Vihersuunnittelu Vihreän Viivan Niinahan oli huhtikuun lopussa kyläilemässä pihallamme ja lupasinkin, että kerron häneltä saamani vinkin taisteluun lehtokotiloita vastaan.
Niinan vinkki oli laittaa lauta-ansa kiertämään esimerkiksi kasvi- tai kukkamaan reunaa tai pihan rajalle. Laudan alle tuleva kosteus houkuttaa kotiloita ja sieltä kotilot on helppo kerätä. Meillä pihan toisella reunalla on kaupungin täysin hoitamattomassa kunnossa oleva pöpelikkö, joka oli viime kesän kokemuksella aivan järkky kotiloiden koti.
Mikäs siinä, jos olisivat pysyneet omalla (kaupungin) puolellaan. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että olisivat mataloittaneet sitä ryteikköä, mutta kun nuo veijarit valuivat pikku hiljaa meidänkin puolellemme ja tänne en niitä halua.
Niinpä viritin Niinan ohjeen mukaan pihan reunaan muutaman laudan testialueeksi. Ensimmäiset kotilot olen kerännyt ansasta tänään. Katsotaan miten ansat toimivat jatkossa. Tuntuu, että lehtokotiloasiassa on yhtä monia mielipiteitä kuin siinä mitä tänä päivänä kannattaa syödä; proteiinia vai hiilareita, oikeaa voita ja rasvaista maitoa vai kevyttuotteita. Yksi on sitä mieltä, että ehdottomasti näin, toinen ehdottomasti toista mieltä. Tänään nimittäin luin juuri jostain, ettei missään nimessä lauta-ansaa.
Meillä lauta-ansa on ja pysyy kuitenkin. Kerääminen ja hävittäminen on kai se tärkein juttu ja jos pyydyksensä käy kokemassa säännöllisesti, kerään ihan mielelläni kotilot laudasta. Pihalla on pysyväissijoituksessa kannellinen pappajugurttiämpäri tai muu rasia, jonka voi huoletta heittää isoon roska-astiaan kun se on riittävän täynnä ei toivottuja vieraita.
Mukavaa viikonloppua! Tuossa viimeisessä kuvassa on muuten lasten toivomuksesta annettu lehtokotiloille mukaan viimeinen ateria. Että ei meillä ihan raakalaisia olla, vaikka kotilot pois halutaankin :) Onko sinulla joku hyväksi havaittu keino kotiloiden hävittämiseen?
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien Fb-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Kaikki vinkit lehtokotilon torjumiseksi/tuhoamiseksi ovat tervetulleita Ü
VastaaPoistaKäväisin sateen jälkeen pyörähtämässä takapihalla ja sain tämän kevään ensimmäisen kunnon saaliin nilviäisiä. Paras hyökkäys näitä etanoita vastaan on yksinkertaisesti kerätä ne yksitellen pois kuleksimasta, mutta 24/7 ei voi kasvejaan suojella. Koivutisle, kemiallinen torjunta, muovikaulus hostalle - kaikki apukeinot olen ottanut tarpeen tullen käyttöön. Sitkeydellä yritetään yhdessä vähentää näiden populaatio Suomesa!
Sama juttu! Kaikki vinkit ovat tervetulleita Sari ja kaikkea pitää testata. Täälläkin sadepäivät ovat tuoneet kotilot esille ja purkki on täyttynyt kovaa vauhtia. Eipä näistä stressiä auta ottaa, mutta ikäviä ovat kun syövät kukat ja kasvikset.
PoistaMeillä samaa ongelmaa. Meidän tonttimme sijaitsee kaupungin puistoalueen vieressä, joten kotiloiden hävittäminen tuntuu ihan toivottomalta. Kaikenlaisia hävitysvinkkejä olen kuullut, mutta minä noukin niitä sitä mukaan, kun eteen tulevat. Muutamia vuosia sitten pihassamme mylläsi myyrät, yhtä toivotonta niidenkin hävittäminen. Nyt jostain syystä myyrät ovat pysyneet pois jo jonkin aikaa. Luonnonvoimat siis jylläävät ! :)
VastaaPoistaVoihan äh, Sari :( Näissä piha-asioissa ei taida lopulta voida kuin tehdä sen mitä pystyy ja yrittää sen jälkeen sopeutua luonnon juttuihin. Onneksi olette saaneet nyt myyriltä rauhan!
PoistaKiitos tästä vinkistä, kokeilen ehdottomasti. Ei kun kotiloita keräämään! :)
VastaaPoistaKotilokeräilyt ovat täälläkin kovasti menossa. Siinä saa hyvin pidettyä itsensä puuhakkaana :)
PoistaLauta-ansa on minunkin apuna ollut ja toimii oikein hyvin. Lauta-ansasta kuulin omalta äidiltäni.
VastaaPoistaHienosti näyttää teilläkin toimivan.
Kiva kuulla, että lauta-ansa toimii teillä Outi. Niin se tuntuu tosiaan toimivan täälläkin ja siitä on helppo kerätä nämä inhokit pois.
PoistaKiitti vinkistä, tätä mä kokeilen <3
VastaaPoistaPeukut pystyssä, että vinkki tuo apua Johanna!
PoistaKiitos!!!! Meillä on sama ongelma! Vieressä on hoitamaton tontti, jossa kotilot mitä ilmeisemmin pitää päämajaansa. Sen lisäksi ne on ottaneet meidän pihasta jonkun turvapaikan ja vaeltavat tännekin. Typerää! Olen koittanut keräillä niitä, mutta koko ajan tulee lisää. Laitan ehdottomasti tämän kokeiluun ja katsotaan saanko helpommin noukittua epätoivottuja vieraita kun tulisivat samaan paikkaan. Maan päältä ne näkeekin, mutta multaa myllätessä olen huomannut että niitä on aika paljon myös sen pintamullan alla/seassa. Ehkä tämä houkuttelisi ne pois piiloistaan! :)
VastaaPoistaTutun kuuloinen tarina Jutta :) Ihan on kuin omasta suustani. Ja tuo on ihan totta, että kun hiukan kuorii pintamultaa istutusten juurella tai nyppii rikkaruohojua, paljastuu lisää tyyppejä. Ei kiva. Mutta taistossa ollaa, vapiskaa kotilot!
PoistaMeillä ei vielä ole pihalla kotiloita näkynyt, mutta tuossa lähellä kevyenkliikenteenväylällä niitä marssii pieni armeija...:)
VastaaPoistaOnnellinen sinä Hannele! Teillä onkin kuuliaisia kotiloita kun kulkevat teitä pitkin. Voi kun ymmärtäisivät täälläkin, ettei toisten pihalle saa tulla ilman lupaa ;)
PoistaNuo ovat niin ällöttäviä! Täälläkin, kaupungin hoitamattomalla viereisellä tontilla pisti viime kesänä silmään lehtokotiloiden paratiisi. Jos vaikka sentin olisin jokaisesta lehtokotilosta saanut, olisin tänä päivänä miljonääri. Eilen tuli sitten huomattua, että kotilot ovat aktivoituneet ja niitä on jo nyt tuhottomasti. Ovat nyt todellakin laajentaneet reviiriään meidän puolelle. Sota lehtokotiloita vastaan on asetettu.
VastaaPoistaJohan näitä kaupungin hoitamattomia tontteja riittää. Toimeentulo olisi tosiaan turvattu, jos jokaisesta kerätystä kotilosta saisi pienenkin summan. Meillä myös nämä sadepäivät ovat villinneet tyypit aivan täysin ja laittaneet heidät liikenteeseen. Tsemppiä taistoon Mannilainen!
PoistaKotilot ovat suurta herkkua, syötte ne tietysti! Tässä mainio
VastaaPoistaresepti kotilopadan tekoon :) http://www.iltasanomat.fi/ruokala/uutiset/art-2000000615493.html
Hih, vai sillä tavalla - joko olet testannut teillä Teija ;) Melko kaikkiruokainen olen kyllä ja etanoistakin tykkään, mutta kotipihan kotilot jäävät kyllä maistamatta. Kuvasin makrolinssillä tuon pöpelikköalueen nokkosia viime kesän lopulla ja se liman määrä niissä... jaiks. Sitä ei edes paljaalla silmällä ollut huomannut.
Poistaen ole tarvinnut ansoja viritellä noille koskaan, mutta silloin kun asuin vielä omakotitalossa, oli murkut riesana. Niiden kanssa sai tapella. Nyt kop kop kop, onneksi ei ole mitään öttömöntiäisiä sisälläkään.
VastaaPoistaHyvä niin Viltsu Mari, olet onnekas! Murkut ovat kanssa ikävä riesa. Meilläkin on otettu aikanaan yhteen niiden kanssa. Nyt käyn henkien taistelua murkkujen kanssa pihalla. Kivikkoryhmästämme paljastui "pieni" murkkukoti. Kotieläimiä riittää :)
PoistaHyi noi on niin ällöttäviä! Oon nyt vähän kahden vaiheilla tuon lauta-ansan kanssa.. jotenkaan ei yhtään houkuttele ajatus kyniä kotiloita irti laudasta. Ps. Mun on pakko alkaa vissiin itse keräilemään näitä. Niin monta kymmentä jo lapset keränneet, että olen kohta oikeesti vararikossa. :D
VastaaPoistaNiin on äklöjä Heidi! Hih, vai on sun apulaiset olleet noin reippaina, että pomon täytyy kääriä jo omatkin hihansa, ettei käy vanhanaikaisesti. No, toivotaan, että kun ollaan alkukesästä aktiivisia, olisi loppukesä sitten helpompi. Hiukan vain pelkään, ettei tämä urakka tule ihan äkkiä loppumaan... Yritetään kuitenkin :)
Poista