Äitini on ollut aina mestari kaikessa mikä tulee ruuanlaittoon, leipomiseen ja säilömiseen. Tiedän siis hyvin miten hyvältä kaikki itse säilötyt herkut maistuvat. Jotenkin olen itse kuitenkin melkoinen myöhäisherännäinen ja vasta nyt alkanut kokeilla yhtä ja toista. Tähän asti tekeleet ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta onnistuneet suhteellisen hyvin ja onnistumisen ilo on ollut valtava. Se motivoi jatkamaan kokeiluja.
Tänään oli maustekurkkujenvuoro. Olen säilönyt kurkkuja tasan kerran aikaisemmin. Siitä on kuitenkin jo vuosia aikaa ja tein säilömiset silloin yhdessä äitini kanssa. Tämä kerta oli siinä mielessä neitseellinen. Kuopuksen mukaan keittiössä lemusi, kun hellalla höyrysi etikkaliemikattila. Itse tunsin lähinnä ihanan piparjuuren ja valkosipulin tuoksun... Mutta nyt ovat kurkut purkeissa ja parin viikon kuluttua pääsemme testaamaan miten onnistuin.
Kesken säilömisten tilli inspiroi valokuvauksiin.
Lopuksi kirjaimellisesti kruunasin vielä urakan laittamalla loput kruunutillit maljakoihin. Nyt on kotikin kaunistettu :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti