Keräsimme tässä eräänä päivänä käpyjä metsässä ulkoillessamme. Tunsin itseni kovasti kaupunkilaiseksi ihmetellessäni miksi kaikki kävyt ovat suppuisia, eivätkä kauniisti auki. Mutta taikuutta (ja pari ison rattaan pyörähdystä pään sisällä), muutaman sisällä vietetyn päivän kuluttua kävyt olivat kauniisti auki. Niin sitä elämä on jatkuvaa oppimista :)
Käpyjen kerääminen liittyi kauniiseen käpykuuseen, jonka olin nähnyt. Idea kuulosti helpolta ja niinpä muotoilin kanaverkosta kartion ja aloitin käpyjen liimaamisen.
Kuusi valmistui, mutta kuumaliimaa kului valtavat määrät. Halusin kuusen sisälle valosarjan, joka tuikkisi kauniisti käpyjen lomasta ja siksi kanaverkko oli valintani rungoksi. Sitä oli käytetty myös mallissa, jonka olin aikaisemmin nähnyt. Jos keksit vinkata millä kävyt saisi kiinnitettyä kanaverkkoon pienemmällä liimamäärällä, niin vinkkaa ihmeessä.
Ajatukseni oli tehdä näitä enemmän. Suunnitelmana oli laittaa muutama isompi käpykuusi myös terassin pöydälle, mutta luulen, että käpykuusiurani oli tässä yhdessä. Nautitaan siitä. Ellei sitten jostain löydy huippuidea käpyjen järkevämpään kiinnittämiseen.
Pilkettä ja tuiketta harmaan päivän keskelle!
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
tiistai 19. marraskuuta 2013
Joulukorttipajalta syntynyttä
Puuhastelu joulukorttipajalla on jatkunut ja pajalta on syntynyt uusia, erilaisia kortteja.
Risutähteä tehdessäni katkoin jo valmiiksi ohuempia oksia kortteja varten. Oksien pätkät ovat nyt kuivuneet ja olivat valmiita kortteihin.
Tällaisia kortteja syntyi tällä kerralla. Mahtavatkohan risupätkät selvitä oikeilla paikoillaan postin kyydissä vai pitäisikö nämä säästää kädestä käteen annettaviksi. Mene ja tiedä.
Mukavaa marrasviikonloppua! Meillä viikkistä vietetään neljän syntymäpäivän merkeissä. Tiedossa siis yhtä juhlaa <3
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
Risutähteä tehdessäni katkoin jo valmiiksi ohuempia oksia kortteja varten. Oksien pätkät ovat nyt kuivuneet ja olivat valmiita kortteihin.
Tällaisia kortteja syntyi tällä kerralla. Mahtavatkohan risupätkät selvitä oikeilla paikoillaan postin kyydissä vai pitäisikö nämä säästää kädestä käteen annettaviksi. Mene ja tiedä.
Mukavaa marrasviikonloppua! Meillä viikkistä vietetään neljän syntymäpäivän merkeissä. Tiedossa siis yhtä juhlaa <3
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
torstai 14. marraskuuta 2013
Vapise Efva Attling
...Täällä kasvaa sinulle kilpailija!
Hama-helmiaskartelut ovat edelleen jatkuneet ja kuopuksestamme on tullut eskariryhmänsä valtuutettu korutoimittaja. Pikkuneiti askarteli uudelle eskariystävälleen kaulakorun, jossa oli ystävän etunimen ensimmäinen kirjain. Kirjain tuohon koruun oli tehty samoilla hohtavilla hamoilla, joita isosisko oli käyttänyt lumihiutaleisiin. Koru oli herättänyt ilmeisesti kiinnostusta ja ihastusta, sillä illalla tytöllä oli neljä uutta korua työn alla. Tilauslistan mukaisesti. Jokaisen kohdalla oli tarkka miettiminen, mikä kenenkin lempiväri on, jotta korusta tulee varmasti mieluisa. Ja jos lempiväri ei ollut muistissa, piti se tarkastaa ystäväkirjasta.
Koruja oli seuraavana päivänä käyty entistä isommalla porukalla tutkimassa pimeässä wc:ssä ja tilauslista oli taas kasvanut. Nyt olivat jo pojatkin innostuneet. Siispä eilen tuotantoon lähti vielä uusi erä. Katsotaan miten tänään käy.
Tässä kuva vielä isosiskon avaimenperäksi tekemästä Minionista. Lenksu puuttuu vielä.
Hauska idea siis varmasti muillekin lapsille, jotka haluavat muistaa ystäviään joulun alla.Tuntuu uppoavan ainakin tällaisiin kirjaimia opetteleviin lapsiin. Ja tuo hohtojuttu on selvästi ollut kova sana.
Iloa päivääsi!
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
Hama-helmiaskartelut ovat edelleen jatkuneet ja kuopuksestamme on tullut eskariryhmänsä valtuutettu korutoimittaja. Pikkuneiti askarteli uudelle eskariystävälleen kaulakorun, jossa oli ystävän etunimen ensimmäinen kirjain. Kirjain tuohon koruun oli tehty samoilla hohtavilla hamoilla, joita isosisko oli käyttänyt lumihiutaleisiin. Koru oli herättänyt ilmeisesti kiinnostusta ja ihastusta, sillä illalla tytöllä oli neljä uutta korua työn alla. Tilauslistan mukaisesti. Jokaisen kohdalla oli tarkka miettiminen, mikä kenenkin lempiväri on, jotta korusta tulee varmasti mieluisa. Ja jos lempiväri ei ollut muistissa, piti se tarkastaa ystäväkirjasta.
Koruja oli seuraavana päivänä käyty entistä isommalla porukalla tutkimassa pimeässä wc:ssä ja tilauslista oli taas kasvanut. Nyt olivat jo pojatkin innostuneet. Siispä eilen tuotantoon lähti vielä uusi erä. Katsotaan miten tänään käy.
Tässä kuva vielä isosiskon avaimenperäksi tekemästä Minionista. Lenksu puuttuu vielä.
Hauska idea siis varmasti muillekin lapsille, jotka haluavat muistaa ystäviään joulun alla.Tuntuu uppoavan ainakin tällaisiin kirjaimia opetteleviin lapsiin. Ja tuo hohtojuttu on selvästi ollut kova sana.
Iloa päivääsi!
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
keskiviikko 13. marraskuuta 2013
DIY Hama-lumihiutaleita lasten kanssa
Lapsillemme tulee aina välillä kausia, jolloin he kaivavat Hama-helmet esille ja viihtyvät niiden parissa hyvinkin pitkään. Viime päivinä on ollut taas sellaista aikaa. Isosisko alkoi värkätä tällaisia lumihiutaleita, jotka ovat oikeasti aikamoisen kivoja. Vielä kun löytyi pimeässä hohtavia Hama-helmiä, oli suosio täydellisen taattu.
Meillä elettiin viime joulunkin alla Hama-kautta ja silloin spraymaalasin puukarahkan valkoiseksi, ripustin siihen jouluvalot ja sen jälkeen tytöt koristelivat sen erilaisilla hamakoristeilla. Nyt karahka sai oksilleen näitä hiutaleita.
Osan koristeista tyttö halusi laittaa myyntiin joulumarkkinoille ja siksi hän teippaili niitä mustalle kartongille, liitti mukaan tervehdyksen ja sujautti pussiin. Ei hullumpi pieni joulutervehdys annettavaksi ystävälle, vai mitä.
Sellaista sadepäivän puuhaa oli meillä eilen. Mukavaa päivää sinulle!
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
Meillä elettiin viime joulunkin alla Hama-kautta ja silloin spraymaalasin puukarahkan valkoiseksi, ripustin siihen jouluvalot ja sen jälkeen tytöt koristelivat sen erilaisilla hamakoristeilla. Nyt karahka sai oksilleen näitä hiutaleita.
Osan koristeista tyttö halusi laittaa myyntiin joulumarkkinoille ja siksi hän teippaili niitä mustalle kartongille, liitti mukaan tervehdyksen ja sujautti pussiin. Ei hullumpi pieni joulutervehdys annettavaksi ystävälle, vai mitä.
Sellaista sadepäivän puuhaa oli meillä eilen. Mukavaa päivää sinulle!
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
maanantai 11. marraskuuta 2013
Arjen luksusta
Sain Projekti Verkaranta -blogin Jutalta hauskan haasteen. Kiitos Jutta! Haasteena on kertoa kolme asiaa, jotka tuovat luksusta omaan arkeen. Mikäpä tuon osuvampi haaste tälle blogille, joka tavallaan pyörii juuri noiden asioiden ympärillä.
Kolmen asian nostaminen yli muiden olikin vaikeampaa kuin luulin. Luksus arkeeni tulee hyvin tavallisista asioista. Ajattelen, että sitä tuo oikeastaan kaikkein eniten arjen sujuvuus. Se, että päivät lähtevät käyntiin hyvillä mielin, ilman isompia taisteluita heräämisestä, pukemisesta, aamupalan syömisestä tai lähtemisestä.
Siitä, että muistan eskarilaisen viedessäni ottaa myös kaikki hänen tavaransa mukaan jo heti ensimmäisellä kerralla. Siitä, että koululaisen pyörän kumeissa on ilmaa ja sormikkaista löytyvät molemmat parit. Siitä, että kauppakassissa oli kotiin tullessani oikeasti kaikki olennainen, jota tarvitaan seuraavan viikon ruokiin.
Myös oma koti, joka ei ole asunto, vaan Koti isolla Koolla on aikamoista arjen luksusta. Paikka, joka tuntui kodilta jo heti ensimmäisen kerran sisään astuessani. Olkoonkin, että talo oli silloin sisältä iloisen 70-lukulainen turkoosin, oranssin, sammaleenvihreän, ruskean ja keltaisen kirjavana. Koti, josta lähes päivittäin mietin miten onnellinen olenkaan, että asumme juuri täällä. Ja niin edelleen: perhe, ystävät, läheisten terveys... Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Tässä haasteessa taidettiin kuitenkin etsiä hieman erilaisia asioita. Niitä pieniä, konkreettisia asioita, joilla arkeen saa hieman ylellisyyttä. Minulle näitä asioita ovat ainakin:
Kesä on siitä ihanaa aikaa, että pihaltamme löytyy leikkokukiksikin sopivia kasveja. Pioniaika on yksi parhaimmista. Eräs vanha työpaikkani oli ihanan kukkakaupan naapurissa ja silloin tuntui, että kannoin tuohon kauppaan ison osan palkkapussistani hakiessani jokaisena perjantaina kukat kotiin. Valkoiset kukat ovat ehdottomia suosikkejani, mutta mielialan ja tunnelman mukaan valinta kääntyy välillä aivan toisenlaisiinkin väreihin.
Mainitse siis haastebloggauksessa kolme asiaa jotka tekevät elämästäsi pikkuisen ylellisempää. Kun olet tehnyt haasteen, lähetä yhteystietosi osoitteeseen lambinblogihaaste@gmail.com ja laita haaste eteenpäin. Palkinto arvotaan marraskuun aikana ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kaikki haasteeseen mukaan lähtevät osallistuvat 500 euron kylpylälomalahjakortin arvontaan. Lahjakortti on Holiday Clubille, jolla on kylpylähotelleja ympäri Suomea. Kortti oikeuttaa seuraavaan: 3 vrk kylpyläloma, aamiaiset ja kylpylän vapaa käyttö 2 aikuiselle + 2 lapselle tai 2 vrk kylpyläloma, aamiaiset, kylpylän vapaa käyttö + hemmotteluhoidot 2:lle. Haastepostaus merkitään Lambi bannerilla jonka voit ladata täältä.
Omista arjen luksuksista haastan kertomaan seuraavat blogit:
- Esmeralda´s
- Joulublogi Jouluttelua
- HelmiAmanda
Mikä sinun arjen luksuksesi on? Kerrothan sen minulle. Ja jos kirjoitat omaa blogia, voit vapaasti napata tämän haasteen mukaasi.
Ihanaa arkea!
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
Kolmen asian nostaminen yli muiden olikin vaikeampaa kuin luulin. Luksus arkeeni tulee hyvin tavallisista asioista. Ajattelen, että sitä tuo oikeastaan kaikkein eniten arjen sujuvuus. Se, että päivät lähtevät käyntiin hyvillä mielin, ilman isompia taisteluita heräämisestä, pukemisesta, aamupalan syömisestä tai lähtemisestä.
Siitä, että muistan eskarilaisen viedessäni ottaa myös kaikki hänen tavaransa mukaan jo heti ensimmäisellä kerralla. Siitä, että koululaisen pyörän kumeissa on ilmaa ja sormikkaista löytyvät molemmat parit. Siitä, että kauppakassissa oli kotiin tullessani oikeasti kaikki olennainen, jota tarvitaan seuraavan viikon ruokiin.
Myös oma koti, joka ei ole asunto, vaan Koti isolla Koolla on aikamoista arjen luksusta. Paikka, joka tuntui kodilta jo heti ensimmäisen kerran sisään astuessani. Olkoonkin, että talo oli silloin sisältä iloisen 70-lukulainen turkoosin, oranssin, sammaleenvihreän, ruskean ja keltaisen kirjavana. Koti, josta lähes päivittäin mietin miten onnellinen olenkaan, että asumme juuri täällä. Ja niin edelleen: perhe, ystävät, läheisten terveys... Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Tässä haasteessa taidettiin kuitenkin etsiä hieman erilaisia asioita. Niitä pieniä, konkreettisia asioita, joilla arkeen saa hieman ylellisyyttä. Minulle näitä asioita ovat ainakin:
Kauniit käyttöesineet
Siivousainepostauksessani kerroinkin olevani heikkona siivousaineisiin. Se liittyy tähänkin. Kun arkirutiineiden hoitamiseen on kauniit (ja toimivat) välineet, tuntuu ikävämpienkin asioiden tekeminen mukavammalta. Kauniit siivousliinat sekä kauniit pesuainepurkit hyväntuoksuisine pesuaineineen houkuttelevat siivoamaan huomattavasti enemmän kuin nukkavierut tarvikkeet ja tuovat arkeen pientä ekstraa. Olen niin visuaalinen, ettei tämä tarkoita pelkkiä siivoustarvikkeita, vaan ylipäätään kaikkia kodin käyttöesineitä, kaikkea kaunista ympärilläni.Leikkokukat
Jos olen heikona siivousaineisiin, niin heikkona olen myös leikkokukkiin. Voi miten niillä saa piristettyä päivää! Mieli lepää, kun siistin kodin saa kruunattua kukilla. Tai kun koti on päässyt räjähtämään, eikä aika tahdo riittää tuhojen siistimiseen kokonaisuudessaan, voi raivata yhden tason puhtaaksi, laittaa kukat kauniisti vaasiin ja keskittyä itselleen armollisesti vain tuon kohdan katsomiseen. Aina siihen asti kunnes tulee hetki, jolloin voi taas katsella vapautuneemmin ympärilleen.Kesä on siitä ihanaa aikaa, että pihaltamme löytyy leikkokukiksikin sopivia kasveja. Pioniaika on yksi parhaimmista. Eräs vanha työpaikkani oli ihanan kukkakaupan naapurissa ja silloin tuntui, että kannoin tuohon kauppaan ison osan palkkapussistani hakiessani jokaisena perjantaina kukat kotiin. Valkoiset kukat ovat ehdottomia suosikkejani, mutta mielialan ja tunnelman mukaan valinta kääntyy välillä aivan toisenlaisiinkin väreihin.
Viikonloppuna valmiiseen aamiaispöytään
Olen perheessämme se, joka hoitaa arjen. Etenkin tällä hetkellä jotakuinkin suvereenistikin. Viikonloppuaamuisin on kuitenkin oikeasti luksusta olla perheestä se, joka herää ja nousee viimeisenä. Herätyskellona on ensin astioiden kilinä keittiöstä ja makuuhuoneeseen leijaileva kahvin tuoksu. Pakko ei ole kuitenkaan vieläkään nousta, vaan odotan lasten kilpajuoksua "äitiä herättämään". Oma hetki aamulla, ei kiirettä juosta kellon kanssa kilpaa, valtavaa vauhtia venyvät lapset kainalossa oman hetken päätteeksi ja sitten valmiiseen aamiaispöytään. Sen jälkeen jaksaa taas touhuta. Se, jos mikä on luksusta.
Nämä arjen hemmottelut, jotka tuovat luksusta elämään, liittyvät siis Lambi Deluxen uuteen
blogihaasteeseen jossa bloggarit kertovat vähintään kolme asiaa jotka
tekevät heidän arjestaan vähän enemmän luksusta. Tuo Lambin Deluxe on
siis uusi, astetta ylellisempi wc-paperi.
Mainitse siis haastebloggauksessa kolme asiaa jotka tekevät elämästäsi pikkuisen ylellisempää. Kun olet tehnyt haasteen, lähetä yhteystietosi osoitteeseen lambinblogihaaste@gmail.com ja laita haaste eteenpäin. Palkinto arvotaan marraskuun aikana ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kaikki haasteeseen mukaan lähtevät osallistuvat 500 euron kylpylälomalahjakortin arvontaan. Lahjakortti on Holiday Clubille, jolla on kylpylähotelleja ympäri Suomea. Kortti oikeuttaa seuraavaan: 3 vrk kylpyläloma, aamiaiset ja kylpylän vapaa käyttö 2 aikuiselle + 2 lapselle tai 2 vrk kylpyläloma, aamiaiset, kylpylän vapaa käyttö + hemmotteluhoidot 2:lle. Haastepostaus merkitään Lambi bannerilla jonka voit ladata täältä.
Omista arjen luksuksista haastan kertomaan seuraavat blogit:
- Esmeralda´s
- Joulublogi Jouluttelua
- HelmiAmanda
Mikä sinun arjen luksuksesi on? Kerrothan sen minulle. Ja jos kirjoitat omaa blogia, voit vapaasti napata tämän haasteen mukaasi.
Ihanaa arkea!
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
Kielettömäksi tekevä salaatinkastike
Aivan pakko, siis todellakin aivan pakko, jakaa teille tänään aivan täydellisen ihanan salaatinkastikkeen ohje. Normaalisti käytän salaateissa kastikkeena joko tavallista oliiviöljyä tai sitten suosikkiani, erästä tiettyä sitruunaoliiviöljyä. En tiedä johtuiko vaihtelusta vai siitä, että tämä todella on hyvää, mutta kastike meinasi väkipakolla viedä kieleni mennessään.
Kuten jo aikaisemmin kerroinkin, olemme viettäneet tänään isänpäivää perinteeksi muodostuneen brunssin merkeissä. Halusin brunssille myös vihersalaatin, mutta mietin, miten siihen saisi jotain jujua. Menussa oli jo erilaisia juustoja, joten niiden käyttäminen ei toimisi salaatissa. Olisi siis keksittävä jotain muuta. Sitten keksin passionhedelmän, josta saisi maun lisäksi myös hauskaa näköä.
Salaattiimme päätyi lopulta erilaisia salaatteja, miniluumutomaatteja sekä persimonia ja avokadoa viipaleina. Salaatin kokosi esikoisemme, joten hänelle kunnia asettelusta. Tomaateista oli kirjoitettu salaatin päälle "ISI", mutta teksti jäi valitettavasti muiden ainesten alle.
Ja sitten se kastike. Kastike on valmistettu Sara La Fountainin reseptiä mukaillen. Tässä omassa versiossani on vain hieman enemmän hedelmää.
Nyt on ihana köllötellä sohvalla kynttilöiden palaessa takassa. Vatsa on edelleen täynnä herkuista ja mieli hyvä onnistuneesta brunssista. Hyvä ruoka ja läheiset, rakkaat ihmiset - ihan parasta. Hetki vielä tässä, sitten valmistelemaan alkavaa arkea ja illan päätteeksi vielä lenkille.
Tunnelmallista isänpäiväiltaa sinullekin!
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
Kuten jo aikaisemmin kerroinkin, olemme viettäneet tänään isänpäivää perinteeksi muodostuneen brunssin merkeissä. Halusin brunssille myös vihersalaatin, mutta mietin, miten siihen saisi jotain jujua. Menussa oli jo erilaisia juustoja, joten niiden käyttäminen ei toimisi salaatissa. Olisi siis keksittävä jotain muuta. Sitten keksin passionhedelmän, josta saisi maun lisäksi myös hauskaa näköä.
| Kuva on näköjään taas näitä kaukaa katsottavia. Huoh. Miksi nämä eivät näytä kamerassa näin epätarkoilta... |
Ja sitten se kastike. Kastike on valmistettu Sara La Fountainin reseptiä mukaillen. Tässä omassa versiossani on vain hieman enemmän hedelmää.
![]() |
Tunnelmallista isänpäiväiltaa sinullekin!
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
lauantai 9. marraskuuta 2013
Mustikka-piparkakkurahka yllätyssattumilla
Piparkakkurahka on ollut kaupoissa jo jonkun aikaa. Meillä sitä on syöty sekä suoraan purkista sellaisenaan että vaniljavaahtoon sekoitettuna välipalana. Molemmat toimivat. Halusin kuitenkin tehdä rahkan, jossa on jotain hieman normaalista poikkeavaa ja muistin vanhan jälkkärirahkaohjeen, johon murustettiin joukkoon hapankorppua.
Tuo rahka tehtiin puolukoista, silloin markkinoilla olleesta kinuskikermasta ja jostain rahkasta, en muista mistä, ja se oli hurjan hyvää. Siitä inspiroituneena tein tänään jälkkäriksi mustikka-piparkakkurahkaa.
Sokeria tuo ei minusta välttämättä enää kaipaa, mutta sitä voi toki halutessaan vielä lisätä.
Huomenna juhlitaankin sitten kaikkia isiä. Saamme oman brunssipöytämme ympärille neljä rakasta isäihmistä herkuttelemaan. Tunnelma tulee tällä kertaa olemaan erityinen, sillä yksi pöydän isistä viettää huomenna ensimmäistä isänpäiväänsä, kun taas konkari-isillä isävuosia on jo yli neljältäkymmentä. Ja näiden välissä on vielä omien lasteni isä.
Sydämen täydeltä onnea kaikille isille! Erityisesti omalle rakkaalle, ihanalle isälleni <3
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
Tuo rahka tehtiin puolukoista, silloin markkinoilla olleesta kinuskikermasta ja jostain rahkasta, en muista mistä, ja se oli hurjan hyvää. Siitä inspiroituneena tein tänään jälkkäriksi mustikka-piparkakkurahkaa.
Sokeria tuo ei minusta välttämättä enää kaipaa, mutta sitä voi toki halutessaan vielä lisätä.
Huomenna juhlitaankin sitten kaikkia isiä. Saamme oman brunssipöytämme ympärille neljä rakasta isäihmistä herkuttelemaan. Tunnelma tulee tällä kertaa olemaan erityinen, sillä yksi pöydän isistä viettää huomenna ensimmäistä isänpäiväänsä, kun taas konkari-isillä isävuosia on jo yli neljältäkymmentä. Ja näiden välissä on vielä omien lasteni isä.
Sydämen täydeltä onnea kaikille isille! Erityisesti omalle rakkaalle, ihanalle isälleni <3
Anu
Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


