perjantai 10. tammikuuta 2014

Intialaista ja thairuokaa arkeen

Arkiruokien pitää meillä olla pöydässä mielellään alle puolen tunnin ja työvaiheita valmistuksessa ei saa olla montaa. Pyrkimys on kuitenkin siihen, että ruoka olisi maistuvaa, eikä mielellään kovin yksipuolista. Melko usein totuus on kuitenkin, että raaka-aineet löytyvät pasta-makaroni-jauheliha -linjalta.


Lapsia tuo ei tunnu haittaavan, mutta me vanhemmat kaipaamme vaihteluakin. Viime syksynä löysin kaupasta Chicken Tikka - ja Raita -mausteseokset ja arkemme oli pelastettu. Lautaselle löysi melko useinkin tiensä intialaiseen tyyliin tehty päivällinen: riisi, tikka-mausteseoksella maustetut broilersuikaleet, raitakastike sekä nan-leipä (joka löytyi esipaistettujen patonkien vierestä leipähyllyltä). Ja mikä parasta, koko perhe syö hyvällä ruokahalulla. Santa Marialta löytyy muitakin mausteseoksia tuosta sarjasta, mutta kokeilemistani seoksista tuo on ehdoton suosikkimme.


Sain blogiyhteistyön merkeissä Santa Marialta testattavaksi uuden mausteseoksen: Satay Chickenin*. Tässä broilerin annetaan marinoitua tunnin verran mausteseoksessa. Ohjeessa suositeltiin käyttämään kastikkeena vielä Satay Sauce -nimistä kastiketta, mutta meillä pöytään päätyi cross kitchen -hengessä tälläkin kertaa tuttu raitakastike makuja pehmentämään. Broilerin kaveriksi laitoin taas tutut riisin, salaatin, ja nan-leivän, jota lapset kutsuvat meillä tosin namleiväksi (kertoo siitä miten paljon leivästä pidetään). Hyvää oli ja maistui kaikille, vaikka lisukkeet ja päämausteseos eivät varsinaisesti yhteen kuuluneetkaan. Marinoitumisaika teki sen, että ruuan valmistuminen kesti sen verran pidempään, että tämä sopii meillä arkea paremmin viikonloppuihin.


Näitä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Jos tuntuu, niin mausteita voi laittaa hieman ohjetta vähemmän, niin ruoka ei ole aivan niin mausteista. Meillä niin on tehty tuon raidan kanssa.

Taas ollaan perjantaissa. Saa nähdä tuoko viikonloppu mukanaan tänne eteläänkin luvatut pakkaset. Mukavaa viikonloppua!
 
Anu

*Satay Chicken -mausteseos saatu blogiyhteistyöstä Santa Marian kanssa. Kiitos!

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Anjovisvinaigrette - ja taas lähti kieli

Olen selvästi alkanut bongailla salaatinkastikkeita. Minä, joka olen jo vuosia käyttänyt salaateissa kastikkeena lähes yksinomaan oliiviöljyä. Taas löytyi kastike, joka jo ruudulta katsottuna sai suupielet kostumaan.


Caesarsalaatti on yksi kestosuosikkini ja tämä kastike vie ajatukset samaan suuntaan. Kastike löytyi Onko nälkä? -blogista. Samasta blogista tallentui muuten kirjanmerkkeihin aika monta muutakin reseptiä. Kannattaa siis käydä kurkkaamassa tuota blogia, jos et ole vielä aikaisemmin tutustunut siihen. Bonuksena hyville resepteille ovat aivan superihanat kuvat.

Jaa mikäkö se kastike sitten on. Anjovisvinaigrette. Chef Jones oli valmistanut sen rustiikin kanasalaatin kaveriksi. Minä tein sen vihersalaatin kastikkeeksi: erilaisia salaatteja, tomaattia, kurkkua, rosmariinia, krutonkeja ja parmesanlastuja.



Sain kastikkeen valmiiksi ja maistoin. Pieni pettymys: tässäkö tämä nyt on. Mutta hei, mikä puuttui - no se salaatti. Ja sen jälkeen: mmmmm.... aivan täydellistä. Pettymys on viimeinen sana, joka tässä kohtaa tulee mieleen. Jos marraskuinen salaatinkastike vei kielen, niin samoin teki tämäkin. Onneksi ihmisen kieli on selvästikin uusiutuva luonnonvara ;) Parmesanjuusto ja rosmariini täydensivät kastikkeen makuja salaatissa erinomaisen hienosti.


* * * * *
 
ANJOVISVINAIGRETTE
1 sitruunanmehu + hieman kuorta raastettuna 1tl sokeria 4 anjovisfileetä + pieni loraus lientä purkista n.3/4dl hyvää oliiviöljyä 1/2 yksikyntinen valkosipuli raastettuna (suolaa tarvittaessa)
Laita kaikki ainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella tai blenderillä. 

* * * * *
Alkuperäisen reseptin löydät Onko Nälkä? -blogista klik. 
Kiitokset Chef Jonesille!

Ruokailun jälkeen suuhun jäi kastikkeesta niin ihana maku, että en halua ihan äkkiä laittaa suuhuni yhtään mitään. Siinäkin mielessä siis mahtava kastike tammikuun kevennyksiin. Katsotaan, miten illan hammaspesun kanssa käy :)

Mukavaa iltaa!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik

tiistai 7. tammikuuta 2014

Pirteät paprikat

Valoa kohti mennään. Juuri nyt näyttää että se tapahtuu hitaasti, mutta varmasti kuitenkin joka tapauksessa. Suunta on oikea. Valoa ja väriä löytyy myös tästä loppiaispäivällisen lisukkeestamme, joka on yksi suosikkini. Sikke Sumarin reseptit ovat lähes järjestäin juuri oman makuni mukaisia. Niin myös tämä, joka on jo pitkään kuulunut keittiömme vakioresepteihin.


Reseptiä on tullut ajan mittaan hieman (mutta tosiaan vain hieman) tuunattua oman näköiseksi ja tässäpä versioni. 

* * * * *
TÄYTETYT PAPRIKAT

paprikaa
tomaattia
vuohenjuustoa
basilikanlehtiä 
(juustoraastetta)
oliiviöljyä
mustapippuria, suolaa

Halkaise paprikat ja poista siemenet. Kannat voi jättää paikoilleen ja halkaista myös ne. Laita paprikan sisälle hiukan öljyä, ropsauta myllystä suolaa ja mustapippuria. Pehmitä paprikoita 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. 

Kuivaa paprikan puolikkaiden sisältä ylimäärinen neste, jotta valmiista paprikoista ei tule vetisiä. Puolita tomaatit ja lisää jokaiseen paprikan puolikkaan sisälle puolikas tomaatti. Laita basilikan lehti tai useampi lehti revittynä tomaatin päälle ja sen päälle reilu viipale vuohenjuustoa. Maustetut vuohenjuustot ovat omia suosikkejani tähän ruokaan. Lorauta päälle oliiviöljyä ja myllystä ropsaus pippuria. Jos haluat, voit ripotella hieman juustoraastetta vielä kaiken päälle.

Laita paprikat takaisin uuniin ja paista 15-20 minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja se on kauniin kullanruskeaa. 

* * * * *


Sen lisäksi, että nämä paprikat ovat aivan ihania maultaan, ovat ne minusta myös todella kauniita. Ja kauneushan on puoli ruokaa. Näitä on ilo tarjota. 

Valoisaa mieltä harmaaseen päivään!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.  

maanantai 6. tammikuuta 2014

DIY - Kierrätysmagneetit

Kuten edellisessä postauksessa kirjoitinkin, on tämä joulun jälkeinen aika ainakin minulle perinteisesti hieman etsikkoaikaa käsitöiden ja askartelujen suhteen. Tähän aikaan ei liity mitään varsinaista teemaa, joka inspiroisi tekemään. Lupasin kuitenkin toisessa aikaisemmassa postauksessani kertoa Happy Joe -siideripulloihin liittyvän lähes Niksi-Pirkka -tasoisen vinkin. Ja tässäpä se pienen tarinan jälkeen.


 Keräsimme viime kesänä sopivia juomapulloja babyshower -kutsuille. Happy Joe -siideripullot olivat juuri oikean kokoisia ja aivan täydellisen mallisia tarkoitukseen. Niitä me sitten perheen herrahenkilön kanssa tyhjensimme - eikä kun nautiskelimme - jotta saimme kaikille juhlavieraille samanlaiset pullot juhlajuomaan. Kyseisten pullojen korkeissa on käytetty samaa ideaa, joka ammoisina aikoina oli myös Coca Cola -pullojen korkeissa. Korkin sisäpuolelle on painettu hauska mietelause tai toteamus. Oli lähes sääli heittää noita korkkeja menemään.


Kesällä en keksinyt siihen hätään mitään käyttöä korkeille, mutta nyt kun korkit tulivat uudelleen eteeni viikonlopun kotikatsomon juomavalinnan vuoksi, päätin tehdä korkeista magneetteja. Ehkä menee jo siihen rajalle onko epätoivoista uusiokäytön keksimistä, mutta silläkin uhalla mennään. Irrota siis korkin sisäpinnalla oleva suojamuoviläpyskä ja puhdista korkin sisäpinta. Askartelukaupoissa myydään erikokoisia magneetteja muutaman kappaleen pusseissa. Liimaa magneetti vahvalla liimalla korkin taakse ja anna kuivua. Valmis.


Leppoisaa loppiaista!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Heipat joululle

No niin, nyt on joulu sitten pakattu pahvilaatikoihin ja kuusi viety varastoon odottamaan seuraavaa joulua. Niin paljon kuin rakastankin joulunaikaa, tuntuu aina yhtä hyvälle myös pakata koristeet pois ja siirtyä joulun jälkeiseen elämään.

Joulua ennen on aivan ihana antaa koristeiden ja joulun hiipiä kotiin ja koristeista nauttii silloin aivan valtavasti. Joulun jälkeen tunnelma ei ole enää aivan samanlainen, vaan on aika siirtyä eteenpäin. Joidenkin valojen poistamisen kanssa arvon vielä hiukan, sillä lumettomaan maisemaan nuo valot antavat edes hiukan piristystä. 


Uuden alun kunniaksi, sekä huikeassa auringon ja valon kaipuussa nappasin eilen kauppareissulta mukaani pari tulppaaninippua. Normaali valintani olisi ollut valkoinen, mutta tässä mielentilassa keltainen oli ainoa oikea valinta. Oma aurinko kukkien muodossa keittiönpöydälle. Vaikutusta tehostamaan nappasin ostoskärryyni myös basilikapuntin. Voimaa, valoa ja energiaa. Niitä tarvitaan tässä taistelussa harmautta ja kammoyskää vastaan.


Käsillä tekemisen rintamalla joulun jälkeinen aika on aina pieni pudotus tuntemattomaan. Joulu inspiroi itsessään niin moneen askarteluun ja käsityöhön. Tammikuussa ei ole vastaavaa inspiraation lähdettä tai valmista teemaa ennen helmikuun ystävänpäivää. Mutta eiköhän tässä jotain keksitä. Pitäisiköhän olla oikein rohkea ja reipas ja kaivaa ompelukone esille... Ompelu ei ole ihan vahvinta osaamisaluettani, mutta olisi hauska testata paria ideaa. No, katsotaan. Onko sinulla jotain hyvää vinkkiä tammikuun askarteluihin?

Iloa sunnuntaihisi!

Anu


Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. 

lauantai 4. tammikuuta 2014

Kotikatsomon nachovuoka

Olemme tänään viettäneet rauhallista tyttöjen päivää ja iltaa miehen ollessa seminaariristeilyllä. Tyttöjen illan tyttöinä ovat olleet ihan oman perheen tytöt eli kuusvee, yhdeksänvee ja minä, vähän enemmän vee.

Päätimme pitää perinteitä yllä ja järjestää lauantai-illan kotikatsomomme myös tänään, vaikka perhe onkin vajaamiehityksellä. Kuten mutakakkupostauksessa kerroinkin, saimme uutena vuotena todella hyvää nachovuokaa ja sitä päätimme kokeilla heti tänään kotikatsomoherkuksi.


Tässä ei paljon kokkailutaitoja tarvittu, mutta se mutakakkupostauksessani mainostamani paluu terveellisempään arkeen ei näköjään alkanutkaan sitten ihan vielä...

Nachovuoka odottamassa uuniin pääsemistä.
* * * * *

NACHOVUOKA

Nachoja
jauhelihaa tai broilerpaloja paistettuna ja maustettuna
purkki Philadelphia-juustoa
purkki (350 g) salsakastiketta
mozzarellajuustoa raastettuna

Levitä nachot uunipellille. Levitä päälle jauheliha tai broilerpalat. Sekoita Philadelphia-juusto ja salsakastike. Koska seuralaiseni olivat tällä kertaa hieman nuorempia, laitoin salsakastiketta vain noin puolikkaan purkillisen. Levitä sekoitus nachojen päälle. Kaiken kruunuksi mozzarellajuustoraastetta. Paista uunissa noin 200 asteessa kunnes juusto on sulanut, noin 10 minuuttia. 

* * * * *

Vierelle vihersalaattia, kreikkalaista jugurttia ja halutessasi vielä lisää salsakastiketta halukkaille.


Nyt on seuralaiset saatu petiin. Taidan sihauttaa itselleni vielä toisen Happy Joen ja nautiskella (pian) hiljaisesta kodista hetken ennen nukkumaanmenoa. Kerronkin muuten lähipäivinä tuohon juomaan liittyvän lähes Niksi-Pirkka -tasoisen idean. 

Mutta nyt odottaa Joe ja sen jälkeen kuppi kuumaa teetä helpottamaan aivan kaameaa yskää. 

Leppoisaa lauantai-iltaa!

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. 

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Mahtava mutakakku

Ihanaa alkanutta vuotta 2014! Meillä vuosi vaihtui mukavissa merkeissä ystäväperheen luona: hyvää seuraa, herkullista syötävää, höpöttelyä, Singstaria sekä raketteja ja sädetikkuja. Isäntäväki oli tehnyt syötäväksi valtavan hyviä nachoja ja meidän tehtävämme oli tuoda jälkiruoka. Koska sää on ollut loppuvuoden yksi puhuttavimmista asioista, tein kuraisen ja harmaan loppuvuoden teeman mukaisesti jälkkäriksi mutakakkua.


Tämä mutakakku on jo pitkään ollut suosikkini. Se ei todellakaan ole mikään laihduttajan unelma, mutta hyvää se on. Päälle siivilöin tomusokeria ja ripottelin hieman "taikapölyä" tuomaan pientä kimallusta ja koristeeksi laitoin Uuden Vuoden toivotukset. Vierelle vielä pallo vaniljajäätelöä ja herkkuhetki on valmis.


* * * * *

  MAHTAVA MUTAKAKKU

5 dl vehnäjauhoja
1/4 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria

3 dl vahvaa kahvia
1/2 dl konjakkia tai viskiä
150 g tummaa suklaata
250 g voita

5 dl sokeria
2 kananmunaa

Voitele vuoka ja jauhota kaakaojauheella. Itse käytän tähän halkaisijaltaan 26 cm olevaa vuokaa ja sillä koolla kakusta tulee minun makuuni sopivan paksuinen.

Sulata voi ja suklaa ja sekoita ne kahvin ja viskin / konjakin kanssa. Lisää joukkoon sokeri ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Lisää kananmunat yksitellen vatkaten.

Paista 150 asteisessa uunissa 1 h 15 min.

* * * * *

Tänään herkutellaan vielä, mutta (siitä kuuluisasta) huomisesta alkaa paluu arkeen. Mukavaa vuoden ensimmäistä päivää! Tästä se minun (ja sinun) vuoteni nyt sitten alkaa :)

Anu

Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik.