Vinkki kesäkukkien kastelemiseen

Heinäkuu alkaa olla jo viikkoa vaille valmis ja vaikka oma lomani on loppumassa tänään, on monella lomat vielä päällään tai vasta alkamassa. Helleviikkokin tulossa ja kaikki. Siksipä ajattelin jakaa vinkkini kesäkukkien kasteluun.

Toinen vinkeistä on kauniimpi ja helpottaa kotona olijaakin - toinen vinkki ei niin kaunis, mutta helpottaa lähipiiriä kun itse on kotia kauempana lomailemassa.

Olin katsellut Kotilaiturilla näitä kastelupalloja jo alkukesällä, mutta Katin postauksen jälkeen ymmärsin, että pallot olisivat käteviä pienemmissä ruukuissa olevien yrttien hoitamisessa. Lisäksi ne ovat kauniita lisiä istutuksessa puhtaasti visuaalisestikin. Lasipallot piti siis saada itsellekin.

Kastelupallo on siis lasia ja se täytetään vedellä, jonka jälkeen pallon varsi työnnetään ruukkuun. Vesi siirtyy pallosta mullan kuivuessa kastelemaan kasvia. Meillä terassi on melko paahteinen ja pyrin istuttamaan kaikki reiluihin multatiloihin, jotta pääsen helpommalla kasteluissa. Tänä vuonna istutin kuitenkin osan kasveista pienempiinkin ruukkuihin ja näiden pallojen avulla pääsen helpommalla.

Erityisen näppäriä nämä ovat amppelikasveissa, joista ainakin minulla tahtoo kastelun yhteydessä valua suurin osa vedestä suorinta tietä ulos.

Saman asian ajavat myös muovipullot, joita tökin pystyyn kaikkiin istutuksiimme matkamme ajaksi. Iso 1,5 litran juomapullo täytettynä piti isommatkin mullat kosteina ja pienemmät pullot auttoivat niissä kasveissa, joka olivat terassin katoksen varjossa tai eivät tarvitse niin paljoa vettä.

Kesäkukkien hoitotädiksi lupautunut äitini pääsi helpommalla, sillä vain pari pulloa oli tyhjentynyt hänen käydessään kurkkaamassa, että pihallamme oli kaikki hyvin.

Loma on nyt siis takana ja se piti sisällään huvia ja hyötyä. Minulle sopiva combo. Lomailu ja rentoilu on sitä mukavampaa kun rästilistalta on saanut ruksittua muutaman takaraivossa naputtaneen tehtävän suoritetuksi. Toivottavasti sinullakin on ollut mukava kesä! Jatketaan sitä yhtä mukavissa merkeissä.

Mukavaa viikon jatkoa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Yhden haaveen toteutuminen

Muistatko vielä kun kerroin niistä sammaleen seassa olevista havunneulaista? Eilen ilmestyi uusin Terassi-lehti ja sieltä löytyy juttu, johon tuo neulasasia liittyi. Kokeilimme nimittäin Kotilaiturin Katin kanssa siipiämme yhteisprojektissa, josta syntyi lehtiartikkeli Terassipiknik ja paljuttelua.

Stailasimme terassipiknikin Katin perheen upouudelle, ihanalle terassille. Ideana oli, että terassin käyttöaikaa voi hyvin jatkaa kesänajan jälkeenkin ja mikä olisikaan mukavampi tapa kuin istua siellä iltaa ystävien kanssa illan hämärtyessä.

Järjestelyissä ei aina tarvitse nähdä niin paljon vaivaa, vaan helpoilla, nopeasti toteutettavilla resepteillä saa valmistettua tarjottavat ja kodin siivoamisenkin pystyy jättämään välistä, ulkona kun istutaan.

Lämmintä vaatetta päälle, terassille kynttilöitä, taljoja ja pehmeitä filttejä ja siinä se sitten onkin hyvän seuran lisäksi.

Kattausidea lähti vanhoista, vihreistä sinappilaseista, jotka löysimme Ekotilasta. Laseihin laitettiin sammalta, jäkälää, puolukanvarpuja ja lämpökynttilöitä. Lasien väliin aseteltiin kuiva oksankappale.

Olemme molemmat menettäneet sydämemme Tarja Ritari Designin pellavatuotteille ja ne sopivatkin tähän kattaukseen aivan täydellisesti. Tarjan uutuudet, Mokkapuun kahvisäkeistä tehdyt tyynyt ja kovetetut pussukat olivat piste iin päälle.

Itseäni jännitti reseptipuoli. Olin suunnitellut jo kesällä kokeilevani piirasta, johon täytteeksi tulisi punaisia viinimarjoja tai puolukoita ja karamellisoitua kondensoitua maitoa - pohjassa voisi olla vehnäjauhojen lisäksi myös ruisjauhoja. Loppukesällä resepti syntyikin ja se löytyy nyt lehdestä.

Pyysimme menulle vielä viinisuositukset, joten nyt on valmis illanistujaiskokonaisuus toteutuksia vailla. Olepa hyvä. Ihan huippuidea muuten tuo puolikkaan kokoinen samppanja, jota meille suositeltiin. Se on juuri sopivan kokoinen juhlistamaan muutaman henkilön illan ja sopii joko tuolle jälkkäripiirakalle tai vaikka illan alkuun.

Tällainen haave toteutui. Terassi-lehdessä (nro 8/2016) on lisää kuvia useamman aukeaman verran ja Katin Kotilaituri-blogista löydät myös postauksen projektistamme jos haluat nähdä tarkemmin miltä terassimme näytti.

Kiitos Katille projektikumppanuudesta ja kiitos yhteistyökumppaneillemme ♥

Yhteistyössä Tarja Ritari Design: korit, kaita- ja leipäliinat, tyynyt
Cisa Drinks: juomasuositukset
Rintalan Tila: taljat

Mukavaa keskiviikkoa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Syysistutuksia

Tänään on ollut hieno syyspäivä. Aloin eilen valmistella pihaa syyskuntoon ja siirsin samalla toisen takapihalla olleista kaapelikeloista etuterassille. Kelapöydälle keräsin kesältä jääneitä kasveja lyhdyn seuraksi. Nääh, ei oikein hyvä. Aamulla vielä totesin lenkkikaverilleni, että antaa olla noin, hankin uudet kasvit sitten kun citronellapelargonia on heittänyt veivinsä.

Mutta kuinka kävikään. Arvaa vain, sainko oltua? Tänään iltapäivällä hain puutarhalta mieluisammat kasvit ja nyt näyttää paremmalta.

 

Lyhdyn kohdalla olen tyytyväinen. Se oli vuosien saatossa haalistunut ja oli todellakin parhaat päivänsä nähnyt jo jokunen vuosi sitten. Testasin kotoa löytynyttä metalliharmaata askartelumaalia ja maalasin metalliosat sillä.

Lyhty näyttää paljon siistimmältä ja sai näin hetken jatkoaikaa. Maalin kestävyydestä tällaisessa käytössä en tiedä, aika näyttää sen, mutta jokainen päivä on eteenpäin. Lyhty kun oli saanut lähtötuomion jo aikaisemmin.

Olen iloinen myös siitä, että kerrankin kaikki ruukut löytyivät jo valmiiksi kotoa. Monesti uusia kasveja hankkiessa iskee ruukkukuume ja puutarhojen ruukkuvarastot huutelevat vastustamattoman viettelevästi. Nyt ei ollut tarvetta vilkaistakaan sille suunnalle. Alkaisikohan maku vihdoin vakiintua tällä rintamalla...

Ja se citronella. Mahtaisikohan sen talvettaminen onnistua? Taidanpa yrittää.

EDIT: Mukana tällä postauksella Mansikkatilan mailla -blogin viikon kukkailoittelussa. Upeita kukkapostauksia on linkitettynä Taina postauksessa täällä vaikka kuinka. Kiitos Taina kun muistutit ♥

Nyt vielä hetkeksi ulos nautiskelemaan ihanasta auringonpaisteesta. Mukavaa sunnuntaita ja huomenna alkavaa uutta viikkoa sinullekin!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

#kesäkukkaLOVE | kesäkukkien TOP 3

Sain ihanalta inspiraatiobloggariltani Kukkalan Sannalta haasteen listata kesäkukkasuosikkejani. Melko usein haluan jotain uutta terassille, vaihtelu virkistää, mutta on tiettyjä kasveja, joista on muodostunut jo pidempiaikaisia suosikkeja.

KORISTEAPILA 

Tänä kesänä suosikkilistalleni, lähes listan kärkeen on kiilannut voimalla koristeapila. Näin koristeapilan ensimmäisen kerran nimenomaan Kukkala-blogissa tänä keväänä ja kasvin metsästys alkoi välittömästi. Mietin pitkään vihreä- ja punalehtisen apilan välillä, mutta päädyin lopulta tähän vihreään - ja olen ollut tyytyväinen. Yllätyksekseni apila alkoi joku viikko sitten vielä kukkiakin.

 

HORTENSIA

Hortensia on ollut yksi suosikkikesäkukistani jo useita vuosia. Pidän kaikista väreistä, mutta valkoinen on se, jonka valitsen jos teen valinnan itse. Vaikka hortensian kukka onkin romanttisen oloinen, on siinä silti selkeyttä, josta pidän.

Useimmiten hortensia on ollut meillä etupihan puolella, jossa terassi on koko päivän varjossa, mutta tänä vuonna halusin pitää sen enemmän silmissä ja otin riskin jättäessäni kasvin takapihan auringossa kylpevälle terassille. Seuraukset ovat nähtävissä, mutta kukinnan loppupuolellakin kasvi on kaunis. Kukat kuivuvat kauniisti ja kuivunutkin kukkaoksa on kaunis vaikka maljakossa.

 

HEINÄT

Heiniä meillä taitaa olla nyt kolmatta kesää ja ne ovat ehdottomia suosikkejani. Niitä löytyy sekä pihan varjoisemmalta, että aurinkoisemmalta puolelta ja ne ovat kauniin ulkomuotonsa lisäksi mukavia siksikin, etteivät ne piittaa pienestä vilutuksesta. Vielä en ole onnistunut talvettamaan heiniä, mutta josko tänä vuonna olisi senkin aika. Yritystä on ollut jo molempina aikaisempinakin vuosina. Joku tahtoo vain unohtaa kastella varastossa olevat kasvit...

 
Tänä vuonna meillä on terassikasveina myös hyötykasveja. Colayrtti ja timjami kasvavat samassa astiassa sulassa sovussa terassin sivupöydällä ja keinun vieressä paprika on saanut ruukkuun parikseen kaunislehtisen pitsilehden. Kesäkukat eivät oikeasti siis ole meillä välttämättä kukkivia, vaan ehkä enemmänkin kesäkasveja.

Kukkivista kasveista pidän hortensian lisäksi myös pelargonioista, etenkin Mårbackan pelargonia on aivan ihana. Myös daaliat kuuluvat suosikkeihini. Tänä vuonna terassin istutuspaikat vain tulivat täyteen ennen kuin pääsin kukkivien kasvien lähelle puutarhalla.

Tässä minun suosikkejani. Nappaa ihmeessä #kesäkukkaLOVE -haaste mukaasi ja vinkkaa sekä minulle kommentteihin, että mielellään tietysti myös Kukkalaan alkuperäiseen postaukseen, jotta mahdollisimman moni löytää sinunkin suosikkiesi luokse hakemaan inspiraatiota. 

Kaunista viikon jatkoa! Täällä menossa on toiseksi viimeinen lomapäivä ja päivät ovat aivan sekaisin. Lyhyestä pituudestaan huolimatta loma on ollut siis erinomaisen onnistunut :)

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Muistorikkaat kesäkupit

Kaiken konmaritus-hypetyksen keskellä minä kaivan lisää tavaraa esille. Nämä kesäkupit tuottavat kuitenkin suurta iloa, joten se sallittaneen.

Uudessa Åblogissa, Good to be home -blogissa haettiin lomafiilistä loma-astioilla. Tuo postaus toi mieleeni talvipäivän, jolloin muistin omat, jo vuosia laatikossa olleet kesäastiani.

Muistin nuo astiat tosiaan talvella ja mietin, että ne olisivat aivan ihanat kesäpäivän terassiastiat. Asia ehti unohtua jo uudelleen, mutta Celian blogipostauksen siivittämänä lähdin eilen etsintäretkelle varastoomme ja tulin onnellisena takaisin sisälle laatikon kanssa, jossa nuo astiat olivat.

Olen saanut tämän Marimekon Lauantaiehtoo -kahviastiaston lahjaksi mammaltani ensimmäiseen omaan kotiini reilut parikymmentä vuotta sitten. Kahvikuppiaika meni ohi ja kahvia siirryttiin juomaan mukeista ja astiasto on ollut pitkään poispakattuna.

Joko ikä tai maku on tehnyt tehtävänsä ja mukien lisäksi myös jotkut kahvikupit ovat taas mieluisia ja tänä kesänä näistä kupeista tullaan juomaan vielä monet terassikahvit. Suunnittelinpa näitä kuppeja myös jälkiruoka-astioiksi. Marimekon kuosi miellyttää silmääni edelleen ja lisärakkautta astioihin tuo muisto mammasta.

Ruusu ja lämmin ajatus mammalle sinne pilvenreunalle. Olet mielessäni ♥

Ruusuntuoksua ja lämpimiä ajatuksia myös sinulle! Ja tuosta konmarituksesta vielä. Vaikka toisesta päästä kaivan näitä vanhoja, rakkaita tavaroita esille, yritän toisesta päästä saada tavaraa myös ulos. Kaipa kirjan ajatus toimii alitajuntaisesti myös käänteisesti ja tuo mieleen poissa silmissä olleita, iloa tuottavia tavaroita. Oletko ehkä huomannut samaa...?

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Maalausprojekti ja yrtteilyä

Niin on suvivirsi laulettu ja koululaisten kesäloma alkanut. Männyn siitepölyaika alkaa ilmeisesti olla jo voiton puolella ja terassillakin on taas mukavampi olla kun keltainen terassipinnote ei ole enää niin paksu ja aivastuttava. Terassi onkin saanut pari uutta DIY-kalustetta - vai menevätkö tällaiset maalailut diystä, en tiedä.

Ehdin maalata yhden kaapelikelan terassille jo ennen siitepölyaikaa ja sormia on syyhyttänyt maalata vielä toinen varastossa värimuutostaan odottanut. Tällä viikolla uhmasin tuota keltaista taikapölyä ja sateen uhkaa ja maalasin toisenkin. Yllätys, pari tuntia myöhemmin tuli kunnon sadekuuro ja sain kiskoa onneksi jo puolikuivan tekeleeni varaston puolelle. Selvisin säikähdyksellä ja nyt sai pihakeinukin sivupöydän, jolle voi laskea kahvikuppinsa.

Kävin tällä viikolla myös yrtti- ja kukkaostoksilla Liedon Kukka ja Puutarhassa. Kuten joskus jo kerroinkin, on kasvihuoneemme surullisessa kunnossa ja siksi olen istutellut pienen hyötypuutarhani istutuksia eri tavalla kuin aikaisemmin. Haluan, että esimerkiksi napostelupaprika on silmiemme alla, jotta saamme oikeasti itse syödä kypsyneet paprikat. Pihan eläimille en haluaisi näitä herkkuja antaa.

Paprika on ihan hauskan näköinen jo itsessäänkin, mutta istutin sen juurelle vielä pitsilehden, jotta koko komeus menisi enemmän kesäkukkaistutuksesta. Viereen, omaan ruukkuunsa, pääsi minulle uusi tuttavuus, valkosipuliyrtti.

Innostun aina kun näen uusia yrttejä. Tällä kertaa toinen ainakin minulle uusi yrtti oli colayrtti, joka tuoksuu oikeasti, millepä muulle kuin coca colalle. Colayrtti on alla olevassa kuvassa tuo tillin näköinen ja se on kuulemma perinteinen juomayrtti. Suunnittelinkin käyttäväni sitä ainakin makuaineeksi jääveden joukossa.

Esikoinen teki eräänä iltana smoothien, johon hän laittoin hieman myös tätä yrttiä ja se toimi mukavasti. Loppujen lopuksi on kuitenkin vaikea miettiä mikä sopisi colalle makupariksi. Olisiko hyviä ehdotuksia tai ylipäätään ehdotuksia miten sinä käyttäisit sitä? Kyselee ihminen, joka innostuneena hankkii yrtin ja miettii vasta sitten mihin voisi käyttää sitä - eikä ollut edes ensimmäinen kerta... Eräs ystävä ideoi, että colayrtti voisi sopia esim. possunlihan marinadiin. Sitä ajattelin testata jossain vaiheessa.

Sellaisia täällä - mitäs siellä? Oikein paljon onnea kaikille valmistuneille ja lomansa aloittaneille! Tämä lähtee nyt suolaisen piirakan tekoon ja yrittää sivusilmällä pitää vahtia, etteivät uudet istutukset ota osumaa tyttären ja isänsä pesäpallo-ottelussa.

Mukavaa viikonloppua!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Terassin istutukset etenevät

Viikonloppua kohti mennään vauhdilla ja terassilla mennään kohti kesää. Ensimmäiset istutukset ovat päässeet ruukkuihin ja näyttää, että vuosi vuodelta meillä on vähemmän ja vähemmän kukkivaa. Tai mistäpä sitä tietää mitä tänä kesänä vielä ruukkuihin päätyy.

Varma lähestyvän kesän merkki on myös se, että Mummo siirrettiin pihan puolelle nautiskelemaan kevätpäivistä. Mummo sai viereensä japaninvaahteran sekä vasullisen viiruhelpiä. Kotilaiturin Kati on puhunut jo muutaman vuoden viiruhelpin puolesta ja nyt vain odotan heinien kasvamista, jotta kuulen niistä sen ihanan kahinan kesän lempeässä tuulessa. Tulisiko tästä oma zen-paikkani tänä kesänä?

The Puutarhakäynti on vielä tekemättä ja yleensä noilta käynneiltä tarttuu mukaan muutakin kuin mitä alunperin suunnittelin. Paljon siis mahdollista, että yrttien ja tomaatintaimien lisäksi meille muuttaa yllätysasukkaita ja terassilta löytyy vielä jotain kukkivaakin. Aika näyttää.

Syötävien viljelysten osalta käyn pientä mietintää. Meillähän on pikkuruinen kasvihuone, mutta talven myrskyt ovat kohdelleet kasvihuonetta kaltoin ja ylimmäinen oven muoviruuduista retkottaa nyt allapäin pahasti irronneena. En keksi miten oven saisi korjattua (vai saako sitä edes) ja nyt mietin mitä kasvihuoneelle pitäisi ylipäätään tehdä ja otanko sitä siis ollenkaan käyttöön. Viime kesänä teimme onneksi lavankaulusviljelmät ja sinne saan ainakin jotain hyötykasveja istutettua. Ja tomaattihan menee vaikka terassinkin puolella. Harmittaa kuitenkin, mutta onneksi tällä hetkellä elämän suuret päätökset ovat tätä luokkaa ;)

Oikein ihanaa ja nautinnollista alkavaa viikonloppua!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Eroon lehtokotilosta

Viime vuonna tähän aikaan olin onnellisessa uskossa, ettei meillä ole lehtokotilo-ongelmaa. Kesän lopulla olin toista mieltä, hyvinkin vahvasti. Voihan yökötys. Tänä vuonna olen siis taistelussa jo nyt kun kotilot eivät ole vielä ehtineet munia.

Vihersuunnittelu Vihreän Viivan Niinahan oli huhtikuun lopussa kyläilemässä pihallamme ja lupasinkin, että kerron häneltä saamani vinkin taisteluun lehtokotiloita vastaan.

Niinan vinkki oli laittaa lauta-ansa kiertämään esimerkiksi kasvi- tai kukkamaan reunaa tai pihan rajalle. Laudan alle tuleva kosteus houkuttaa kotiloita ja sieltä kotilot on helppo kerätä. Meillä pihan toisella reunalla on kaupungin täysin hoitamattomassa kunnossa oleva pöpelikkö, joka oli viime kesän kokemuksella aivan järkky kotiloiden koti.

Mikäs siinä, jos olisivat pysyneet omalla (kaupungin) puolellaan. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että olisivat mataloittaneet sitä ryteikköä, mutta kun nuo veijarit valuivat pikku hiljaa meidänkin puolellemme ja tänne en niitä halua.

Niinpä viritin Niinan ohjeen mukaan pihan reunaan muutaman laudan testialueeksi. Ensimmäiset kotilot olen kerännyt ansasta tänään. Katsotaan miten ansat toimivat jatkossa. Tuntuu, että lehtokotiloasiassa on yhtä monia mielipiteitä kuin siinä mitä tänä päivänä kannattaa syödä; proteiinia vai hiilareita, oikeaa voita ja rasvaista maitoa vai kevyttuotteita. Yksi on sitä mieltä, että ehdottomasti näin, toinen ehdottomasti toista mieltä. Tänään nimittäin luin juuri jostain, ettei missään nimessä lauta-ansaa.

Meillä lauta-ansa on ja pysyy kuitenkin. Kerääminen ja hävittäminen on kai se tärkein juttu ja jos pyydyksensä käy kokemassa säännöllisesti, kerään ihan mielelläni kotilot laudasta. Pihalla on pysyväissijoituksessa kannellinen pappajugurttiämpäri tai muu rasia, jonka voi huoletta heittää isoon roska-astiaan kun se on riittävän täynnä ei toivottuja vieraita.

Mukavaa viikonloppua! Tuossa viimeisessä kuvassa on muuten lasten toivomuksesta annettu lehtokotiloille mukaan viimeinen ateria. Että ei meillä ihan raakalaisia olla, vaikka kotilot pois halutaankin :) Onko sinulla joku hyväksi havaittu keino kotiloiden hävittämiseen?

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Terassin erilainen pöytäliina

Olen kaivannut aina silloin tällöin terassin pöydälle jonkinlaista liinaa. Pöydän keskellä oleva aurinkovarjo on kuitenkin hankaloittanut liinan hankkimista, eikä sopivan näköistä ole muutenkaan tullut vastaan. Niinpä olemme olleet ilman liinaa tähän asti.

Keittiön pöydän leveä kaitaliina on ollut todella mieluisa ja käytännöllinen ja siitä lähti idea terassin pöydän liinaksikin. Terassillahan toimisi samanlainen helppohoitoinen liina, jossa pienet murut tai pölyt eivät haittaisi. Alunperin mietin liinaksi kauniin väristä räsymattoa, mutta kun näin Granitissa tämän maton, en voinut vastustaa kiusausta.

Kyselin viisaammilta neuvoa aurinkovarjon reiän tekemiseksi. Hyvä idea oli laittaa purjerengas reiän kohdalle, mutta ainoa riittävän suuri purjerengas ei riittänyt näin paksuun materiaaliin. Ohuessa puuvilla- tai pellavaliinassa se toimisi kyllä.

Tämä matto on tiukkaa kudosta ja niinpä silitin yhden saamani vinkin mukaisesti liimakangasta maton nurjalle puolelle, tein ristiviillon varjon reiän kohdalle ja "huolittelin" leikkauspinnat vielä tekstiililiimalla, sillä liimakangashan estää maton purkautumisen vain maton toiselta pinnalta. Ainakin toistaiseksi tämä ratkaisu on toiminut ja liina on pysynyt siistinä reiän kohdalta.

Kukkala-blogin innoittamana (kiitos Sanna inspiraatiosta) hankin pöydälle vielä koristeapilan ja olen todella tyytyväinen. Nyt pöytä näyttää mieluisalta.

Kaunista, aurinkoista äitienpäiväviikonloppua!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.