Olen itsekin yllättynyt miten vähän värejä meillä loppujen lopuksi on kotona lastenhuoneita lukuunottamatta. Ja miten jänniä värejä kotoa löytyneet värit ovat. Tämän päivän väri on sininen.
Projekti Verkarannassa keskusteltiin joku aika sitten sinisestä. Väristä, josta aika moni taisi saada aikanaan yliannostuksen. Omaankin historiaani kuuluu ihan itse sisustettu koti sinisellä sohvalla, sinisellä matolla, sinisillä lasiastioilla ja sinisillä koriste-esineillä varusteltuna. Tuon vaiheen jälkeen ei ihan heti tarvinut katsoa edes sinistä sisustusta päinkään, vaikka muuten sinisestä väristä pidänkin.
Sinistä löytyy kuitenkin edelleen kotoamme, sinistä aikakautta huomattavasti pienemmissä määrissä kylläkin. Varmasti tärkein sinistäkin väriä sisältävä asia kotonamme on tätini häihimme huovuttama vihkihuopa. Tämän huovan päällä meidät on aikanaan vihitty. Huopa on ollut mukana myös molempien tyttöjemme kastejuhlassa ja tyttöjen nimet ja syntymävuodet olen tikuttanut (vahvasti käsityöltä näyttävällä tyylillä) kiertämään huovan reunaa. Toivon, että tästä huovasta tulee vielä perintöesine, johon ainakin jokunen sukupolvi meidän jälkeemme tulee kirjaamaan omat nimensä.
Sinistä meiltä löytyy myös useammasta taulusta sekä edelleen myös niistä astioista, mariskooleista ja kivituikuista. Uutta sinistä kautta edustaa tuo käsipyyhe ylimmässä kuvassa sekä tässä alla oleva lempiteepurkkini, joka piti saada sen kauniin ulkomuodon vuoksi. Onneksi myös teen maku on hyvä.
Tämän haasteen ideanahan on löytää kodista viisi väriä, tehdä viikon ajan jokaisena arkipäivänä postaus yhdestä väristä ja jokaisella värillä haastaa joku mukaan. Tämän päiväisen haasteeni heitän Syvältä-blogin Sannalle. Lähdetkö haastamaan itsesi ja etsimään teidän kodistanne nuo viisi väriä?
Värikästä viikkoa sinulle!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Vihkihuopa, mikä ihana juttu ♥ En ole koskaan kuullutkaan, muuta kuin vihkiryijystä. Upea lahja ja ajatus!
VastaaPoistaSininen on ollut minulle aina se ei mitenkään mun juttu paitsi farkuissa. Nyt olen aina välillä katsellut sinistä sillä silmällä, ainakin vaatteissa. Huomasin tuon ihanan teepurkin kyljessä Siken kirjan. Tänään on ilmestynyt Siken siskon, Hannan, keittokirja. Näytti tosi ihanalta ja kuvat ovat hänen tyttärensä ottamia. Upeannäköinen teos ja varmasti on taattua tavaraa sisältökin :) Ja toinen huomioni kiinnittyi uuteen profiilikuvaan. Wau! Ihana kuva ♥
Tuo huopa on minulle todella tärkeä ja sen paikka on makkarissamme. En tiennytkään, että Hannalta on ilmestynyt keittokirja. Googlailin jo hiukan ja kirja vaikuttaa siltä, että se on pakko saada tuohon siskonsa kirjan viereen (ja yhtä kovaan käyttöön, sillä tuo Siken kirja on ihan ehdoton lempparini). Ja kiitos sinä toinen uuden, ihanan kuvan julkaissut! Ajattelin rohkaistua ja tulla esille kameran takaa ;)
PoistaTää on paha :D mutta tottakai otan haasten vastaan! tykkään tehdä näitä. Kiitos sinulle!
VastaaPoistaHaastetta elämään Sanna ;) Kiva, että otat haasteen vastaan! Minäkin täällä mietin, että mistä keksin ne kolme puuttuvaa väriä. Voisiko olla musta, valkoinen ja harmaa - vai pitääkö siirtyä lastenhuoneiden puolelle?
PoistaTuo huopa on oikea aarre <3. Sininen kausi oli silloin aikanaan vahvasti päällä minullakin. Nyt sininen on hiipinyt takaisin sisustukseen vaaleina sävyinä.
VastaaPoistaOlipa hauska ajoitus; olin juuri kommentoimassa blogisi puolella kun puhelin pirahti omaan blogiin tulleen kommentin merkiksi ja se olit sinä :) Olet oikeassa, huopa on todellakin aarre ♥ Kiva kuulla, että toisillakin sininen alkaa hiippailla takaisin kotiin, vaikka elettynä on myös tuo erityisen voimakas sininen kausi.
PoistaMinä ihastuin myös muiden lailla tuohon vihkihuopaan! Ihana - vanhan ajan vihkiryijy nykyaikaan tuotuna. Tosin en ole varma, olivatko vihkiryijyt seurakunnan vai vihittävien omia. Tuollaisissa esineissä on niin monta muistoa mukana - ensimmäisenä se, millaisella rakkaudella se on tehty♥
VastaaPoistaKivaa viikon jatkoa, Anu!
Uskon tosiaan Lady, että tuohon huopaan on huovutettu mukaan pieni palanen myös tätini sydäntä ♥ Muistoja siihen on tarttunut myös jo useampia, onhan se ollut paikalla useammassa perheemme tärkeimmissä päivissä. Mukavaa viikkoa sinullekin!
PoistaIhana vihkihuopa! Mulla on tämä sama haaste odottamassa ja jännitän tässä että löytyykö meiltä viittä väriä kuvattavaksi....sininen on ihana ja vaikka yliannostustakin on tullut, on se vaan niin suomalainen väri. :)
VastaaPoistaKiitos Kati! Hih, eikös vitamiineissakin ole vesi- ja rasvaliukoisia vitamiineja. Sininen taitaa olla tuollainen vesiliukoinen väri, jota voi katsella (ainakin jossain vaiheessa) yliannostustenkin jälkeen. Tsemppiä värien löytämiseen!
PoistaMikä ihana aarre tuo vihkihuopa onkaan!<3 Ja niin, se sininen tulla porskuttaa...:)
VastaaPoistaSieltä se Taina vaivihkaa yrittää takavasemmalta päästä ohi ja taas sisälle ;) Suoraan sanottuna, hieman yllättäen oli kyllä päässyt tulemaankin... Ja kiitos, aarre on ♥
PoistaTätä haastetta on erityisen mukava seurailla eri blogeissa. :) Upea vihkihuopa, tuo on oikea aarre. <3 Sama haaste on itselläni odottamassa, kunhan saan aikaan. :)
VastaaPoistaMukavaa päivää! <3
Samaa mieltä Jenni! Tällaisissa haasteissa näkee hieman erilaisia asioita kuin mitä normaalisti on tottunut näkemään samassa blogissa. Jään odottelemaan sinun värejäsi. Ja kiitos, vihkihuopa on iso aarteeni ♥
PoistaTuo vihkihuopa on upea muisto elämän yhdestä ihanimmasta päivästä!
VastaaPoistaTuollaista ei jokaisesta kodista löydykään.
Kivaa keskiviikkoa <3
Se on juuri noin Teija! Ja ihanaa vielä, että tärkeä päivä on muistuu mieleen aina nukkumaan mennessä kun näen tuon huovan ♥ Mukavaa viikon jatkoa sinullekin!
PoistaOi, mikä aarre tuo vihkihuopa onkaan, en ole sellaisesta aiemmin kuullut, mutta ehdottomasti upea idea ja mahtava perinteen aloitus!
VastaaPoistaHeh, täällä on myös yksi jonka ensimmäisestä omasta kodista löytyi kutakuinkin kaikki sinisenä nojatuolista lasitavaraan - ja nykyään en siitä ihan kamalasti kyllä tykkää. Vaaleansininen vielä menee, samoin tumma mariini, mutta kirkas sininen saa edelleen jäädä kyllä vähemmälle;)
Ihanaa loppuviikkoa, loma taitaa teilläkin olla;)
Aarre on Riikka ♥ Sininen oli silloin aikanaan tosi pop :) Nykyisin tuskin mitään väriä (ehkä mustaa ja valkoista lukuunottamatta) käytetään enää ihan niin valtaisasti samassa kodissa. Toivottavasti teidän remppaloma on edennyt mukavasti - mukavaa loman jatkoa! Ja juu, lomalla ollaan täälläkin tytsäköörin voimin.
PoistaTykkään sinisestä mutta kohtuudella..Ruskean eri sävyjen kanssa sininen sopii mielestäni kauniisti.Ihan uusi asia tuo vihkihuopa mutta on kyllä upea muisto!
VastaaPoistaSama juttu Anne. Kohtuudella sininen on kiva väri ja jotenkin se on nyt alkanut miellyttää silmää taas hiukan enemmän tietyissä sävyissä. Mistähän tuo vihkihuopaidea aikoinaan lähti jos se on noin vieras toisille...? Vai olisiko ollut morsiamen ja huovan tekijän päiden yhteenkolauksen ihan omaa tuotosta ;)
Poista