Teatterin lumoissa

Myönnetään. Olin hieman epäileväinen kun äitini ehdotti, että menisimme katsomaan Turun Kaupunginteatteriin Tamara Lundista kertovaa musiikkiteatteriesitystä. Nooo, voin mäkin tietty lähteä, mutta voisit kyllä ehkä kysyä jotain toistakin vielä... Nuo kyseiset liput jäivät saamatta, mutta kävikin niin, että sain itse kutsua äitini avecikseni teatteriin.

Teatterin aulassa Logomossa on esillä näyttely, jossa on mm. Tamara Lundin upeita esiintymisasuja, hääpuku, koulupapereita ja henkilökohtaisia esineitä. Niitä tutkaillen virittäydyimme eilen illan näytökseen.

Esityksen alettua häipyivät epäilykseni hyvin nopeasti. Edellisestä musiikkiteatterikäynnistäni on jo aikaa, mutta taitavasti toteutettu teatteri upeine esittäjineen vie helposti mukanaan, vaikka musiikkigenre ei ehkä aivan sitä ominta olisikaan. Toki tässä esityksessä musiikki vaihteli iskelmästä oopperaan, joten skaala oli varsin monipuolinen. Yhtäkkiä sitä vain huomaa istuvansa hiljaa ja olevansa tarinan lumoissa. Melkeinpä tarinan sisällä.

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Elämystä kohottivat upeasti toteutettu lavastus, joka oli toisaalta yksinkertainen, mutta silti aivan mahtava. Samoin puvustus ja koreografia olivat minusta erityisen onnistuneita. 

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Tamara Lundin elämäntarina oli minulle jollain tasolla tuttu jo ennestään, sillä olin lukenut kauan, kauan sitten hänen elämänkertansa. Tuohon samaan omaelämänkertaan perustuu myös tämä näytelmä. Taiteilijan elämä ei mennyt aivan helpoimman kaavan mukaan. Hänen elämässään oli rakkautta ja loistelijaita tähtihetkiä, mutta myös suuria suruja, menetyksiä ja ihmiselon kääntöpuolta.

Tarinan koskettavuus purkautui kohdallani kun toiseksi viimeisenä lauluna esitettiin Ave Maria. En tiedä mitä tapahtui, mutta kuuntelin sitä silmät kyynelissä, hieman poskillakin. Olipa hieno ilta.

Oikein ihanaa viikonloppua!

Anu

* Toteutettu yhteistyössä Turun Kaupunginteatterin kanssa. Kiitos. *

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Kynttilätunnelmointia

Yksi syyskauden parhaimmista asioista ovat tummuvat illat. Kynttilöillä on kiva tunnelmoida päivälläkin, mutta hämärtyvässä illassa niistä huokuu ihanan lempeä ja rauhoittava tunnelma.

Jo yksi kynttilä tarpeeksi lähellä tuo levollisuutta, mutta kun haluan oikein fiilistellä, sytytän paljon kynttilöitä, joko ryhmäksi tai sitten ympäri huonetta erilaisiksi ryhmiksi. Ryhmissä olevien kynttilöiden värejä vaihtelemalla saa todella helposti myös tuotua sisustukseen jotain pientä uutta ja sitä harrastankin usein. Valikoimaltaan lähes karkkihyllynä pitämältäni Brosten kynttilähyllyltä valikoitui tällä kertaa mukaan pehmeitä, utuisia harmaanruskean sävyjä. Jos luit parin postauksen takaisen kirjoitukseni siitä valitun linjan pitämisestä, niin tässä yksi tulos...

Tuoksukynttilät jakavat mielipiteitä, mutta oman tunnelmointini kruunaa kun sytytän tavallisten kynttilöiden joukkoon yhden tuoksukynttilän, miedon tuoksuisen sellaisen. Sanotaankin, ettei tuoksukynttilöitä kannattaisi polttaa kuin yhtä kerrallaan, jotta tuoksut eivät tule liian voimakkaiksi. Peltipurkissa olevan teen tuoksuisen kynttilän tuoksu on makuuni juuri sopivan kevyt, eikä liian makea.

Tänään on ollut aivan upea syyspäivä. Kävimme esikoisen kanssa päivällä kävelemässä Ruissalon kallioilla ja nautimme auringon vielä edelleen lämmittävistä säteistä ja kimaltelevasta merestä. Nyt sytyttelemään kynttilöitä ja kaatamaan tänään olevan viinipäivän tasauksen kunniaksi lasiin hyvää viiniä. Tänään ovat kaikki aistit saaneet nauttia. Nautinnollista iltaa sinullekin ♥

Anu

* Brosten ja Le Pere Pelletierin kynttilät on saatu blogiyhteistyön merkeissä *

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Hejdå banaanikärpäset!

Voi rakkaat banaanikärpäset. Ei teidän olisi tarvinut tulla meille koko suvun voimin. Ei todellakaan. Omena-aika on ihanaa, mutta tämä banaanikärpästen määrä. Huokaus.

Vaan eilenpä löytyi konsti, jolla ainakin näyttäisi, että kärpsyjen määrää saa vähennettyä enemmän kuin radikaalisti. Taas kerran tuli todistettua, että Facebook ei ole turha juttu. Sieltä eräästä ryhmästä löytyi tämäkin vinkki. Kiitos Leena ja tässä tämä tehokeino teillekin käyttöön.

Illalla lasketaan keittiön lavuaariin vettä, jonka joukkoon lurautetaan jonkin verran astianpesuainetta ja annetaan olla noin aamuun asti. Siinä se. Meillä aamulla ei näkynyt ensin yhtään kärpästä. Myöhemmin päivän aikana on ilmestynyt pari (ja oikeasti todellakin vain pari), mikä on paljon vähemmän kuin mikä eilisen saldo oli. Ensi yöksi taas tiskiainevesi lavuaariin - jospa pikkukärpäset pysyisivätkin poissa.

Tähän asti olen tehnyt lasiin seosta, jossa on etikkaa, astianpesuainetta ja tilkka hunajaa. Tuo tököttikin on toiminut hyvin, mutta tämä uusi tapa on vielä tehokkaampi. Suosittelen testaamaan - jos et ole jo testannut - ennen kuin menetät hermosi joka paikkaan löytävien banaanikärpästen kanssa.

Mukavaa torstai-iltaa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Valittu linja pitää - vai pitääkö?

Pidän sisustamisessa selkeästä linjasta. Pidän mustavalkoisesta. Harmaata saa olla mukana, ehkä joku tehostevärikin ja pitäisin siitä, että tasot olisivat pinovapaata aluetta. Kodikasta ja lämpöä pitää olla, vaikka sisustuksen selkeys onkin tavoitteena.

Toisaalta, pidän kyllä monista muistakin tyyleistä, mutta teen parhaani, etteivät ne eksy liialti meidän kotiimme, jotta valittu linja säilyisi edes jotakuinkin, eikä koti menisi sillisalaatiksi. Tyynynpäällisillä olen saanut vaihtelunhaluani toteutettua tähän asti melko onnistuneesti.

Mutta nyt. Ajatus lähti purkautumaan kun näin kuvan, jossa punasaviruukussa oli vihrerkasvi. Tuo kasvi oli valkoisella, simppelillä tasolla ja ruukun vieressä kevyesti hieman astelmatyyppisesti jotain muutakin pehmentävää. Kuva näytti todella kauniilta ja mieli tekisi lähteä nyt rönsyilemään. Ja onhan se rönsyily jo alkanutkin. Puuta ja beigeä on alkanut vaivihkaa tulla meille enemmän ja salaattivakka, vanha pulpetti, vanhat tuolit... Pieninä ripauksina nuo tekevät juuri sitä kodikkuutta, jota kaipaan.

Mikä sitten estää? Kotonahan saa olla juuri sen näköistä kuin mikä silmää miellyttää, eikä kotia sisusteta muita ihmisiä varten. Ei sisustetakaan ja niin saa ollakin. Mutta meneekö sillisalaatiksi? Huomaan olevani sisustuksessa altis vaikutteille ja silmää miellyttävät sellaiset tyylit, joita näen kauniisti toteutettuna ympärilläni. Aina kuitenkin huomaan, että harharetkiltä on palattu enemmän tai vähemmän saman tyyppiseen linjaan. Siihen mitä kotimme on tällä hetkellä.

Siksi harharetkelle lähteminen epäilyttää. Eipä punasaviruukku nyt maailmaa kaataisi, vaikka se ei enää muutaman kuukauden kuluttua niin silmää miellyttäisikään. Sille löytyy varmasti paikka pihalta. Mutta se saattaa jo kaataa, että punasaviruukuista noin yleisessä mielessä on ennenkin lähtenyt lumipallo pyörimään.

Tunnistaako joku toinenkin itsensä ja onko harharetkelle päätynyttä, joka olisi myös jäänyt sille tielle? Vertaistukea kaivataan :)

Näissä tunnelmissa viikonlopun viettoon: toisaalta, mutta toisaalta.
Hyvää mieltä viikonloppuusi!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Aikuisten värityskuvia

Joko sinä olet hurahtanut värittämään? Meillä on aikanaan väritetty yhdessä lasten kanssa nallepuheja ja ties mitä muita lasten värityskirjojen kuvia. Aikuisten värityskirjojen tultua markkinoille kävinkin kipinkapin hakemassa omani kaupasta ja lähdin värittelemään. Valitettavan vähän aikaa tuohon puuhaan tuntuu löytyvän, mutta syksyn alkaessa uskon (vai toivon), että aikaakin on taas eri tavalla kuin kesällä.

Netti on pullollaan ilmaisia aikuisten värityskuvia, mutta kivojen kuvien löytäminen voi olla aikaa vievää. Niinpä ajattelin jakaa yhden löytöni, Everything Etsy -sivuston kuvakavalkadin, josta ainakin minä löysin vaikka kuinka monta mieluista kuvaa. Sellaisiakin kuvia, jotka ovat hieman vähemmän piperryksiä kuin nämä oman kirjani kuvat ovat.

Värikynistä olen sitä mieltä, että lapsille tarkoitetut, pehmeät puukynät ovat kaikkein parhaimpia. Mikään ei ole ikävämpää kuin hinkata kovaa värikynää paperille ja odottaa joko kahdeksas kerros saisi aikaan edes jonkinlaista väriä paperille. Kynillä on siis väliä. Ja sainpa uusille kynilleni tytöiltä vielä upouuden tuunatun kynäpurkinkin. Nyt kelpaa väritellä.

Täällä meidän suunnalla on ainakin melko sateisen oloista tänään, joten myöhemmin illalla voisi vetää tumppusukat jalkaan ja väritellä. Jos et ole testannut, niin käy ihmeessä printtaamassa Everything Etsystä sopiva kuva. Värittämisen sanotaan lievittävän stressiäkin, joten se ei ole hullumpi tapa viettää vapaa-aikaa.

Hyvää, rentoa mieltä viikon keskelle!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

Bataattikookoskeitto, arkiruokaa alle vartissa

Helpon, nopean ja kaikille maistuvan arkiruuan kanssa tulee tuskailtua monesti. Monesti olen tainnut sitä täälläkin pohtia. Kävimme ravintolapäivänä kahvittelemassa ihanaisessa Kesäheinän koirakahvila -nimisessä pop up -kahvilassa. Päädyimme herkuttelemaan korvapuusteilla, mutta kahvilan listalta otti silmään myös bataattikookoskeitto, joka alkoi vaivata sen verran kovasti, että päätin kokeilla sellaisen tekemistä itsekin.

Ohjetta ei ollut, mutta Google-ystävä apunani muokkasin useammasta reseptistä oman näköisen ja tällä kertaa onnisti. Keitto maistui koko perheelle, vaikka meillä muu perhe ei olekaan sen enempää bataatin kuin kookoksenkaan ystäviä.

* * * * *

BATAATTIKOOKOSKEITTO

2 pkt (yhteensä 800 g) bataattisosetta

1 prk kookosmaitoa

1 kanaliemikuutio

3 dl vettä

ropsautukset chili-korianteri -mausteseosta (tai pelkkää chiliä)

sitruunamehua

pieni pala tuoretta inkivääriä raastettuna

Kuumenna kattilassa bataattisose, kookosmaito ja vesi kanaliemikuutioineen. Mausta ja nauti.

* * * * *

Käytin keittoon Pirkan bataattisosetta, joka löytyy vihannesosastolta kylmästä. Survoksessa on 95 % bataattia, joten se on niin lähellä täyttä tavaraa, etten ainakaan minä suostunut potemaan sen käyttämisestä huonoa omatuntoa. Toki survoksen voi tehdä itsekin. 

Keiton päälle vielä lusikalliset raejuustoa ja halutessa oksa vihreää. Esikypsennetyn patongin paistaminen taisi olla tämän aterian aikaavievin osa.

Tästä nopeaakin nopeammin valmistuvasta keitosta tuli yksi meidän arkemme pelastajista. Jos sinulla on helppoja ja hyviä arkiruokaohjeita, niin vinkkaa ihmeessä niistä kommentteihin. Hyviä ohjeita ei voi olla liikaa. 

Iloa ja hyvää mieltä alkaneeseen viikkoon!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

#husbandtag

Meillä miestä ei ole juurikaan täällä blogistaniassa näkynyt - ja kuulen mielessäni, miten hän huutelisi jos kuulisi, että kirjoitan tällaisia, että eikä tule näkymään. Lady of the Mess vastasi kuitenkin elokuussa niin hauskaan haasteeseen, että kun kerrankin istuttiin miehen kanssa nenät vastakkain pöydän ääressä päätin lähteä itsekin toteuttamaan haasteen.

Puolivälissä miehen jo aavistuksen verran kiemurrellessa pöydän toisella puolella kerroin, että kyse on blogihaasteesta ja hän suostui vastaamaan loppuun asti. Alkupään vastaukset ovat siis täydellisen rehellisiä, vain minulle tarkoitettuja ;) Tässä meidän miehen ajatuksia.

1. Jos vaimosi katsoo televisiota, mikä siellä todennäköisesti pyörii?

- Musiikkiohjelma

Totta. Katson nykyisin televisiota todella vähän. Välillä voi mennä viikkoja, että istun television ääressä vain lauantaina koko perheen kotikatsomon ajan - ja silloin jos toiveeni menee läpi, katsomme mielellään jotain musiikkiin liittyvää.

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa? 

- Caesar

Caesar-salaatti on tosiaan yksi lempisalaattejani. Muissa salaateissa käytän harvemmin mitään varsinaista salaatinkastiketta, pelkkä oliiviöljy tai vielä mieluummin sitruunaoliiviöljy ja ropsautus pippuria riittää. 

3. Mikä on hänen inhokkiruokansa?

- Muju!

Hih, tämä on hauska. Olen aika kaikkiruokainen, enkä muista ihan äkkiä sen ihmeempää inhokkiruokaa. Muju on miehen sanojen mukaan heidän "sukunsa perinneruoka": pilkottua spaghettia lihaliemessä. Sitä sitten syödään lusikalla ja RYYSTETÄÄN vimmatusti. Mies keittää itselleen mujuannoksen usein lasten jo mentyä nukkumaan ja hiljaisessa talossa olohuoneesta kuuluva ryystäminen tekee tästä ehkä sitten sen inhokkini ;)

 

 4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?

 

- Ruokaa! Viiniä ja lihaa. Tai kalaa. Tai pastaa. 

 

Jotain tämän suuntaista olisin varmasti vastannut itsekin. Yleensä haluan tilata jotain sellaista, jota kotona ei saa tai ei osata tehdä. Onko se sitten kalaa, kanaa, lihaa vai kasvista, sillä ei ole niin väliä.

 

5. Mikä on hänen kengänkokonsa? 

   
- 40

Oikein. Ennen lapsia kengänkokoni oli vielä 38, mutta Ladyn tapaan minullekin on tullut yksi kengänkoko lisää per lapsi. 

6. Jos hän keräilisi jotain, mitä se luultavasti olisi?   

- Jotain designia sen täytyy olla, eihän mitään tavallista voi keräillä ;)

Okei, siitä ettei tavallista voisi keräillä en tiedä mitään, mutta jos itse keräilisin jotain, niin ehkä se voisi olla tosiaan designiin liittyvää. Mitään en kuitenkaan kerää keräilyn takia, ainakaan tällä hetkellä.




7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?

- Suklaata.

Tässä asiassa on menty ehkä askel eteenpäin - tai sivulle tai jonnekin, mutta kuitenkin pois suklaasta. Oma vastaukseni olisi voinut olla jäätelö jos puhutaan herkkupuolesta.

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee?

  
- Suomi-iskelmää

No joo, sitäkin. Olen tunneihminen musiikissa ja se mitä musiikkia kuuntelen liittyy läheisesti mielialaani ja siihen mitä olen tekemässä. Musiikilla voin vahvistaa reipasta menoa tai rentoutumista. Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan, mutta kieltämättä autossa pidemmällä matkalla on kiva kääntää volumet kaakkoon ja laulaa suomipopia tai kasari-iskelmää. Etenkin kun matkassa ei ole muita.

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää?

- Ei mitään käsitystä - ei ainakaan mistään sellaisesta kuin minä.

Tämä on oikeasti käsittämätöntä. Mies pitää omasta mielestään melkein kaiken tyyppisistä leffoista, samoin minä omasta mielestäni (räiskettä täynnä olevia leffoja lukuunottamatta). Silti emme juuri koskaan pidä samoista leffoista. Draamat ovat kuitenkin ehkä eniten omaan makuuni.

10. Minkä väriset silmät hänellä on?

- Siniset

Jep, oikein.  


11. Kuka on hänen paras ystävänsä?   

- Tähän tuli ihan oikea vastaus, mutta koska hyviä, rakkaita ystäviä on useampia, en halua nostaa ketään tähän julkisesti ylitse muiden.  

12. Asia mitä usein teet, josta hän ei pidä? 

- Makaan sohvalla.

Oikein. Joskus olisi kiva nähdä mies pystyasennossakin tai kotona puuhastelemassa jotain ;)

13. Missä hän on syntynyt?

 

- Raumalla

 

Piste kotiin!

 

 

 

 

14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?  

 

- Mansikkatäytekakun. Kuulemma ainoa, jonka hän osaa. Muisti kuitenkin hetken kuluttua, että tekiväthän he eräällä kerralla suklaakakunkin eli kokemusta löytyy muistakin kakuista.

 

15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja?

 

- Tietokone

 

Juuh, niinhän se taitaa olla ja tämä ihana harrastukseni on yksi syy siihen.

 

16. Mitä hän osaa erityisen hyvin?   

 

- Pitkä hiljaisuus... (Hei oikeesti!?)  Askarrella!

 

Kiva, että löytyi sentään jotain ;)  

 

17. Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää?

   
- Munakoiso

Muun perheen mielestä outoa, minusta suurta herkkua.

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan?   

- Puhelinta, kassia ja lompakkoa

Noinhan se taitaa olla. Ja siellä kassissahan onkin sitten loppuomaisuus...

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään?   

- Vaikka mikä, ryystäminen.

Ai vaikka mikä... Ryystäminen on kyllä erityisen ärsyttävää.

20. Entä piristymään?

- Suklaa.

Piristäväthän ne herkutkin, mutta myös monta, monta muuta juttua.

21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee?   

- En tiedä. 

Tähän olisi itsekin vaikea vastata.  

22. Millainen hän on vaimona? 

- Loistava! *isosti sarkastiseen sävyyn...*

Hei kauheen kiva juttu :)

23. Mikä on hänen uusin villityksensä?   

Tähän ei tullut vastauksia edes miettimisen jälkeen. Ehkä minulla ei sitten ole villityksiä, vaan kaikki ovat kovin järkeviä juttuja ;)

24. Millainen on hänen kotilookinsa?

- Melko arkinen. *huokaus*

* Huokaus*  Niinhän se on ja ah niin mukava myös...


Hyvinhän se meni. Yllättävän hyvin vastaukset menivät nappiin. Natisen monesti miten hyvin mies LUULEE tuntevansa minut ja ajatukseni tietämättä kuitenkaan todellisuutta, mutta tästä listasta löytyi kuitenkin paljon asioita, jotka menivät nappiin. Pitäisiköhän katsoa peiliin... 

Kuvat ovat viime viikon ihanalta mökkivierailulta. Maisemia ja yksityiskohtia, joissa silmä lepää. Mieli lepäsi myös ja maailma tuli parannettua hyvässä seurassa. Kiitos vielä ystävät!

Ihanaa muinaistuliviikonloppua sinulle, joka jaksoit kahlata tämä postauksen hamaan loppuun asti - ja sinulle tietysti myös joka luovutit jo puolivälissä!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.