan tahallani ilkeä toiselle. 
 
5. Suurin haaveesi/unelmasi?
Suurimmat haaveet liittyvät tyttäriin ja siihen, että saamme annettua heille hyvät eväät maailmalle ja että heidän elämänsä kulkisi onnellisten tähtien alla. Materialistisempia haaveita on paljon ja yksi näin kevättä kohti mentäessä ajankohtaiseksi tuleva on taas pihan, etenkin etupihamme kuntoon laittaminen. Itse olisin halukas tekemään sitä pikku hiljaa, mutta mies näkee kokonaisuuden ja haluaisi hoitaa sen kerralla kuntoon pihan kaatojen säätämisestä ja laatoituksista varaston purkamiseen ja uudelleen rakentamiseen asti. Ja norsun syöminen pilkkomatta onkin sitten melkoisen korkean aloittamiskynnyksen takana...
 
6. Paikka, johon haluaisit matkustaa ja miksi?
Kaukoitä kutkuttaisi. Olemme joskus ennen lapsia käyneet Singaporessa ja sieltä päiväretkellä Indonesian puolella paikallisten suosimalla saarella, jossa ei tuona päivänä ollut meidän lisäksemme kovinkaan montaa ihmistä valkoisella, pitkällä hiekkarannalla. Tunne, joka tuolla rannalla oli miehen ja kookospähkinäjuoman kanssa on seurannut minua tiukasti ja jotain sellaista haluaisin kokea uudelleen.
 
7. Lempipuuhasi kotona?
Kaipa se on pieni puuhastelu. Sohvailu on mukavaa, mutta kovin pitkään en jaksa olla paikoillaan, vaan on kiva puuhata jotain pientä. Toisaalta sohvailu hyvän kirjan tai blogisurffailun ja irtokarkkien kanssa on kivaa tosiaan sekin.

 
 
 
8. (Julkisuuden)henkilö, jonka haluaisit tavata ja miksi?
Kukahan se voisi olla? Kirsti Paakkanen oli Marimekon aikoinaan henkilö, jota ihailin kovasti. Ehkä haluaisin tavata jonkun menestyneen naisyrittäjän, joka on osannut pitää myös pehmeyden mukana toiminnassaan.
 
9. Kumpi on sinulle tärkeämpää raha ja menestys vai onnellisuusja hyvä olo?
Onnellisuus ja hyvä olo jos saa valita vain toisen. Ehdottomasti. Raha kuitenkin helpottaa asioita ja antaa mahdollisuuksia, menestys tuo lisää motivaatiota ja nostaa itsetuntoa - niitäkin tarvitaan. Eli varmasti hyvä yhdistelmä näistä olisi se kaikkein omin vaihtoehtoni jos ollaan ihan rehellisiä. Ilman menestystäkin pärjää silti hyvin, ilman hyvää oloa en pärjäisi.
 
10. Asia, jonka tekemistä kadut?
En usko, että kadun oikeastaan mitään tekemistäni. Yksi motoistani, joita olen yrittänyt siirtää myös lapsille on, että usein enemmän katuu sitä mitä jättää tekemättä kuin sitä mitä tekee. 
 
 
Tämä haaste on kiertänyt jo aika tehokkaasti ympäri blogeja, joten en haasta ketään erityisesti. Jos et ole tehnyt vielä tätä haastetta, niin nappaa haaste tästä matkaasi ja valitse näistä kysymyksistä 10 sinulle mieluisinta.
 
Oikein suloista sunnuntaita! Ajattelin tänään käydä hakemassa paljon puhuttua Dc Fixiä ja testata miten sen käyttäminen onnistuisi suunnittelemaani tarkoitukseen. Tästä lisää ehkä myöhemmin.
 
Anu
 
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.  

tiistai 26. tammikuuta 2016

Laskiaisen Nutella-pullat

Laskiaispullat ovat yksi heikkouksistani. Ei siis ihme, että viime viikolla Instagramia selatessa ja monia, monia erilaisia laskiaispullakuvia katsoessani iski valtava pullahimotus.




Kauppojen pakastealtaissa myydään tosi hyvän makuisia pikkupullia ja monesti meidän laiskan äidin "itsetehdyt" laskiaispullamme ovatkin Pirkka-tädin tai hänen S-ryhmän sukulaistätinsä leipomia. Niin tälläkin kerralla. Tosin nyt olivat kaupasta pikkupullat loppu ja mukaan matkasi voisilmäpullapussi.




Nutella-laskiaispullat ovat rantautuneet Suomeen hieman suuremmin jo ilmeisesti viime talvena, mutta ottivat vasta nyt minun silmääni. Idea kuulosti niin houkuttelevalta, että teimme vuoden ensimmäiset laskiaispullat Nutella-versioina.

Pullan väliin voideltiin Nutella-kerros ja Nutellalla maustettu kermavaahto tuli sen päälle. Meillä Nutellaa laitettiin pari ruokalusikallista yhdestä kuohukermapurkista tulleeseen vaahtomäärään. Ja hyvää oli.




Nutella-pullat tulivat koko perheellä laskiaispullaluokituksessa kakkoseksi. Omaa ykkössijaani pitää edelleen (mielestäni se Ainoa Oikea laskiaispulla eli) mantelimassaversio, loppuperheellä hilloversio.

Selvisi muuten, ettei tautini ollutkaan sikotauti, vaan ilmeisesti jonkun viruksen aiheuttama, joka pitää edelleen lämpöä. Tämän päiväisen lääkärin mukaan loppuviikko pitää ottaa vielä rauhassa, mutta sen jälkeen pitäisi tauti olla vihdoin jo voitettuna. Toivon, että hän on oikeassa.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

lauantai 23. tammikuuta 2016

Ruokakaupassa kotisohvalla

Käsi pystyyn kuka nauttii ruokakaupassa kiertelystä? Minusta se on ajoittain ihan mukavaakin, mutta enemmän kuin usein on myös hetkiä, jolloin voisin käyttää aikaani muutenkin. 

Meillä ruokakaupassa käynti on minun vastuullani. Mies ei aamuisin töihin lähtiessään vielä tiedä koska tulee illalla kotiin ja arki pyörii kaupassakäynteineen, lasten harrastuskuljetuksineen ja muiden arjen juttujen osalta minun varassani. Näin varmasti on monessa muussakin perheessä. Nyt kun teen töitä kotikonttorilla ja lapsetkin ovat jo hieman isompia, on arkirumba helpompaa pyörittää, mutta silti tulee hetkiä, jolloin kaipaa helpotusta.




Olinkin iloinen kun pääsin testaamaan blogiyhteistyön merkeissä perinteikkään turkulaisen K-Market Puhakan uutta ruokaverkkokauppaa. Olin ajatellut, että oikeiden ruokatarvikkeiden löytäminen voisi olla verkkokaupassa hankalaa ja miettinyt miten kaupassa kerääjät valitsisivat esimerkiksi tuoretuotteet meidän ostoskoriimme; onko omenoissa kolhuja, onko leivän parasta ennen -päiväys jo huomenna jne. Nuo mietteet olivat jarrutelleet tähän asti tilaa ja nouda -palvelujen kokeilemistani, mutta nyt oli mahtavaa päästä tuumasta toimeen.

Ruokaverkkokaupan käyttäminen oli helppoa. Rekisteröitymisen jälkeen eri valikoista ja niiden alavalikoista pääsi helposti löytämään haluamansa. Myös hakusanalla pystyi etsimään tarpeitaan. Ostoslista on mahdollista tallentaa ja seuraavalla kerralla ostosten tekeminen on entistä helpompaa niiden tarvikkeiden osalta, jotka ovat säännöllisessä käytössä. K-Market Puhakalla on mahdollisuus saada ostokset joko valmiiksi kerättyinä kaupalta tai kotiin kuljetettuina. Maksu tapahtuu siinä vaiheessa kun tavarat vaihtavat omistajaa.




Tein tilauksen työpäivän päätteeksi, puoli viiden aikaan ja seuraavana päivänä hieman ennen klo 11 oli K-Market Puhakan auto pihassamme ostosten kanssa. Kun ostoskorin arvo ylittää 60 euroa, on ostosten keräily ja kotiinkuljetus ilmainen kahdeksan kilometrin säteeltä kaupalta. Puhakalta meille tulee matkaa noin kilometrin enemmän, joten palvelun hinta meille on kokonaisen yhden euron. Pieni raha tällaisesta arjen helpotuksesta, ainakin minusta, etenkin kun hintavertailuissani huomasin, että verkkokaupan tuotteet olivat täsmälleen saman hintaisia kuin normaalisti käyttämässäni, hieman suuremmassa ruokakaupassa.




Myös mietintäni tuoretuotteista, päiväyksistä ja siitä täyttävätkö valitut tuotteet omat kriteerini oli turha. Hedelmät ja vihannekset, maitotuotteet, liha- ja kalatuotteet kerätään näihin toimituksiin suoraan sen päivän kuormasta, jotta tuotteet ovat moitteettomimpia ja niissä on mahdollisimman pitkät päiväykset.

Miten tästä eteenpäin, jatkaako perinteistä kaupassakäyntiä vai tilatako tuotteet kotisohvalta? Muutamia eroja käytännöissä huomasin. Verkkokaupasta tilatessa on parempi olla valmis lista, jonka mukaan tuotteet naputtelee koneelle. Kaupassa hyllyjen välissä tulee huomattua, että kananmunat olivatkin loppu tai oliiviöljy vähissä. Noita muistutuksia ei välttämättä tule verkkokaupassa. Ehkä sovellus osaa jossain vaiheessa tehdä noita muistutuksia, mutta ei vielä.




Itse bongailen ruokakaupassa myös mielelläni uutuustuotteita ja nekin pomppaavat perinteisessä tavassa helpommin esille. Toisaalta noihin molempiin liittyy se, että verkkokaupassa käydessä on helpompi pysyä ennalta mietityssä ostoslistassa; heräteostoksia ei tule niin helposti ja rahaa säästyy. Taloudellista puolta nosti esille myös se, että ostoskorin arvo oli koko ajan silmissä. Ei tule yllätyksiä kassalla ja koria täyttäessä tulee ehkä tarkemmin huomioitua tuotteiden hinnat.

Nyt kun kynnys ruokaverkkokaupan käyttämiseen on laskettu, tulen varmasti käyttämään palvelua uudelleenkin. Kokonaan en malta luopua kärryjen työntelystä hyllyrivien välissä, vaikka se ei lempipuuhaani olekaan - täytyyhän ne uutuudet päästä aina välillä bongailemaan, mutta silloin kun arki on kiireistä tai kaupat ruuhkaisia, en usko, että lähden enää paikanpäälle. Niin helppoa ja sujuvaa verkkokauppapalvelun käyttäminen oli. Tuntui muuten aika luksukselta kun päivän päätteeksi siirsi työpaperit ja koneen syrjään ja sai lähteä tekemään päivän tuoreista ruokaostoksista päivällistä. Tuohon voisi tottua, vai miten, minkälaisia kokemuksia sinulla on verkkoruokakaupoista?

Leppoisaa lauantai-iltaa!

Anu

* Yhteistyössä K-Market Puhakka. Kiitos mielenkiintoisesta yhteistyöstä! *

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Lepoa ja leinikkejä

Lepoa ja leinikkejä. Siinä suurimmat uutiset viimeisen viikon ajalta.




Leinikit ovat ihania ja kukat ovat nyt vahvistuneet jouluna myynnissä olevista hieman hentoisemmista yksilöistä. Suloisen herkän näköisiä nuo ihanuudet ovat joka tapauksessa. Lähdin ostamaan valkoisia leinikkejä, mutta nuo hennosti roosaan taittavat, sisältä raikkaan vihreät kukat pakattiin loppujen lopuksi pakettiin.




Kukkapiristystä tarvitaan, sillä olen ollut nyt viikon puolikuntoisena. Viime viikolla sain alkuviikolla erään yön aikana itselleni valtaisat leukaperät. Näytin kuin parhaaltakin Putous-hahmolta. Seuraavan yön aikana pullahtivat välittömästi yhdistyneet kolmois- ja nelosleuka (ehkä jopa vitosleukakin), jotka tutisivat iloisesti kävellessä ja liikkuessa. Ei muuten erityisen kiva tunne, vaikka hyllyvästä heltastani onkin riittänyt naurun aiheita itselle ja lähipiirille.





Menin lääkärille jo heti leukaperien ilmestyttyä ja mahdollinen diagnoosi on sikotauti, jota en ole sairastanut lapsena. Kontrollikäynnillä maanantaina tuli muitakin vaihtoehtoja, mutta vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä mistä tässä on kyse. Turvotus alkaa onneksi jo laskea, mutta pientä lämpöä on ja olo on edelleen vetämätön. Toivotaan, että perjantaihin mennessä verikokeen tulokset olisivat tulleet ja taudinkuva varmistunut.

Epätietoisuus tällaisissa asioissa ei sovi luonteelleni ja lääkärikseni osui harmittavasti henkilö, joka kanssa en ole saanut luottamusta. Mielikuvituksellani on siis riehakka ratsu allaan.




Asioilla on taipumus järjestyä, joten keskitytään kauneuteen ympärillämme ja ikkunan takana olevaan upeaan aurinkoiseen pakkaspäivään. Tämä kotitohtori määrää itselleen nyt lepoa ja leinikkejä - mitäpä ne eivät parantaisi. Hyvää mieltä päivääsi ♥

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Kevätnainen

Sain ystävän kautta mahdollisuuden värianalyysiin. Värianalyysit olivat jossain vaiheessa todella suosittuja ja muistan, miten aikanaan naiset kiersivät värimalliensa kanssa vaatekaupoilla ja vaatteen piti olla täsmälleen eikä melkein tuon värikortin mallin värinen.


Kuva: Kati / Kotilaituri


Oma mielikuvani oli myös jäänyt tuolle ajalle, mutta lähdin mielenkiinnolla mukaan, totta kai - ja kuinka väärässä olinkaan ollut ja mielikuvani vanhentuneita. Värianalyysin toteuttanut Fancy Dreamin Tarja Rantakangas kertoi minulle Friendtexin konttorilla ensin värianalyysien taustoista ja konsepti on edelleen tuo sama kuin aikaisemmin. Oma kokemukseni näytti kuitenkin, että konsepti istuu hyvin tähänkin päivään ja on erinomaisen ajanmukainen.

Beauty Colors -värianalyysit tehdään aina meikittömälle, puhtaalle iholle kirkkaiden päivänvalolamppujen valossa. Hiuksetkin peitetään myssyn alle. Tarkkaan valitut kangasmallit asetetaan leuan alle, lähelle kasvoja ja nopeilla vaihdoilla katsotaan eri vaihtoehtojen sopivuutta.


Kuva: Kati / Kotilaituri

Kuva: Kati / Kotilaituri

Vaihdot tehdään nopeasti ja eron huomaa vain tuolla nopeasti välähtävällä hetkellä. Ensivaikutelma on tässäkin siis se, joka merkitsee. Oli yllättävää, miten suuri vaikutus väreillä on. Osa väreistä antoi kasvoille vahvaa kontrastia, valoa ja varjoja, osa vei kaikki varjot pois ja teki kasvoista ilmeettömät ja kalpeat. Osa väreistä teki leuan alle ja poskille sopivasti varjoa saaden kasvot näyttämään kapoisemmilta, osa väreistä korosti tai tasoitti kauniisti ihon omaa väriä, osa vei kaiken värin pois.

Mitä kukakin sitten haluaa korostaa tai häivyttää, se vaikuttaa oikean värin valintaan, kuten Tarja sanoi. Sen olen huomannut aikaisemmin itsekin, miten osa väreistä saa ihon hehkumaan kauniimmin, mutta nuo varjot ja kontrastit olivat minulle uusi juttu.




Käytän vaatteissani paljon mustaa, mutta Tarjan kanssa totesimme molemmat liinakokeilujen jälkeen, että musta tuo kasvoilleni varjoja enemmän kuin tarvitsisi. Vuodenajakseni valikoitui lämpimien sävyjen kevät, mutta mustaa ei tarvitse silti jättää kokonaan pois. Kasvojen lähelle kannattaa vain valita jotain kevätnaisen väripaletista ja kotona huomasin, että noin olen tehnytkin. Kaulassani on usein huivi, joka on väreiltään jotain muuta kuin musta.

Luonnonvalkoinen, hunaja, kamelinruskea ja beigenharmaa ovat kevätnaisen neutraaleja värejä ja sehän sopii minulle. Korallin sävyt, lemminkinsininen, voimakkaat, vihreällä taitetut turkoosit kuulostavat myös omilta, vaikka kuvioina huivissa.


Kuva: Hanna / Villa Puomi




Värianalyysi antoi uutta intoa ajatella vaatekaapin sisältöä. Musta pysyy tämän jääräpäisen kevätnaisen vaatekaapissa edelleen, mutta saa näistä ihanista ruskean sävyistä ja luonnonvalkoisesta kavereita. Uutta vaatekaapin sisältöä ei kerta heitolla Tarjankaan mukaan ole syytä hankkia, mutta jatkossa omat värit on hyvä pitää mielessä tai värianalyysistä saadut värimallikortit mukana kun suuntaa vaateostoksille. Käytännön hyötykin on: värikartan värit sopivat keskenään yhteen, eli kun ostoksissaan pitäytyy näissä väreissä, ei tule hutiostosvaatekappaletta, joka ei värinsä puolesta sovi yhteen minkään muun vaatteen kanssa. 

Värien aikaansaaman eron huomasin siis itsekin, mutta ilahdutavaa oli kun lähdin pian analyysin jälkeen liikenteeseen uusissa meikki- ja vaatesävyissä ja tapasin henkilön, jota en ollut nähnyt noin kuukauteen. Ystävän ensimmäinen kommentti oli: "Oletko pudottanut painoa vai mitä sinulle on tapahtunut, kun näytät noin hyvältä?". Värien lisäksi muuta muutosta ei olemuksessani tai olossani ollut tapahtunut. Kiitos Fancy Dreams ja Tarja sekä Friendtex, kevätnainen kiittää ammattitaidolla tehdystä värianalyysistä ja vinkeistä ♥

Mukavaa sunnuntain jatkoa! Onko sinulla kokemusta värianalyysistä?

Anu

* Yhteistyössä Fancy Dreams / Tarja Rantakangas sekä Friendtex 

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

torstai 7. tammikuuta 2016

Pakkaspäivän puuhailut

Pakkaspäivät jatkuvat ja villasukat ovat tiiviisti jaloissa koko ajan. Puhumattakaan ohuesta villahuivista kaulassa ja koko päivän jalassa olleista toppahousuista - ei niistä sen enempää.






Kunnolla kun pukeutuu on kiva kuitenkin näyttää nenäänsä pienesti ulkonakin. Pakkassäässä luonto on niin kaunis. Ystävän Facebook-seinältä nappasin idean jääkoristeista (jos luet tätä, niin kiitos Anne!). Vettä lasketaan lautaselle tai kuten esim. meillä, tyhjentyneeseen muoviseen jokirapupurkkiin ja keskelle asetetaan piparkakkumuotti. Sen jälkeen jäätymään.

Piparimuotin irroittaminen on (tai siis olisi ollut) kärsivällisten puuhaa ja koska meiltä ei näyttänyt löytyvän sellaista henkilöä, roikkuu puussa vain yksi koriste. Uudelleen jäätymässä, katkeamiskohtaa parantelemassa on toinen. Katsotaan miten sen kanssa käy, selviääkö puuhun asti. Kauniita nämä ovat minusta.






Jäälyhdyt ovat minusta ihania. Ensimmäiset kaksi lyhtyä ovat olleet nyt pari päivää ulkona, muutama lisälyhty tulossa. Kuka osaisi kertoa mistä tietää, että lyhty on jäätynyt sopivasti? Minulla on tapana joko rikkoa ämpäri kun vesi jäätyy umpeen asti, tai sitten lyhty kun se ei olekaan riittävän paksussa jäässä.

Jäätiilistä saisi helpommin tehtyä lyhdyn ja tiilien jäädyttäminen on tekijälleen armeliaampaa. Nyt pitäisi vain vauhdilla kerätä tyhjiä maitotölkkejä muoteiksi.








Meillä lintujen ruokinta jäi syksyllä aloittamatta, mutta pakkasten alkaessa vein syreenin oksaan linnunruokaa. Sääliksi kävi pikkutinttejä.




Vaikka nämä pakkasasteet ovatkin aivan liikaa ainakin minulle, on pakkasessa kuitenkin puolensa. Lyhdyt jäätyvät vauhdilla, pölypunkit saa puhdistettua vuodevaatteista ja itsensä tuntee superreippaaksi kun on hetken ollut ulkona, pakkasen värittämässä kauniissa luonnossa.

Mukavaa iltaa!
Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.


tiistai 5. tammikuuta 2016

Teetä ja sympatiaa pakkaseen

Talvi tuli vihdoin tänne eteläiseenkin Suomeen. Ainakin lämpötilojen osalta. Mittari näytti hurjia lukemia aamulla ja sen jälkeen kun olin vetäissyt villasukat jalkaani tuntui, että kuppi teetä tähän pakkaseen olisi juuri oikea tapa aloittaa aamu.




Teeveden kiehuessa muistin ystävän sanat "vinkkaa ihmeessä tuosta blogissakin". Kyse on teen haudutuspusseista, joita käytän teetä valmistaessani. Kertakäyttöisissä pusseissa saa irtoteen haudutettua ilman juomaan jostain teesihdin välistä livahtavia teenlehtiä ja muutenkin siististi ja helposti.

En tiedä mitä todelliset teenjuojat tästä haudutustavasta pitävät, mutta itse olin onnellinen löydöstäni kun nämä aikanaan löysin. Ja olen edelleen.




Suodatinpusseja on varmasti toisillakin merkeillä, mutta meidän kaupassamme myynnissä on Eskimo-merkin pusseja. Kokoja löytyy joko yhdelle kupille tai pannulliselle, mutta itse käytän yhden kupillisenkin valmistamisessakin tätä pannuversiota.




Taidan hakea vielä toisen teekupillisen, mutta sen jälkeen takaisin töiden pariin ja papereiden väliin. Sympatiat kaikille tänä aamuna pakkasessa kulkeneille ♥ Erityissympatiat pohjoisemman ihmisille, joille on ainakin luvattu tuplapakkasasteet näihin meidän asteisiimme verrattuna. Maisema on kaunis ja ihanaa kun tuli talvi, mutta hyrr miten tuo kylmyys tuntuu näin pitkän leudon pätkän jälkeen taas erityisen hurjalta ennen kuin siihen tottuu.

Pirteää pakkaspäivää!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.


lauantai 2. tammikuuta 2016

Hyvät hetket talteen

Oikein hyvää ja upeaa alkanutta uutta vuotta, sweet sixteen -vuotta! Olemme tänään avanneet viime vuoden tärkeimmät muistot tallentaneen purkin ja palanneet muistoissamme meille mieluisiin hetkiin, joista osa oli vuoden mittaan päässyt jo unohtumaankin.




Purkkiin on vielä aikaisempaakin satunnaisemmin muistettu tallentaa noita lappusia, joihin on kirjoitettu kivoista hetkistä, mutta siitä huolimatta uutta purkkia toivottiin tällekin vuodelle. Josko harjoitus tekisi mestarin ja unohtelevaisemmatkin perheenjäsenet saataisiin kirjaamaan hetket, joista tuli hyvä mieli. Sen verran mukavaa (ja välillä yllättävääkin) on ollut lukea hetkistä, jotka ovat olleet tavalla tai toiselle jollekin perheenjäsenelle mieleenpainuvia.








Jos haluat printata omaan purkkiisi tällaisen samanlaisen etiketin, voit käydä lataamassa sellaisen täältä klik.




Meidän purkkimme on nyt paikallaan ja valmiina vastaanottamaan vatsantäytettä. Toivon, että tämä vuosi tuo sinulle paljon hyviä hetkiä ja tapahtumia talletettavaksi purkkiin tai sydämeen. Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.