DIY Ystävänpäiväkortit osa 2

Ystävänpäiväkorttien askartelu on jatkunut ja nyt myös esikoinen on saanut luokkakavereidensa kortit valmiiksi. Näitä kortteja piti tehdä enemmän, joten idean piti olla yksinkertainen ja niinhän se sitten olikin.

Löysin Pinterestistä tuon teksti valmiina kuvana. Olin tallentanut kuvan suoraan omalle koneelle ja nyt kun minun piti linkittää se tähän, en löytänyt kuvaa enää uudelleen. Toivottavasti kuvan tekijä ei pahastu isosti, vaikka Pinterestiä tarkempaa lähdettä en pystykään antamaan.

Teksti liimattiin valkoiselle paperille, jotta tekstille saatiin kehykset ja nämä kaksi paperia korttipohjalle. Kuvan alle liimattiin paksulla kaksipuolisella teipillä suklaasydän. Omat toivotuksensa esikoinen kirjoitti kortin takapuolelle.

Tuossa lopussa vielä testikappale ystävänpäivän aamiaisen tai iltapalan osasta. Alkaisikohan näillä päivä normaalia paremmin? Nyt saa meidän puolestamme huominen ystävänpäivä tulla. Siitä lähteekin sitten hiihtoloma. Jos olet lomaviikolla (tai vaikka myöhemminkin) liikkeellä Turun suunnalla, kannattaa pysyä kuulolla, sillä lähipäivinä, tai ehkä jo huomenna, on tulossa hyvin pitkä ja kuvarikas postaus kivasta retkikohteesta sisustamisesta ja käsitöistä pitäville aikuisille. Olen viettänyt siellä tällä viikolla ihanan aamupäivän.

Iloa torstaihin!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

Ystävänpäiväsuklaata ja suklaanystävän päivä

Voihan suklaa. Kummasta aloitetaan: ystävänpäiväsuklaasta vai suklaanystävän päivästä? Suklaa tekee suklaanystävän päivän, joten tänään taitaa olla se. Toki tätä suklaata pitäisi säästyä ystävänpäiväänkin.

Luin joulun alla ihanien kuvien täyttämästä Vaaleanpunainen hirsitalo -blogista Marjan tekemästä joulusuklaasta. Suklaan kuvat olivat taattuun Marjan tyyliin taas kerran kirjaimellisesti syötävän ihanat ja suklaan ainesosat niin jännän mielenkiintoiset, että linkki oli laitettava muistiin. Suklaaseen käytettiin vaniljamerisuolaa, jota en onnistunut löytämään mistään Turun läheltä. Suklaa jäi siis vain kummittelemaan mieleen, mutta nyt onnistuin vihdoin saamaan tuon suolan.

Ja miten sattuikaan sopivasti, ystävänpäivään tämä samainen suklaa sopii ulkonäkönsäkin puolesta enemmän kuin hyvin. Vai onko mitään tilaisuutta tai ajankohtaa, johon suklaata ei saisi sopimaan...? No, joka tapauksessa, koekeittiö piti laittaa pystyyn.

Sulatin valkosuklaan mikrossa ja levitin sen melko ohuelti leivinpaperin päälle. Suklaan päälle rouhittuja, suolattuja pistaasipähkinöitä, pakastekuivattua mansikkaa, vaniljamerisuolaa ja rosepippuria.  Aika mielenkiintoiset ainekset, vai mitä?

Aikamoinen makuelämys. Hyvässä mielessä. Suklaan ja merisuolan liitto toimi aivan loistavasti. Mietin kaksi kertaa laittaisinko omaan kokeiluuni olleenkaan tuota rosepippuria, mutta onneksi laitoin. Se kruunasi koko suklaan. Nyt onkin sitten tekeminen saada tämä riittämään perjantaihin asti.

Mukavaa viikon puoliväliä! Tarkemmat ohjeet suklaaseen löytyvät tuon Vaaleanpunaisen hirsitalon linkin takaa.

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

DIY Ystävänpäiväkortit lasten kanssa

Ystävänpäivä lähestyy ja valmistelut ovat meillä alkaneet. Minusta on ihanaa, että vuotta rytmittävät erilaiset teemapäivät ja -juhlat. Niillä saa hyvän syyn (ja innostuksen) tehdä arkeen jotain ekstraa. Tuntuu kivalta, että lapset ovat ottaneet tämän tavan myös itselleen ja osallistuvat innokkaasti valmisteluihin.

Teemapäivien ekstran ei tarvitse olla mitään ihmeellistä. Pienelläkin miettimisellä ja huomioimisella saa ison piristyksen.

Tänä vuonna valmistelut aloitettiin kuopuksen eskarikavereiden ystävänpäiväkorteista, joihin idean sain, taas kerran, Pinterestistä. Piirsin kartongille perhosen siipien mallisen kuvan, jonka kuopus leikkasi irti ja koristeli. Perhosen ruumiin kohdalle viilsimme mattopuukolla neljä poikittaista viiltoa ja niiden välistä pujotimme tikkarin. Tikkariin liimattiin vielä silmät, jotta ystävyysperhonen sai itselleen näön. 

Nämä ystävyysperhoset liihottelevat perjantaina kuopuksen ystäville. Seuraavana vuorossa ovat esikoisen korttiaskartelut.

Vietetäänkö teillä ystävänpäivää jollain tavalla?

Mukavaa tiistaita!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

Ruokapöydän mitalla aurinkoa

Kevään sisustusväreissä ihanat pastellivärit ovat kovasti pinnalla. Herkulliset puuteriset sävyt tulevat vastaan monissa sisustuskuvastoissa. Nuo värit ovat todella kauniita, mutta toistaiseksi en ole vielä haikaillut niitä näkymään meidän kotiimme. No, itseni tuntien, vannomatta kuitenkin paras.

Sen sijaan keltainen alkaa näkyä ja nyt heti. Liekö ihastus keltaiseen väriin auringon ja valon kaipuuta nyt kun talvi otti taas askeleen kohti harmautta. Viime keväänä ostin olohuoneeseen keltaiset sohvatyynyt. Nyt annoin periksi useamman vuoden haaveelle ja kävin hakemassa ruokapöytämme kokoisen palan keltaista Sienna-kangasta. Ompelukone hetkeksi hurisemaan ja siinä se nyt on: kotimme oma aurinko. Voiko tämän pöydän vieressä olla möksöllään?

Juuri muutama päivä sitten kirjoitin, että elän mielelläni tätä talviaikaa. Miksiköhän mieli halajaa silti kaikkea kevääseen liittyvää...? Nytkin piti hakea vielä pienet sipulikukat tuomaan uuden alun tuntua ruokapöydälle.

Rentouttavaa viikonloppua! Toivotaan, että saamme nähdä ihan oikeankin auringon jossain välissä.

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

Bamburätit

Postauksessani ihanista Musta5101 -tuotteista kerroinkin, että olen vannoutunut bamburättien käyttäjä. Uusi musta rätti on ollut käytössä tosi ihana ja se saa ansaitun vakiopaikan rättikierrossani.

Innostuin puolitoista vuotta sitten neulomaan bambutiskirättejä. Tuota ennen edelliset valmistuneet neulomustyöni olivat yläasteajalta. Sitä iloa ja riemua kun ensimmäinen rätti oli valmis; miten voikin tuollaisen 14 x 20 cm -kokoisen lätyskän valmistumisesta tulla sellainen ilo. Mutta koukkuun jäin. Ensimmäisen, kauniin harmaan rätin jälkeen on valmistunut kirkkaan keltaisia, pinkkejä, beigejä, turkooseja, mustia ja valkoisia rättejä. Niitä on ollut kiva sovitella yhteen toisen rakkauteni, keittiöpyyhkeiden, värimaailman kanssa.

Bambu on antibakteerinen materiaali itsessään ja ensimmäisten pesujen jälkeen hyvin imukykyinen. Rätin voi heittää pesukoneeseen ja rätti toimii sitä paremmin, mitä enemmän sitä pesee. Kauneuden lisäksi taas siis hyvin ekologinenkin vaihtoehto.

Noiden rättien tekeminen sopii erinomaisen hyvin luonteelleni, joka ei malta odottaa asioiden valmistumista kovinkaan kauaa. Nelosen puikoilla luodaan 43 silmukkaa. Sen jälkeen ensin kolme kerrosta pelkkää oikeaa, sen jälkeen jokaisen kerroksen alussa ja lopussa kolme oikeaa ja siihen väliin vuoroin oikea, vuoroin nurja silmukka, jotta saadaan helmineulosta. Ja loppuun vielä kolme kerrosta pelkkää oikeaa. Ei vaikeaa, mutta lopputulos palkitsee tekijänsä - etenkin tällaisen ei-niin-tottuneen-kästyöihmisen.

Iloa päivääsi!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

Avokadosmoothie lounastreffeille

Surautan usein itselleni lounaaksi smoothien. Alkuun tein niistä juotavia, nykyisin lusikoin mieluummin lounaani. Viereen hieman pähkinöitä tuomaan lisää proteiinia ja kuituja, sekä hyviä rasvoja sydämelle. Varsinaisilla vihersmoothieilla (järkkyä mikä sana - vai tulikohan tuo edes kirjoitettua ja taivutettua oikein...) saisi varmasti ravitsevamman lounaan, mutta niitä tulee pyöräytettyä harvemmin.

Suosikkini on jo hetken aikaa ollut avokadosmoothie. Sen ainesosat vaihtelevat hieman sen mukaan mitä kaapista kulloinkin sattuu löytymään, mutta jos näitä raaka-aineita löytyy, olen enemmän kuin tyytyväinen.

* * * * *

LOUNASTREFFIEN AVOKADOSMOOTHIE

eli smoothie kahdelle

1 avokado

1 jäinen banaani

1 dl mustikoita jäisinä

1 dl kookosmaitoa

1 dl omenamehua

(hunajaa tuomaan tarvittaessa lisää makeutta, kuidukasta antamaan lisää kuituja)

* * * * *

Omenamehun korvaan toisinaan purkilla ananasta. Myös se toimii tässä hyvin. Sattuneesta syystä meiltä vain löytyy edelleen vakiona tuota omenamehua jääkaapista... Itse pidän smoothiesta kaikkein eniten kun sen ainesosat ovat kylmiä. Maku on minusta silloin raikkaampi. 

Jaanhans. Sitten pienen ompeluprojektin pariin. Lisää tuosta jutusta lähiaikoina.

Mukavaa perjantaita!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.  

 

Pehmustetta peffan alle

En myönnä miettiväni mitenkään aktiivisesti kesää tai edes kevättä. Eletään nyt ensin tätä talvea, kun se vihdoin tänne saatiin. Tosin juuri nyt ulkona on niin märkää ja harmaata, ettei pieni kevätauringon pilkahdus tekisi yhtään pahaa. Saa se minun puolestani olla kyllä pakkaspäivän auringonpilkahduskin.

Alitajunta on ilmeisesti kuitenkin jo valmistautumassa tulevaan. Sain nimittäin inspiraation kaivaa kudekerän ja virkkuukoukun esille ja aloittaa virkkaamisen. Virkkaaminen ja neulominen eivät ole ollenkaan vahvuusalueitani, mutta tällä hetkellä noilla tekniikoilla nyt vain saa niin ihanaa tulosta, että on kiva yrittää pienemmilläkin taidoilla.

Blogia aloittaessani loppukesällä 2013 kerroin miten tein pihalta kaadetusta puusta pölkkyjakkaroita. Nyt niihin syntyi muutama pehmuste virkkaamalla. Kunhan kevät tulee, on jakkaroita mukavampi käyttää pihalla varaistuimina kun peffan alla on edes hieman puuta pehmeämpää. Vielä mietin, pitäisikö tämän pehmusteen alle taiteilla lisäpehmustekerros.

Toistaiseksi eteisen pölkyt saavat vielä pitää paikkansa sisällä. Jakkaralla istuen saa ulkokengät mukavasti jalkaan.

Mukavaa päivää! Toivottavasti saadaan pian taas hieman enemmän pakkasta, sillä meillä on iso rivi vedellä täytettyjä maitopurkkeja takakatoksessa odottamassa lyhdyksi rakentamista. Nyt näyttää siltä, että nekin, jotka ehtivät jossain vaiheessa jo jäätyä, alkavat pikkuhiljaa sulaa.

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.