Heinäkuu alkaa olla jo viikkoa vaille valmis ja vaikka oma lomani on loppumassa tänään, on monella lomat vielä päällään tai vasta alkamassa. Helleviikkokin tulossa ja kaikki. Siksipä ajattelin jakaa vinkkini kesäkukkien kasteluun.
Toinen vinkeistä on kauniimpi ja helpottaa kotona olijaakin - toinen vinkki ei niin kaunis, mutta helpottaa lähipiiriä kun itse on kotia kauempana lomailemassa.
Olin katsellut Kotilaiturilla näitä kastelupalloja jo alkukesällä, mutta Katin postauksen jälkeen ymmärsin, että pallot olisivat käteviä pienemmissä ruukuissa olevien yrttien hoitamisessa. Lisäksi ne ovat kauniita lisiä istutuksessa puhtaasti visuaalisestikin. Lasipallot piti siis saada itsellekin.
Kastelupallo on siis lasia ja se täytetään vedellä, jonka jälkeen pallon varsi työnnetään ruukkuun. Vesi siirtyy pallosta mullan kuivuessa kastelemaan kasvia. Meillä terassi on melko paahteinen ja pyrin istuttamaan kaikki reiluihin multatiloihin, jotta pääsen helpommalla kasteluissa. Tänä vuonna istutin kuitenkin osan kasveista pienempiinkin ruukkuihin ja näiden pallojen avulla pääsen helpommalla.
Erityisen näppäriä nämä ovat amppelikasveissa, joista ainakin minulla tahtoo kastelun yhteydessä valua suurin osa vedestä suorinta tietä ulos.
Saman asian ajavat myös muovipullot, joita tökin pystyyn kaikkiin istutuksiimme matkamme ajaksi. Iso 1,5 litran juomapullo täytettynä piti isommatkin mullat kosteina ja pienemmät pullot auttoivat niissä kasveissa, joka olivat terassin katoksen varjossa tai eivät tarvitse niin paljoa vettä.
Kesäkukkien hoitotädiksi lupautunut äitini pääsi helpommalla, sillä vain pari pulloa oli tyhjentynyt hänen käydessään kurkkaamassa, että pihallamme oli kaikki hyvin.
Loma on nyt siis takana ja se piti sisällään huvia ja hyötyä. Minulle sopiva combo. Lomailu ja rentoilu on sitä mukavampaa kun rästilistalta on saanut ruksittua muutaman takaraivossa naputtaneen tehtävän suoritetuksi. Toivottavasti sinullakin on ollut mukava kesä! Jatketaan sitä yhtä mukavissa merkeissä.
Mukavaa viikon jatkoa!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi
Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta
Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa
uutisvirrassasi.
maanantai 24. heinäkuuta 2017
perjantai 16. kesäkuuta 2017
Helppo ja herkullinen mustikkapiirakka
Mustikka-aika ei ole vielä käsillä, mutta minulla on ollut jo pidempään valtava mustikkapiirakan mieliteko. Löysinkin hyvältä kuulostavan ohjeen ja viime viikonloppuna testasimme sitä. Piirakasta tuli juuri niin herkullinen kuin pitikin ja sen valmistaminen oli niin helppoa kuin vain mahdollista. Ei vatkaamisia eikä montaa työvaihetta. Pelkkiä sekoittelemisia vain.
* * * * *
HERKULLINEN MUSTIKKAPIIRAKKA
POHJA:
150 g margariinia
1,5 dl sokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
400 g mustikoita
MURUTAIKINA
100 g margariinia
1 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
Sekoita sokeri ja pehmeä margariini
keskenään. Lisää muut aineet ja sekoita taikina tasaiseksi. Levitä
taikina voideltuun piirakkavuokaan ja kaada mustikat taikinan päälle.
Valmista murutaikina nyppimällä kaikki aineet murumaiseksi sormenpäillä. Ripottele murutaikina mustikoiden päälle.
Paista piirakka 200 asteessa uunin keskitasolla noin 30 minuuttia.
* * * * *
Mustikkamäärä on melko suuri ja olin jo tekemässä reseptiin tuttuun tapaani omavaltaista muutosta kunnes päädyin tällä kertaa pitäytymään tarkasti ohjeessa. Se kannatti, sillä piirakka oli erittäin onnistunut ja mehevä.
Jos sinulla on tarve tyhjentää pakastinta tulevaa marjasesonkia varten tai muuten vain mustikkapiirakkahimo, niin suosittelen testaamaan tätä. Iso plussa myös helppoakin helpommasta toteutuksesta ja minusta myös kauniista ulkonäöstä. Silläkin kun on esteetikolle merkitystä. Meiltä tälle tulee ainakin täydet pisteet.
Mukavaa viikonloppua!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi
Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta
Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa
uutisvirrassasi.
lauantai 10. kesäkuuta 2017
Onnenkantamoisia
Kun on kerran kuullut voikukan siemeniä kutsuttavan onnenkantamoisiksi, ei voi välttyä miettimästä niitä aina sellaisina.
Yksi lempitauluistani on Hanna Variksen Onnenkantamoinen-grafiikanlehti. Taulun oranssi-vihreä -värimaailma ei ole ehkä aivan omintani, mutta sen ajatus sai paikan sydämessäni ensinäkemällä. Taulussa oleva tarina muistuu voikukka-aikaan mieleeni yhä uudelleen, vuosi toisensa jälkeen.
Kuvassa voikukan siemen on lähtenyt lentoon ja se etsii sopivaa paikkaa laskeutua toisten hattarapallojen seuratessa sitä kuvan alareunassa. Koko maailma on avoinna sille. Ehkä tuulen pyyhkäisy voi johtaa sen eri paikkaa kuin minne se itse suunnitteli menevänsä, mutta se antaa silti tuulen johdattaa. Varmasti se jossain vaiheessa kuitenkin kääntää itseään sinnekin suuntaan, jonne se haluaa mennä. Pakottamatta. Näin haluan uskoa.
Tänä aamuna istuin terassilla aamukahvilla linnunlaulua kuunnellen. Viikot ovat olleet hektisiä (ehkä olet huomannut sen postaustahdistanikin...), mutta nyt hetki oli rauhallinen ja mieli hyvä auringonpaisteessa. Ja siinä samassa mieli alkoi vaeltaa ja silmät ahmivat alkukesän vihreää kauneutta. Tuo taulu tuli mieleeni ja lopulta hain ensin puhelimen kuvailuihin, sen jälkeen vielä kamerankin.
Onnenkantamoisia. Nehän tätä elämää vievät monesti eteenpäin omien suunnitelmien lisäksi. Ne tulevat yllättäen, nurkan takaa ja johtavat lopulta asioihin, jota ei ollut ehkä osannut ajatellakaan. Lopputulos on usein kuitenkin hyvä. Kaikella on tarkoituksensa.
Kun tai jos seuraavan kerran tuskailet kotipihallasi tätä näkymää, käännä ajattelu positiiviselle ja mieti, miten hetken kuluttua maisema on täynnä onnenkantamoisia, sinulle se on sitä jo nyt. Mies ei ole meillä vielä ostanut tätä ajatusta, vaan könkkää voikukkia tuskissaan pois nurmikolta. Totta puhuen välillä sama tuska iskee minuunkin, mutta ainakin jonkun harmituskerran voi pyyhkäistä noilla ajatuksilla pois.
Onnenkantamoisten täyteistä viikonloppua sinulle! Enkä nyt tällä kertaa tarkoita niitä voikukkahattarapalloja :)
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Yksi lempitauluistani on Hanna Variksen Onnenkantamoinen-grafiikanlehti. Taulun oranssi-vihreä -värimaailma ei ole ehkä aivan omintani, mutta sen ajatus sai paikan sydämessäni ensinäkemällä. Taulussa oleva tarina muistuu voikukka-aikaan mieleeni yhä uudelleen, vuosi toisensa jälkeen.
Kuvassa voikukan siemen on lähtenyt lentoon ja se etsii sopivaa paikkaa laskeutua toisten hattarapallojen seuratessa sitä kuvan alareunassa. Koko maailma on avoinna sille. Ehkä tuulen pyyhkäisy voi johtaa sen eri paikkaa kuin minne se itse suunnitteli menevänsä, mutta se antaa silti tuulen johdattaa. Varmasti se jossain vaiheessa kuitenkin kääntää itseään sinnekin suuntaan, jonne se haluaa mennä. Pakottamatta. Näin haluan uskoa.
Tänä aamuna istuin terassilla aamukahvilla linnunlaulua kuunnellen. Viikot ovat olleet hektisiä (ehkä olet huomannut sen postaustahdistanikin...), mutta nyt hetki oli rauhallinen ja mieli hyvä auringonpaisteessa. Ja siinä samassa mieli alkoi vaeltaa ja silmät ahmivat alkukesän vihreää kauneutta. Tuo taulu tuli mieleeni ja lopulta hain ensin puhelimen kuvailuihin, sen jälkeen vielä kamerankin.
Onnenkantamoisia. Nehän tätä elämää vievät monesti eteenpäin omien suunnitelmien lisäksi. Ne tulevat yllättäen, nurkan takaa ja johtavat lopulta asioihin, jota ei ollut ehkä osannut ajatellakaan. Lopputulos on usein kuitenkin hyvä. Kaikella on tarkoituksensa.
Kun tai jos seuraavan kerran tuskailet kotipihallasi tätä näkymää, käännä ajattelu positiiviselle ja mieti, miten hetken kuluttua maisema on täynnä onnenkantamoisia, sinulle se on sitä jo nyt. Mies ei ole meillä vielä ostanut tätä ajatusta, vaan könkkää voikukkia tuskissaan pois nurmikolta. Totta puhuen välillä sama tuska iskee minuunkin, mutta ainakin jonkun harmituskerran voi pyyhkäistä noilla ajatuksilla pois.
Onnenkantamoisten täyteistä viikonloppua sinulle! Enkä nyt tällä kertaa tarkoita niitä voikukkahattarapalloja :)
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
lauantai 20. toukokuuta 2017
Kevättä pihalla ja arvonnan voittaja
Voi miten auringonpaiste ja lämpö tuntuvatkin pitkän odotuksen jälkeen ihanilta. Kevät on tullut, ainakin täksi viikonlopuksi. Ulkoa ei malttaisi millään tulla sisälle kun haluaa nauttia lämmöstä niin kauan kuin sitä riittää.
Ulkona on tullutkin puuhasteltua kaikkea pientä. Ensimmäiset kevätistutukset on saatu multiin. Äitienpäiväsitruuna pääsi terassin paraatipaikalle sohvan viereen. Kasvissa on kahden isomman sitruunan lisäksi useampia pieniä sitruunan alkuja - saa nähdä miten paljon niistä selviää hedelmäksi asti.
Viime kesänä ihastuin onnenapilaan ja sitä olen metsästänyt terassillemme tällä viikolla oikein urakalla. Useamman puutarhavisiitin jälkeen vihdoin lykästi ja apila löytyi. Tänä vuonna päädyin vihreän apilan sijasta tähän punaisempaan versioon.
Viime vuonna hankkimamme japaninvaahtera oli terassilla ruukussaan koko talven. Puutarhurimme oli laiska, eikä jaksanut lähteä kantamaan raskasta ruukkua minnekään. Vaahteran oksat tuntuvat nyt kuitenkin notkeilta ja pidän sormet ja varpaat pystyssä, että se olisi onnistunut talvehtimaan laiskuudestani huolimatta näinkin. Voi olla, että toive on turha, mutta niin kauan on toivoa kun oksat eivät kuivahda - vai osaisitko vinkata jo nyt jääkö haaveeni vain haaveeksi?
Seuraavaksi hankintalistalla ovat yrtit, mutta niitä en uskaltanut vielä hankkia. Terassillekin tarvitaan vielä lisää kasveja - ainakin heiniä, ehkä jotain kukkivaakin, mutta näillä säävaihteluilla taitaa olla hyvä pitää vielä maltti mukana hankinnoissa. Miltä sinun terassi- tai parvekeruukkusi näyttävät? Joko olet hankkinut niihin täytettä? Jos olet, niin minkälaisia kasveja?
Mutta sitten *rummutuksia, rummutuksia, rummutuksia*. Kaunista ja vihreää -kirjan voittaja on selvinnyt. Kirja lähtee nimimerkille Lumina. ONNEA vielä tätäkin kautta ja inspiroivia lukuhetkiä!
Oikein nautinnollista kevätviikonlopun jatkoa!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Ulkona on tullutkin puuhasteltua kaikkea pientä. Ensimmäiset kevätistutukset on saatu multiin. Äitienpäiväsitruuna pääsi terassin paraatipaikalle sohvan viereen. Kasvissa on kahden isomman sitruunan lisäksi useampia pieniä sitruunan alkuja - saa nähdä miten paljon niistä selviää hedelmäksi asti.
Viime kesänä ihastuin onnenapilaan ja sitä olen metsästänyt terassillemme tällä viikolla oikein urakalla. Useamman puutarhavisiitin jälkeen vihdoin lykästi ja apila löytyi. Tänä vuonna päädyin vihreän apilan sijasta tähän punaisempaan versioon.
Viime vuonna hankkimamme japaninvaahtera oli terassilla ruukussaan koko talven. Puutarhurimme oli laiska, eikä jaksanut lähteä kantamaan raskasta ruukkua minnekään. Vaahteran oksat tuntuvat nyt kuitenkin notkeilta ja pidän sormet ja varpaat pystyssä, että se olisi onnistunut talvehtimaan laiskuudestani huolimatta näinkin. Voi olla, että toive on turha, mutta niin kauan on toivoa kun oksat eivät kuivahda - vai osaisitko vinkata jo nyt jääkö haaveeni vain haaveeksi?
Seuraavaksi hankintalistalla ovat yrtit, mutta niitä en uskaltanut vielä hankkia. Terassillekin tarvitaan vielä lisää kasveja - ainakin heiniä, ehkä jotain kukkivaakin, mutta näillä säävaihteluilla taitaa olla hyvä pitää vielä maltti mukana hankinnoissa. Miltä sinun terassi- tai parvekeruukkusi näyttävät? Joko olet hankkinut niihin täytettä? Jos olet, niin minkälaisia kasveja?
Mutta sitten *rummutuksia, rummutuksia, rummutuksia*. Kaunista ja vihreää -kirjan voittaja on selvinnyt. Kirja lähtee nimimerkille Lumina. ONNEA vielä tätäkin kautta ja inspiroivia lukuhetkiä!
Oikein nautinnollista kevätviikonlopun jatkoa!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
lauantai 29. huhtikuuta 2017
ARVONTA | Kaunista ja vihreää räntäsateeseen
Vappuviikonloppu ja ulkona sataa räntää. Tuntuu, että näillä meidän suunnilla räntää on tullut viimeisten viikkojen aikana ainakin yhtä paljon kuin koko talvena yhteensä. Mieli kaipaa jo kovasti kevätaurinkoa ja kroppa lämpöä.
Säälle ei kuitenkaan voi mitään, joten kevätvirittäytyminen täytyy hoitaa muuta kautta. Olen lukenut Kukkala-blogin Sannan uutta Kaunista ja vihreää -kirjaa* ja saanut siitä inspiraatiota terassin ja pihan suunnitelmiin.
Sannan uusi kirja on hänen bloginsa tavoin ihanan inspiroiva ja täynnä oivaltavia ideoita. Kirjassa on paljon luettavaa vihersisustamisesta pihalla ja terassilla, mutta myös kivoja ideoita sisälle.
Sannalla on valtavirrasta poikkeava tapa löytää kauneutta erilaisista asioista ja se tekee hänen ideoistaan kiinnostavia. Sannan juuri-innostus on myös tarttunut ja seuraava avokado, joka meillä syödään, pääsee kasvattamaan juuria veteen.
Terassin ruukkuistutussuunnitelmat ovat päässeet hyvään vauhtiin ja seuraavaksi pitäisi löytää jostain kivoja laakeita istutusastioita, joihin voisi tehdä omanlaisia sommitelmia. Pihan puolelle suunnittelen kukkapenkkiä, jonne voisi istuttaa leikoiksi sopivia kasveja: piikkiputkea, daalioita ja eri sävyisiä kaunislehtisiä kasveja. Tule kevät jo!
Minulla on ilo arpoa yksi Kaunista ja vihreää -kirja myös teille lukijoille. Voit osallistua arvontaan jättämällä kommentteihin yhteystietosi viimeistään lauantaina 6.5.2017 klo 23.59 mennessä. Jos olet anonyymi lukija, muistathan liitää kommenttiisi sähköpostiosoitteen, josta tavoitan sinut jos voitto osuu kohdallesi.
Onnea kaikille tasapuolisesti arvontaan. Nyt tämä vetää ihanat ystävältä saadut itsetehdyt töppöset jalkaansa, laittaa saunan lämpiämään ja heiluttelee vielä hetken pölyrättiä ja imuria. Molemmat tytöt ovat leireilemässä viikonlopun, joten mikäs sen parempi tapa viettää miehen kanssa yhteistä aikaa kuin hän koneella töitä tehden ja minä siivoten.
Toisaalta tänään on ollut mukava laittaa paikkoja kuntoon kun tiedossa on vielä pari vapaapäivää siistissä tai ainakin siistimmässä kodissa ja leireilijöiden palattua kotiin voi keskittyä rentoon vapun viettoon heidän kanssaan.
Iloista vappuviikonloppua sinulle!
EDIT: ARVONTA-AIKA ON PÄÄTTYNYT JA VOITTAJAAN ON OLTU YHTEYDESSÄ.
Anu
* Kaunista ja vihreää -kirja sekä itselle että arvontaan on saatu blogiyhteistyön merkeissä. Kiitos!
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Säälle ei kuitenkaan voi mitään, joten kevätvirittäytyminen täytyy hoitaa muuta kautta. Olen lukenut Kukkala-blogin Sannan uutta Kaunista ja vihreää -kirjaa* ja saanut siitä inspiraatiota terassin ja pihan suunnitelmiin.
Sannan uusi kirja on hänen bloginsa tavoin ihanan inspiroiva ja täynnä oivaltavia ideoita. Kirjassa on paljon luettavaa vihersisustamisesta pihalla ja terassilla, mutta myös kivoja ideoita sisälle.
Sannalla on valtavirrasta poikkeava tapa löytää kauneutta erilaisista asioista ja se tekee hänen ideoistaan kiinnostavia. Sannan juuri-innostus on myös tarttunut ja seuraava avokado, joka meillä syödään, pääsee kasvattamaan juuria veteen.
Terassin ruukkuistutussuunnitelmat ovat päässeet hyvään vauhtiin ja seuraavaksi pitäisi löytää jostain kivoja laakeita istutusastioita, joihin voisi tehdä omanlaisia sommitelmia. Pihan puolelle suunnittelen kukkapenkkiä, jonne voisi istuttaa leikoiksi sopivia kasveja: piikkiputkea, daalioita ja eri sävyisiä kaunislehtisiä kasveja. Tule kevät jo!
Minulla on ilo arpoa yksi Kaunista ja vihreää -kirja myös teille lukijoille. Voit osallistua arvontaan jättämällä kommentteihin yhteystietosi viimeistään lauantaina 6.5.2017 klo 23.59 mennessä. Jos olet anonyymi lukija, muistathan liitää kommenttiisi sähköpostiosoitteen, josta tavoitan sinut jos voitto osuu kohdallesi.
Onnea kaikille tasapuolisesti arvontaan. Nyt tämä vetää ihanat ystävältä saadut itsetehdyt töppöset jalkaansa, laittaa saunan lämpiämään ja heiluttelee vielä hetken pölyrättiä ja imuria. Molemmat tytöt ovat leireilemässä viikonlopun, joten mikäs sen parempi tapa viettää miehen kanssa yhteistä aikaa kuin hän koneella töitä tehden ja minä siivoten.
Toisaalta tänään on ollut mukava laittaa paikkoja kuntoon kun tiedossa on vielä pari vapaapäivää siistissä tai ainakin siistimmässä kodissa ja leireilijöiden palattua kotiin voi keskittyä rentoon vapun viettoon heidän kanssaan.
Iloista vappuviikonloppua sinulle!
EDIT: ARVONTA-AIKA ON PÄÄTTYNYT JA VOITTAJAAN ON OLTU YHTEYDESSÄ.
Anu
* Kaunista ja vihreää -kirja sekä itselle että arvontaan on saatu blogiyhteistyön merkeissä. Kiitos!
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
maanantai 17. huhtikuuta 2017
Pääsiäistunnelmia
Pääsiäisen pyhät alkavat olla loppusuoralla. Kaikki ei mennyt kuten piti, mutta kaikella on varmasti tarkoituksensa. Nyt on ainakin levätty ja kerätty voimia, hieman ehkä tylsistyttykin, joten arki maistuu taas.
Pääsiäisen piti olla kaivattu hengähdys miten sen sanoisi... intensiivisen alkuvuoden jälkeen. Vedenjakaja, joka alkaisi uuden jakson, kun osa alkuvuoden hoppuiluista on saatu kuitattua.
Ja olihan se. Flunssa iski viime viikonloppuna ja pari päivää sinnittelin töissäkin, kunnes tiistaina ääni alkoi olla niin kadoksissa, ettei ollut aavistustakaan minkälaisena se pyrkisi ulos kun alkaisin puhua. Keskiviikkoaamuna olinkin sitten jo kuumeessa, samoin kuopus - ja molemmilla äänet poissa. Rauhallista.
Pyhät ovat menneet siis pötkötellessä ja toipuessa ja nyt tuntuu, että tauti alkaa olla selätetty, vaikka yskä onkin ajoittain molemmilla edelleen aika ikävä. Rauhallisia hiippailukävelyjä ulkona ilman hengästymisiä, herkuttelua ja loikoilua - näistä koostui meidän pääsiäisemme ja hyvältä tuntuu.
Pääsiäiskoristelut jäivät aika minimiin tänä vuonna, mutta Kotilaiturilta löydetty ihana puulauta sai kuitenkin ylleen pari vuotta sitten tekemäni sulkamunat ja muutaman höyhenen. Ja nuo viimeisen kuvan Twix-töhnämunat. Makeita, mutta herkkuja, vaikka meidän versiostamme unohtui kinuskikastikekin, eikä ulkonäkökään ole kuin esikuvillaan - vaan eipä tuo maistumista haitannut.
Rentoa pääsiäispäiväiltaa sinulle! Toivottavasti pyhäsi ovat sujuneet hyvin ja olo on levännyt.
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Pääsiäisen piti olla kaivattu hengähdys miten sen sanoisi... intensiivisen alkuvuoden jälkeen. Vedenjakaja, joka alkaisi uuden jakson, kun osa alkuvuoden hoppuiluista on saatu kuitattua.
Ja olihan se. Flunssa iski viime viikonloppuna ja pari päivää sinnittelin töissäkin, kunnes tiistaina ääni alkoi olla niin kadoksissa, ettei ollut aavistustakaan minkälaisena se pyrkisi ulos kun alkaisin puhua. Keskiviikkoaamuna olinkin sitten jo kuumeessa, samoin kuopus - ja molemmilla äänet poissa. Rauhallista.
Pyhät ovat menneet siis pötkötellessä ja toipuessa ja nyt tuntuu, että tauti alkaa olla selätetty, vaikka yskä onkin ajoittain molemmilla edelleen aika ikävä. Rauhallisia hiippailukävelyjä ulkona ilman hengästymisiä, herkuttelua ja loikoilua - näistä koostui meidän pääsiäisemme ja hyvältä tuntuu.
Pääsiäiskoristelut jäivät aika minimiin tänä vuonna, mutta Kotilaiturilta löydetty ihana puulauta sai kuitenkin ylleen pari vuotta sitten tekemäni sulkamunat ja muutaman höyhenen. Ja nuo viimeisen kuvan Twix-töhnämunat. Makeita, mutta herkkuja, vaikka meidän versiostamme unohtui kinuskikastikekin, eikä ulkonäkökään ole kuin esikuvillaan - vaan eipä tuo maistumista haitannut.
Rentoa pääsiäispäiväiltaa sinulle! Toivottavasti pyhäsi ovat sujuneet hyvin ja olo on levännyt.
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
tiistai 28. maaliskuuta 2017
Kymppisynttäreinä allasbileet
Meillä juhlittiin viikonloppuna vielä viimeinen erä nuorimmaisen kymppisynttäreitä, tällä kertaa lastenkutsujen merkeissä. Esikoisen kymppisynttärit olivat aikanaan yökyläsynttärit ja niitä toivottiin nytkin. Onneksi tytön kummitädin vinkkaama allasbilepaikka innosti myös ja niinpä juhlia vietettiin pulikointien merkeissä.
Tytöt ovat jo sen verran isoja ja paikka sen verran omanlaisensa, että emme suunnitelleet poolpartyihin sen ihmeellisempää ohjelmaa. Uintia, vesileikkejä ja herkuttelua, tämä oli sankarinkin toive. Täytimme kotona ison kasan vesileluja ja ne matkasivat mukanamme juhlapaikalle ja olivatkin kovassa käytössä.
Herkkupuoli asetti pieniä miettimisiä. Paikan pitäjä vinkkasi, että allasosastolla on sen verran kuumankostea ilma, että se kannattaa pitää mielessään tarjoiluja suunnitellessa. Jäätelö ja kaikki helposti sulava olivat pois laskuista.
Niinpä menimme helpon kautta. Popcorneja, sipsejä, suolatikkuja ja teemaan sopivia kultakaloja suolaiseksi. Vesimelonista tein "tikkareita" pujottamalla melonipalat jäätelötikkujen nokkaan. Tigerissa myytävät pikkukeksit ovat hauskan näköisiä ja maistuivat lapsille ja aina niin avuliaan Pirkka-tädin leipomat pikkudonitsit olivat oma helpotukseni, mutta myös lasteen makuun sopivia.
Jotta en olisi päässyt kuitenkaan ihan luistamaan tekemisistä, piti jotain pientä värkkäillä. Pinterestistä bongasin idean uimarenkailla köllöttelevistä nallekarkeista. Siispä nallekarkit pienellä sokerikuorrutepisaralla kiinni rengaskarkkeihin ja sinne pääsivät nallet köllöttelemään herkkupöytään teeman mukaisesti. Samoin muovisten pikkuämpäreiden käytön tarjoiluastioina löysin Pinterestin idea-aitasta.
Niin päättyivät meidän perheen viimeiset isommat lastenkutsut. Herkkuhetkeä lukuunottamatta tytöt polskivat altaassa koko 2,5 tuntia ja ainakin sankariin itseensä sopi juhlien jälkeen kuvaus väsynyt, mutta onnellinen. Tästä eteenpäin lasten synttäreitä juhlitaan vähän eri tyyppisissä merkeissä, pienemmällä vierasmäärällä. Toisaalta haikeaa, toisaalta helpottavaa. Onneksi aina voi kuitenkin kehitellä kivoja juhlia teemaan jos toiseenkin, lapsille ja aikuisille.
Mukavaa viikon jatkoa!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Tytöt ovat jo sen verran isoja ja paikka sen verran omanlaisensa, että emme suunnitelleet poolpartyihin sen ihmeellisempää ohjelmaa. Uintia, vesileikkejä ja herkuttelua, tämä oli sankarinkin toive. Täytimme kotona ison kasan vesileluja ja ne matkasivat mukanamme juhlapaikalle ja olivatkin kovassa käytössä.
Herkkupuoli asetti pieniä miettimisiä. Paikan pitäjä vinkkasi, että allasosastolla on sen verran kuumankostea ilma, että se kannattaa pitää mielessään tarjoiluja suunnitellessa. Jäätelö ja kaikki helposti sulava olivat pois laskuista.
Niinpä menimme helpon kautta. Popcorneja, sipsejä, suolatikkuja ja teemaan sopivia kultakaloja suolaiseksi. Vesimelonista tein "tikkareita" pujottamalla melonipalat jäätelötikkujen nokkaan. Tigerissa myytävät pikkukeksit ovat hauskan näköisiä ja maistuivat lapsille ja aina niin avuliaan Pirkka-tädin leipomat pikkudonitsit olivat oma helpotukseni, mutta myös lasteen makuun sopivia.
Jotta en olisi päässyt kuitenkaan ihan luistamaan tekemisistä, piti jotain pientä värkkäillä. Pinterestistä bongasin idean uimarenkailla köllöttelevistä nallekarkeista. Siispä nallekarkit pienellä sokerikuorrutepisaralla kiinni rengaskarkkeihin ja sinne pääsivät nallet köllöttelemään herkkupöytään teeman mukaisesti. Samoin muovisten pikkuämpäreiden käytön tarjoiluastioina löysin Pinterestin idea-aitasta.
Niin päättyivät meidän perheen viimeiset isommat lastenkutsut. Herkkuhetkeä lukuunottamatta tytöt polskivat altaassa koko 2,5 tuntia ja ainakin sankariin itseensä sopi juhlien jälkeen kuvaus väsynyt, mutta onnellinen. Tästä eteenpäin lasten synttäreitä juhlitaan vähän eri tyyppisissä merkeissä, pienemmällä vierasmäärällä. Toisaalta haikeaa, toisaalta helpottavaa. Onneksi aina voi kuitenkin kehitellä kivoja juhlia teemaan jos toiseenkin, lapsille ja aikuisille.
Mukavaa viikon jatkoa!
Anu
ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)